VIERASKYNÄ Eriarvoistuminen korostuu vaalikeskustelussa
Elitistinen ylimielisyys perussuomalaisia kohtaan kertoo "sivistyneistön" suvaitsemattomuudesta.
HS 16.3.2011 3:00
VILHO HARLE KIRJOITTAJA ON TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULUN PROFESSORI.
Perussuomalaisten nousu Suomessa rinnastuu maailmanlaajuiseen poliittiseen murrokseen. Tyytymättömyys vallanpitäjiin saa maailmalla erilaisia muotoja. Meillä eletään niistä yhtä.
Yhdysvalloissa tuntematon senaattori Barack Obama nousi presidentiksi julistamalla muutosta. Ruotsissa kanavana olivat ruotsidemokraatit, ja Saksassa vihreät odottavat muhkeaa voittoa. Lähi-idässä muutokseen ei ole ollut tarjolla demokraattisia väyliä, ja siksi Lähi-idän murros on nyt iso uutinen.
Myös perussuomalaisten huikea nousu nojaa tunneperäiseen, jäsentymättömään tyytymättömyyteen ja pahoinvointiin. Taustalla ovat yhteiskunnan eriarvoistuminen ja heikompiosaisten syrjäytyminen. Epäoikeudenmukaisuus on saanut liikaa valtaa.
Suomessa julkinen valta paljastaa apua tarvitsevalle kovat kasvonsa, kun hätä on suurin. Moni tuntee itsensä kiusatuksi: lainsäädäntö tuottaa kansalaisille ikävyyksiä ja laskuja.
Näistä perusongelmista ei käydä keskustelua, eikä eliitti tunnusta ongelmien olemassaoloa. Eliitin ja huonompiosaisten maailmat eivät kohtaa. Puheviestinnän professori Pekka Isotalus paljasti kuilun rajulla tavalla toteamalla ajattelemattomasti, ettei perussuomalaisten vaaliohjelmaa ole kirjoitettu sivistyneistölle (MTV3 8. 3.).
Epäilemättä eräät perussuomalaiset ja heidän vaaliohjelmansa antavat aihetta kritiikkiin, kuten kaikkien puolueiden ehdokkaat ja ohjelmat. Kritiikissä olisi kuitenkin syytä varoa leimaamasta ehdokkaita ja heidän kannattajiaan niin, että puhujasta itsestään tulee se ongelma, josta hän muita syyttää.
Syntyy kuva, että perussuomalaiset olisivat synnynnäisesti pahoja ihmisiä. Tästä kuvasta puuttuu se totuus, että asenneilmastomme on muuttumassa vihamieliseksi laidasta laitaan.
Perussuomalainen voidaan haastaa oikeuteen tai tuomita ilman oikeudenkäyntiä. Silloin syyttäjä todistaa omaa hyvyyttään ja pelastaa yhteisön. Malkaa omassa silmässä ei nähdä: omia virheitä ja vikoja ei tunnusteta eikä korjata.
Tässä "sivistyneessä" syytösprosessissa ei ymmärretä, että yhteiskunnassa on epäkohtia, että kaikki ihmiset eivät voi hyvin ja että perussuomalaiset ovat kanava purkaa pahoinvointia. Ei muisteta, että poliittisia päätöksiä ja julkishallintoa saa demokratiassa arvostella kaikissa asioissa.
Asiakeskustelun sijasta "sivistyneistön" ivanauru kohdistuu perussuomalaisten ehdokkaisiin, ohjelmiin ja kannattajiin. Ivan kohteeksi kelpaa mikä tahansa, ja vähättelevä suhtautuminen näkyy monella tapaa. Annetaan ymmärtää, että nuo epäihmiset eivät osaa mitään – eivät puhua eivätkä laskea eliitin mielikuvituslukuja.
Perussuomalaisten ehdokkaita pidetään tuntemattomina ja kyvyttöminä vetämään väkeä äänestyspaikalle. Elitisti tosin lisää, että onhan niillä ehdokkaana myös tohtorismies tai professori. Samaa asiaa ei mainita mistään muusta puolueesta puhuttaessa.
Epäihmisiä vastaan marssitetaan "sivistyneistön" parhaat voimat näkemättä hyökkäyksen riskejä. Jörn Donner asettuu kantamaan eliitin kirkasta lippua älykköjen eturintamassa, pahaa vastaan. Mongolien ja paremman väen vastakkainasettelun aika ei siis olekaan ohi.
Eliitin luoma kuva sivistyneen älymystön ja sivistymättömän perussuomalaisen erosta on valhetta. Viha ja suvaitsemattomuus asuvat kaikissa. Eliittiä johtava "sivistyneistö" on siinä lajissa mestari. Yhteiskunnan kerma muuttuu samanlaiseksi kuin vihansa kohde.
Tapahtuu vaaleissa mitä tahansa, vanhat eliittipuolueet voivat pelätä vain yhtä asiaa: valtansa menettämistä. Puoluerakenne on uudistumassa, ja sen pitääkin uudistua.
Vaalitulos sopeutuu järjestelmäämme. Jos Jumala antaa viran, hän antaa siihen myös järjen. Eräille nykyisille edustajille sitä on tosin annettu vuotavalla teelusikalla; joku heistä voi joutua vaalien jälkeen hakemaan lisää viisautta vankilasta.
Demokratiaan mahtuu monta ääntä. Kukin tekee äänestyspäätöksen itsenäisesti ja tunteella. Myös pahan olon purkaminen äänestämällä vahvistaa demokratiaa.
Vaalien jälkeen on alettava tosissaan korjata perusongelmia. Siinä on riittävästi työtä myös sivistyneistölle, mieluiten yhteistyössä ivattujen kanssa
.Yhdysvalloissa tuntematon senaattori Barack Obama nousi presidentiksi julistamalla muutosta. Ruotsissa kanavana olivat ruotsidemokraatit, ja Saksassa vihreät odottavat muhkeaa voittoa. Lähi-idässä muutokseen ei ole ollut tarjolla demokraattisia väyliä, ja siksi Lähi-idän murros on nyt iso uutinen.
Myös perussuomalaisten huikea nousu nojaa tunneperäiseen, jäsentymättömään tyytymättömyyteen ja pahoinvointiin. Taustalla ovat yhteiskunnan eriarvoistuminen ja heikompiosaisten syrjäytyminen. Epäoikeudenmukaisuus on saanut liikaa valtaa.
Suomessa julkinen valta paljastaa apua tarvitsevalle kovat kasvonsa, kun hätä on suurin. Moni tuntee itsensä kiusatuksi: lainsäädäntö tuottaa kansalaisille ikävyyksiä ja laskuja.
Näistä perusongelmista ei käydä keskustelua, eikä eliitti tunnusta ongelmien olemassaoloa. Eliitin ja huonompiosaisten maailmat eivät kohtaa. Puheviestinnän professori Pekka Isotalus paljasti kuilun rajulla tavalla toteamalla ajattelemattomasti, ettei perussuomalaisten vaaliohjelmaa ole kirjoitettu sivistyneistölle (MTV3 8. 3.).
Epäilemättä eräät perussuomalaiset ja heidän vaaliohjelmansa antavat aihetta kritiikkiin, kuten kaikkien puolueiden ehdokkaat ja ohjelmat. Kritiikissä olisi kuitenkin syytä varoa leimaamasta ehdokkaita ja heidän kannattajiaan niin, että puhujasta itsestään tulee se ongelma, josta hän muita syyttää.
Syntyy kuva, että perussuomalaiset olisivat synnynnäisesti pahoja ihmisiä. Tästä kuvasta puuttuu se totuus, että asenneilmastomme on muuttumassa vihamieliseksi laidasta laitaan.
Perussuomalainen voidaan haastaa oikeuteen tai tuomita ilman oikeudenkäyntiä. Silloin syyttäjä todistaa omaa hyvyyttään ja pelastaa yhteisön. Malkaa omassa silmässä ei nähdä: omia virheitä ja vikoja ei tunnusteta eikä korjata.
Tässä "sivistyneessä" syytösprosessissa ei ymmärretä, että yhteiskunnassa on epäkohtia, että kaikki ihmiset eivät voi hyvin ja että perussuomalaiset ovat kanava purkaa pahoinvointia. Ei muisteta, että poliittisia päätöksiä ja julkishallintoa saa demokratiassa arvostella kaikissa asioissa.
Asiakeskustelun sijasta "sivistyneistön" ivanauru kohdistuu perussuomalaisten ehdokkaisiin, ohjelmiin ja kannattajiin. Ivan kohteeksi kelpaa mikä tahansa, ja vähättelevä suhtautuminen näkyy monella tapaa. Annetaan ymmärtää, että nuo epäihmiset eivät osaa mitään – eivät puhua eivätkä laskea eliitin mielikuvituslukuja.
Perussuomalaisten ehdokkaita pidetään tuntemattomina ja kyvyttöminä vetämään väkeä äänestyspaikalle. Elitisti tosin lisää, että onhan niillä ehdokkaana myös tohtorismies tai professori. Samaa asiaa ei mainita mistään muusta puolueesta puhuttaessa.
Epäihmisiä vastaan marssitetaan "sivistyneistön" parhaat voimat näkemättä hyökkäyksen riskejä. Jörn Donner asettuu kantamaan eliitin kirkasta lippua älykköjen eturintamassa, pahaa vastaan. Mongolien ja paremman väen vastakkainasettelun aika ei siis olekaan ohi.
Eliitin luoma kuva sivistyneen älymystön ja sivistymättömän perussuomalaisen erosta on valhetta. Viha ja suvaitsemattomuus asuvat kaikissa. Eliittiä johtava "sivistyneistö" on siinä lajissa mestari. Yhteiskunnan kerma muuttuu samanlaiseksi kuin vihansa kohde.
Tapahtuu vaaleissa mitä tahansa, vanhat eliittipuolueet voivat pelätä vain yhtä asiaa: valtansa menettämistä. Puoluerakenne on uudistumassa, ja sen pitääkin uudistua.
Vaalitulos sopeutuu järjestelmäämme. Jos Jumala antaa viran, hän antaa siihen myös järjen. Eräille nykyisille edustajille sitä on tosin annettu vuotavalla teelusikalla; joku heistä voi joutua vaalien jälkeen hakemaan lisää viisautta vankilasta.
Demokratiaan mahtuu monta ääntä. Kukin tekee äänestyspäätöksen itsenäisesti ja tunteella. Myös pahan olon purkaminen äänestämällä vahvistaa demokratiaa.
Vaalien jälkeen on alettava tosissaan korjata perusongelmia. Siinä on riittävästi työtä myös sivistyneistölle, mieluiten yhteistyössä ivattujen kanssa
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Eriarvoistuminen+korostuu+vaalikeskustelussa/1135264622453
Siinä on erittäin hyvä kirjoitus. Selventää varmasti tilannetta vadelmaveneille, kansainvälisyyskiihkoilijoille ja niille joiden kylässä kaikki on ollut vielä toistaiseksi ok.
