Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset

Jos työpaikkaan on saatavissa EU-työntekijä, niin EU:n ulkopuolista ei siihen saa palkata. Ainoastaan, jos tällaista työntekijää ei löydy, niin voi palkata ulkopuolisen. Mihin tässä tarvitaan muuta tarveharkintaa?

Niin ja just sen tarveharkinnan poistamisesta tässä on kyse, ja nytkään se ei edes koske suunnilleen 3000 kuussa tienaavia.


Mitä tohon toiseen tulee, jos siihen mennään, että firmat saavat palkata mistä tahtoo kenet tahtoo niin hyvinvointi- tai oikeammin tulonsiirtoyhteiskunta pitää joko tyystin ajaa alas tai ulottaa vain kansalaisiin ja pysyvästi maassa oleskeleviin. Nykyisessä tilanteessa paskasti palkatun duunin utiliteetti on suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääseväälle kehitysmaakansalaiselle kertaluokkia mahdollisesti dekadeja suurempi kuin suomalaiselle, jonka elintaso tai ainakin elämänlaatu voi työtä vastaanottamalla suorastaan jopa laskea. Oishan se hienoa, että matalapalkka-alat nousisivat entistä suurempaan kukoistukseen de fakto maksattamalla palkat suoraan veronmaksajilla mikä on EK:n tavoite. Onko niitä yksisarvisia näkynyt?

Mitä haalimiseen tulee:


Jos kuoritumistaan odottelevista kultamunista pidetään niin tiukasti kiinni, että useampia hylsyjä saaneille turvapaikanhakijoille ei pelkästään tarjota mahdollisuutta hakea työ- tai opiskeluperäistä oleskelulupaa maasta poistumatta vaan viranomaiset suorastaan mainostavat mahdollisuutta ei siinä haalimisesta kyllä kovin kaukana olla. Tehdään turvapaikanhakijoista koodareita, ai niin siinä se ongelma taisi olla, että nykytahdilla kymmentä tuhatta valmistunutta perustason koodaria varten tarvittiin useampia miljoonia pakolaisia, ja voi olla, että noi koodarit eivät kirjoita koodia suurten inversio-ongelmien ratkaisemiseen. Kuten todettu suomalaisen yhteiskunnan yläkerroksella ei sen enempää Ruotsin kuin Venäjän vallan peruja ole rahvaalle muuta katsetta tarjoita kuin korkeintaan ylenkatse....

Suomi on paska valtio.... tai no toisaalta:

 
Viimeksi muokattu:
Minusta Suomeen saa tulla tekemään töitä parilla ehdolla. Työntekijä pystyy maksamaan elämisensä työllä. Siis ilman asumistukia, työttömyystukia ja soskua. Perhe tervetuloa kunhan pystyy elättämään heidät ilman soskua, koulu tulkoon yhteiskunnalta. Heille terveydenhuolto ym. itsemaksetulla vakuutuksella. Sitten kun työt loppuvat, niin kotiinpaluu työntekijälle ja koko perheelle kohtuullisen työnhakuajan jälkeen.
Olen samalla kannalla, mutta sanoisin, että tietyn maassa oleskelun jälkeen heillä tulisi olla oikeus samoihin etuuksiin kuin muillakin. Työssäoloehto tekee kuitenkin sen, että kukaan ei muuta helvetin kalliiseen Suomeen vain veronmaksajien rahalla elämään.
 
Ok, tämä menee jo aika lailla ketjun otsikon ohi, mutta jatkan vielä yhden viestin verran.

Olet selvästi sillä kannalla, että kaikki asiat pitää päättää kansallisella tasolla. Miksi näin? Mikset vaadi kunnille itsenäisyyttä päättää poliisistaan, armeijastaan, jne.? Jos kestät sen, että Helsingin herrat sanelevat sinun kunnallesi, mitä lakeja sen pitää noudattaa, niin miksi sama ei päde Brysseliin (siis samalla tavoinhan saat osallistua niiden Helsingin herrojen valintaan kuin Brysselinkin)?

Minusta on asioita, jotka tulee ratkaista ylikansallisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Esimerkiksi pakolaiskysymys on sellainen, että se johtaa epäoptimaaliseen ratkaisuun, että jokainen Euroopan maa itsekseen optimoi omaa etuaan sen sijaan, että koko mannerta koskevasta ongelmasta päätetään yhdessä. Toisaalta joitain toisia asioita, vaikkapa se, miten terveydenhoito ja koulutus järjestetään, voidaan ihan hyvin päättää kansallisella ja jossain määrin paikallisella tasolla. Ilmastomuutoksen torjunnassa taas päätökset pitää tehdä vielä EU-aluettakin suuremmalla yhteispäätöksellä.

Se, että halutaan päättää asioista yhdessä muiden kanssa, ei ole sama asia kuin se, että oma päätäntävalta halutaan antaa pois. Puhe ei ole Neuvostoliitosta, jossa koko maata päätökset tehtiin kommunistipuolueen toimesta Moskovassa kuuntelematta maan eri osia. Kyse on siitä, että koko alueen asioista päätetään yhdessä ja siinä myös Suomi pääsee sanansa sanomaan. Ihan samasta syystä, kun ei ole järkeä siirtää valtion sisällä kaikkea päätöksentekoa kuntiin, vaan joitain isompia asioita on järkevää päättää valtakunnallisesti, kaikkia isoja asioita ei ole järkevää päättää valtakunnallisesti, vaan yhdessä muiden valtioiden kanssa. En siis kannata Euroopan imperiumia, vaikka kannatankin nykyistä lähempää liittovaltiota. Siis ei Neuvostoliitto tai Kiina, mutta kyllä Saksan liittotasavalta, Sveitsi tai USA. Saksa onkin hyvä esimerkki, kun se oli pienten valtioiden tilkkutäkki vielä 150 vuotta sitten. Olisiko sinusta parempi hajottaa Saksa uudestaan sellaisiksi pikkuvaltioiksi? Eivätkö nämä luopuneet itsenäisyydestään liittyessään yhteen Preussin johtamaan liittoon? Olisiko Itä-Saksan pitänyt 1990 pysyä itsenäisenä Länsi-Saksaan liittymisen sijaan?

Mitä yhteiseen todellisuuden jakamiseen tulee, niin millaista todellisuutta se city-vihreä jakaa Kainuun perukoilla asuvan pienviljelijän kanssa? Hänen todellisuutensa on paljon todennäköisemmin muiden Euroopan kaupunkien ihmiset. Ja toisaalta se Kainuun viljelijä voi hyvinkin painia samanlaisten ongelmien kanssa kuin mainitsemasi espanjalainen maanviljelijä. Ihan siis samalla tavoin kuin Suomessa eivät puolueet pääosin ole alueellisia (RKP ehkä tästä poikkeus), vaan samamielisiä kannattajia löytyy ympäri maata erinäköisille poliittisille aatteille. Savolaisen ja helsinkiläisen demarin mielipiteet siitä, mitä maassa pitäisi tehdä voivat hyvinkin olla paljon lähempänä toisiaan kuin savolaisen kokoomuslaisen tai helsinkiläisen persun. Ja ihan sama pätee Euroopassa.

Kantani on, että asioista voidaan päättää yhdessä, mutta lopullinen päätösvalta pitää olla suomessa. Ei. Minä en halua Brysselin päättävän suomen puolesta asioita, koska väistämättä ne päätökset eivät ota meitä ja meidän etujamme huomioon. Me olemme pieni läntti euroopan perseessä eikä meillä ole mitään sanomista niihin päätöksiin. Se on orjan asema. Me olemme olleet siinä asemassa melkein koko historiamme ajan. Miksi haluamme taas olla jonkun kaukana olevan valtakeskusken alaisia, jonka motiivit ja logiikka väistämättä eivät ota meitä huomioon.

Ota myös huomioon, että EU tekee myös ongelmista yhteisiä. Esimerkiksi "vanhassa Euroopassa" kreikan talouskriisi olisi ollut kreikan ja saksan ongelma. Nyt siitä tuli koko euroopan ongelma. Pakolaiskriisi samaten. Eteläisen euroopan probleema (mitä ovat itse olleet aiheuttamassa) muuttui meidän ongelmaksemme. Meillä on omat ongelmamme. En halua olla ratkomassa näiden vanhojen siirtomaavaltojen ja heidän ulkopolitiikkansa ja ambitioidensa seurauksia.

Mikä meitä yhdistää? Voidaan samalla kysyä, miksi kansallisvaltiot ovat yleensä syntyneet. Meitä suomalaisia yhdistää kaksi asiaa. Kieli ja yhteinen historia. Voit mennä Lappiin, Savoon tai Turkuun ja sinua suurin piirtein ymmärretään sillä kielellä jonka olet pienenä oppinut. Mene Eurooppaan minne vain ja tilanne muuttuu. Kieli on valtavan voimakas yhdistävä tekijä ja samalla voimakas erottaja. Belgia on hyvä esimerkki. Se on "maa" joka muodostuu todellisuudessa kahdesta eri kansasta joilla on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa. Sveitsi on oma historiallinen tarinansa ja heidän tilanteensa on muotoutunut satojen vuosien aikana. Ja kieli erottaa heitäkin voimakkaasti. Saksa taas on syntynyt niin tuskallisesti että en mielelläni toistaisi sitä kokemusta. Ja kieli yhdistää heitä siltikin. Kansallisvaltiot ovat syntyneet tiettyjen ihmisjoukkojen asuinpaikoiksi, joita yhdistävät jotkut tekijät, yleensä kieli ja yhteinen kokemus ja näkemys historiasta ja ympäröivästä todellisuudesta. EU:ssa ei ole eikä tule olemaan tällaista yhdistävää tekijää. Nämä liput ja oodit ovat keksittyjä symboleita joilla ei ole todellista arvoa ihmisille pois lukien jotkut komission idealistit.

Ja historia. Meitä yhdistävät niin hyvässä kuin pahassakin kokemuksemme, muistomme ja arvomme jotka ovat sen historian kautta syntyneet. Mikään muu maa/kansa ei voi meitä ymmärtää tällä tasolla, mikä näkyy ihan arkipäivän politiikassakin tänäkin päivänä. Onko se aina hyvä asia on toinen kysymys, mutta näin se vain on.

Monesti sanotaan miten samanlaisia pohjoismaat ovat. Kokemuksesta voi sanoa, että täyttä kukkua. Me eroamme ruotsista aivan tajuttoman paljon ja tanskan kanssa meillä ei ole juurikaan mitään yhtäläisyyttä. Miten ihmeessä sitten jonkun portugalin tai Italian?

Ja valitettavasti puhe on juurikin EUvostoliitosta. Valta haluaa aina keskittyä. Luuletko oikeasti, että keskittäminen lopetetaan jossain vaiheessa ja todetaan että nyt riittää. "Ei Brysselin tätä tarvitse päättää". Ei asia näin toimi nytkään, vaan keskus hamuaa koko ajan lisää valtaa. Subsidiariteettiperusteella on pyyhitty pyllyä kaiken aikaa. Miksi asiat nyt muuttuisivat? Kannattaa myös muistaa, että joku Ranska tai Saksa ei ikinä suostu siihen, että niiden suvereeni päätösvalta katoaisi. Ne jättävät aina itselleen veto-oikeuden tärkeisiin päätöksiin. Jo tästäkin syystä EU federaationa on tuomittu epäonnistumaan. Ja mitä pidemmälle integraatio viedään ennen kuin edellä mainitsemani asiat tunnustetaan, sitä tuskallisempi tulee hajoaminen olemaan.
 
On siinä myös suomalaista mentaliteettia erottavana tekijä mitä tosin ei enää näe yhtä herkästi kun rahan perässä ravaamisesta on tullut korvaava kulttuuri.

Itsenäisyydestä luopuminen ja federaation haluaminen edellyttää todellakin sitä, että valtion sisäinen koheesio on rapautunut ja yhteiskulttuuri katoaa. Ei ole enää yhdistäviä tekijöitä. Näitä yhdistäviä tekijöitä kutsutaan nykyään nimellä nationalismi / kansallismielisyys jne. Ne ovat, kuten olet huomannut pahaa natsismusta ja rashismusta. Ei ole suuri ihme, että natsismus ja rashismus ovat federalistien mieliaiheita.
 
Itsenäisyydestä luopuminen ja federaation haluaminen edellyttää todellakin sitä, että valtion sisäinen koheesio on rapautunut ja yhteiskulttuuri katoaa. Ei ole enää yhdistäviä tekijöitä. Näitä yhdistäviä tekijöitä kutsutaan nykyään nimellä nationalismi / kansallismielisyys jne. Ne ovat, kuten olet huomannut pahaa natsismusta ja rashismusta. Ei ole suuri ihme, että natsismus ja rashismus ovat federalistien mieliaiheita.

Kollektivisointi on vähän niin ja näin, koska Suomen valtio on perustettu vastalauseena Ruotsin ja Venäjän kukkoiluille eikä siihen niinikään ollut sisältä kumpuavaa tarvetta. Ajan hengen mukaan eletään, aika näyttää minkä termin alle ryhmittäydytään jatkossa jos suomalaisuus käsitteenä on mennyttä jos mikä tahansa Kongon hopeaselkä voi julistaa olevansa pesunkestävä soomalainen ja härmäläiset syytävät tälläiselle määrittelylle tukea vasemmalta ja oikealta.
 
Itsenäisyydestä luopuminen ja federaation haluaminen edellyttää todellakin sitä, että valtion sisäinen koheesio on rapautunut ja yhteiskulttuuri katoaa. Ei ole enää yhdistäviä tekijöitä.
Minusta tämä ei päde. Mitä jos minä suomalaisena tunnen yhteenkuuluvuutta edelleen suomalaisten kanssa, mutta sen lisäksi tunnen sitä muiden eurooppalaisten kanssa? Enkö silloin silti tunne silti yhteyttä muihin suomalaisiin?

Minusta nationalismin vika ei ole siinä, että se korostaa ihmisten yhteenkuuluvuutta. Tämä on vain hyvä asia. Perusvika on siinä, että nationalismissa tälle yhteenkuuluvuudelle luodaan keinotekoisesti lisäksi voima, joka korostaa erilaisuutta muihin nähden. Suomalaiset puhuvat suomea. Silti valtava enemmistö suomalaisista puhuu myös sujuvaa englantia, ja tämä on vain hyvä asia, koska se mahdollistaa kommunikoinnin niiden ihmisten kanssa, jotka eivät puhu suomea. Minusta tämä on hyvä asia. Se yhdistää ja luo koheesiota kaikkien niiden ihmisten kanssa, jotka myös pystyvät tällä yhteisellä kielellä kommunikoimaan.

Otetaan esimerkiksi Amerikka. Kalifornialaiset tuntevat yhteenkuuluvuutta muiden kalifornialaisten kanssa. Mutta sen lisäksi he tuntevat yhteenkuuluvuutta myös floridalaisten, mainelaisten jne. kanssa. Millä mittarilla nähden tämä on huono asia?
 
Minusta tämä ei päde. Mitä jos minä suomalaisena tunnen yhteenkuuluvuutta edelleen suomalaisten kanssa, mutta sen lisäksi tunnen sitä muiden eurooppalaisten kanssa? Enkö silloin silti tunne silti yhteyttä muihin suomalaisiin?

Minusta nationalismin vika ei ole siinä, että se korostaa ihmisten yhteenkuuluvuutta. Tämä on vain hyvä asia. Perusvika on siinä, että nationalismissa tälle yhteenkuuluvuudelle luodaan keinotekoisesti lisäksi voima, joka korostaa erilaisuutta muihin nähden. Suomalaiset puhuvat suomea. Silti valtava enemmistö suomalaisista puhuu myös sujuvaa englantia, ja tämä on vain hyvä asia, koska se mahdollistaa kommunikoinnin niiden ihmisten kanssa, jotka eivät puhu suomea. Minusta tämä on hyvä asia. Se yhdistää ja luo koheesiota kaikkien niiden ihmisten kanssa, jotka myös pystyvät tällä yhteisellä kielellä kommunikoimaan.

Otetaan esimerkiksi Amerikka. Kalifornialaiset tuntevat yhteenkuuluvuutta muiden kalifornialaisten kanssa. Mutta sen lisäksi he tuntevat yhteenkuuluvuutta myös floridalaisten, mainelaisten jne. kanssa. Millä mittarilla nähden tämä on huono asia?


Ihmiset ovat aina olleet toisten kansojen kanssa yhteyksissä tuntematta yhteenkuuluvuutta.
 
Ihmiset ovat aina olleet toisten kansojen kanssa yhteyksissä tuntematta yhteenkuuluvuutta.
Mielestäni tuohon loppuun kiteytyy olennainen, eli yhteenkuuluvuuden tunteminen. Tuo ei välttämättä synny pelkästään yhteisen kansallisuusperimän kautta.
Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy myös yhteisen työpaikan, yhteisten harrastusten, perheen ja muun kanssakäymisen kautta.
 
  • Tykkää
Reactions: Sir
Minusta tämä ei päde. Mitä jos minä suomalaisena tunnen yhteenkuuluvuutta edelleen suomalaisten kanssa, mutta sen lisäksi tunnen sitä muiden eurooppalaisten kanssa? Enkö silloin silti tunne silti yhteyttä muihin suomalaisiin?

Minusta nationalismin vika ei ole siinä, että se korostaa ihmisten yhteenkuuluvuutta. Tämä on vain hyvä asia. Perusvika on siinä, että nationalismissa tälle yhteenkuuluvuudelle luodaan keinotekoisesti lisäksi voima, joka korostaa erilaisuutta muihin nähden. Suomalaiset puhuvat suomea. Silti valtava enemmistö suomalaisista puhuu myös sujuvaa englantia, ja tämä on vain hyvä asia, koska se mahdollistaa kommunikoinnin niiden ihmisten kanssa, jotka eivät puhu suomea. Minusta tämä on hyvä asia. Se yhdistää ja luo koheesiota kaikkien niiden ihmisten kanssa, jotka myös pystyvät tällä yhteisellä kielellä kommunikoimaan.

Otetaan esimerkiksi Amerikka. Kalifornialaiset tuntevat yhteenkuuluvuutta muiden kalifornialaisten kanssa. Mutta sen lisäksi he tuntevat yhteenkuuluvuutta myös floridalaisten, mainelaisten jne. kanssa. Millä mittarilla nähden tämä on huono asia?

Toki tunnet. Mutta todennäköisesti et yhtä paljon kuin muiden suomalaisten kanssa.

On totta, että yhteenkuuluvuutta korostetaan monesti vertaamalla eroja toisiin. Tämä on inhimillistä ja ihmisen perusominaisuus. Sillä juuri vahvistetaan ryhmän koheesiota. On edelleen totta, että tämä ominaisuus voi olla myös vaarallinen. Varsinkin huonoina aikoina kun ihmiset hakevat turvaa ja voimaa ryhmästä näiden erojen korostaminen voi aiheuttaa kaikenlaista ikävää, kuten monesti on historiassa nähty.

Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että joukkoon kuuluminen on hyödyllistä ja ihmiselle luontainen tila. Minkä lisäksi tämän joukon pitää olla jollain lailla yhtenevä. Pienimmän yhteisen nimittäjän pitää olla kuitenkin riittävän iso, jotta se luo käsityksen ryhmään kuulumisesta. Ja kieli sekä yhteinen historia ja tavoitteet ovat näitä tekijöitä. Eurooppa on aivan liian heterogeeninen voidakseen muodostaa todellista "joukkoa". Meillä ei ole yhteistä historiaa vaan joukko erillisiä historioita. Meillä ei ole yhteistä kieltä, vaikka monet englantia puhuvatkin. Ja ennen kaikkea meillä ei ole yhteistä tavoitetta tai jaettua näkemystä tulevaisuudesta. Tämä ei tarkoita, etteikö joku yksilö voi hyvinkin kokea ensisijaisesti olevansa "eurooppalainen", mutta miksikään laajasti ihmisiä yhdistäväksi toimijaksi siitä ei ole. Tämä tosiasia tulee näkyviin varsinkin kriisitilanteissa.an

USA:n historia on niin erilainen että vertailu eurooppaan on turhaa. Enkä ole aivan vakuuttunut USA:n koheesion pysyvyydestä varsinkaan pitkässä juoksussa. Mutta kuten sanottu, on turha verrata Kaliforniaa ja Floridaa tai toisaalta Portugalia ja Puolaa. Kieli, historia jne. ovat niin erottavia tekijöitä.
 
Ihmiset ovat aina olleet toisten kansojen kanssa yhteyksissä tuntematta yhteenkuuluvuutta.
Miten tämä on ristiriidassa kirjoittamani:" Mitä jos minä suomalaisena tunnen yhteenkuuluvuutta edelleen suomalaisten kanssa, mutta sen lisäksi tunnen sitä muiden eurooppalaisten kanssa? Enkö silloin silti tunne silti yhteyttä muihin suomalaisiin? " kanssa? Vai oletko samaa mieltä, että tuo voi päteä?
 
Toki tunnet. Mutta todennäköisesti et yhtä paljon kuin muiden suomalaisten kanssa.
Urheilussa en. Sen sijaan vaikkapa tällaisessa poliittisessa keskustelussa olen todennäköisesti lähempänä monia tuntemiani eurooppalaisia kuin sinua tai Talvelaa (muistaakseni sanoit olevasi kaikessa minun kanssani eri mieltä). Mutta urheilusta vielä. Se on tosiaan harmiton tapa valita puoli, jota kannattaa ja sitten ne, joita vastaan on. Tällainen heimoutuminen on täysin harmitonta. Suomalainen Liverpool-fani voi olla jyrkästi eri mieltä suomalaisen Manchester United-fanin kanssa siitä, mikä on Englannin paras jalkapallojoukkue, mutta tämä erimielisyys tapahtuu hyvässä hengessä tietyllä rajatulla elämänalalla.

Mutta sitten jos mennään sellaisille elämänaloille, joissa ei olla mitenkään välttämättä nollasummapelissä (kuten kilpaurheilu määritelmällisesti on), nämä erilaisuutta korostavat heimoutumiset johtavat yleensä vain huonoon tulokseen. Sodat ovat tietenkin paras esimerkki tästä, mutta sama koskee myös sellaisten ongelmien ratkaisua, joissa ongelma ei rajoitu yhteen maahan.

Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että joukkoon kuuluminen on hyödyllistä ja ihmiselle luontainen tila. Minkä lisäksi tämän joukon pitää olla jollain lailla yhtenevä.

En ole lainkaan kanssasi eri mieltä. Siksi kysyinkin:"Mitä jos minä suomalaisena tunnen yhteenkuuluvuutta edelleen suomalaisten kanssa, mutta sen lisäksi tunnen sitä muiden eurooppalaisten kanssa?" Onko tässä jotain pahaa tai väärin? Onko se jollain tavoin pahempi asia kuin se, että laajennan yhteenkuuluvuuspiirini omasta kaupungistani omaan maakuntaan ja sitten koko valtakuntaan?

Mutta kuten sanottu, on turha verrata Kaliforniaa ja Floridaa tai toisaalta Portugalia ja Puolaa. Kieli, historia jne. ovat niin erottavia tekijöitä.

Mitäpä sitten, kun portugalilainen ja puolalainen muuttavat Saksaan työn perässä? Eivätkö he voi luoda siellä yhteenkuuluvuutta keskenään ja siellä valmiiksi asuvien saksalaisten kanssa? Maailma muuttuu. Koko elämänsä yhdessä kylässä asuvat jäärät kuolevat lopulta vanhuuteen ja paikasta toiseen liikkuvat nuoret perivät maan. Tämä näkyy erinomaisesti Brexit-tuloksissa. Ylivoimaisesti paras jakaja remain- ja leave-äänestäjien välillä oli heidän ikänsä. Vanhat äänestivät leave ja nuoret remain. Tämä näyttää sen suunnan, mihin manner on menossa. Ei se tietenkään yhdessä yössä tapahdu, mutta vähitellen. Sinä (todennäköisesti) ja minä olemme kasvaneet Suomessa, jossa kaikki koululuokan ihmiset näyttivät samalta ja omasivat samat juuret. Nykyiset lapset kasvavat tottuen siihen, että kaikilla luokkakavereilla ei olekaan samanlainen tausta ja silti he ovat ihan samanlaisia ihmisiä kuin he itsekin. Itse opin tämän vasta aikuisiällä ollessani paljon sekä eurooppalaisten että myös muiden kanssa tekemisissä. Tämä tulee ajan myötä tuottamaan sen yhteenkuuluvuuden, jota vastaan persut sinnittelevät (saatiinpahan tähän vähän otsikon aihettakin).
 
Hyvältä näyttää persujen kuihtumisen seuraukset, jos otsikkoa siteraa. Vielä kun muistaa, että persuilla varsinainen äänestystulos on aiemmin ollut pikemmin ennusteita suurempi kuin päinvastoin. Mielenkiintoisia hallitusneuvotteluja odotellassa!
Mitä ihmettä Suomessa on tapahtumassa, kun "Ihmisvastainen ja rasistinen" puolue porskuttaa galluppien kärkikolmikossa ja heistä irtaantunut maltillinen sininen siipi matelee yhdessä prosentissa? Ja samaan aikaan mm. some-jätti Facebook alkaa suitsia "valkoista ylivaltaa" korostavia viestejä. Tällainen ukaasi vain ruokkii ilmiötä eikä ainakaan vähennä ns. oikeistopopulistien suosiota.

Vaikea silti nähdä Halla-ahoa voitonriemuisena julistamassa PS:lle kolmatta isoa Jytkyä, vaikka sellainen näyttää olevan selvästi tulossa. Jos (ja kun) ovi hallitukseen pysyy kiinni, niin seuraavat neljä vuotta oppositiossa voi paisuttaa suosion hyvinkin 20% tuntumaan ja jopa sen ylikin.
 
Jos vaalimenestyjänä Perussuomalaiset jätettäisiin hallituksen ulkopuolelle, niin millaisen "patoutumariskin" se aiheuttaa?
Patoutumilla on tapana purkautua kun tarpeeksi naksahtaa. Hallituksesta väkisin ulkona pitäminen ei ole oikea ratkaisu jos maahan tavoitellaan edes jonkinlaista yhtenäisyyttä.
Pidän tuollaista tilannetta aika suurena riskinä.
.
 
Jos vaalimenestyjänä Perussuomalaiset jätettäisiin hallituksen ulkopuolelle, niin millaisen "patoutumariskin" se aiheuttaa?
Patoutumilla on tapana purkautua kun tarpeeksi naksahtaa. Hallituksesta väkisin ulkona pitäminen ei ole oikea ratkaisu jos maahan tavoitellaan edes jonkinlaista yhtenäisyyttä.
Pidän tuollaista tilannetta aika suurena riskinä.
.
Eikös Antti Rinne ole lukinnut kantansa PS-yhteistyöhön jo hyvissä ajoin. Eli demarit eivät missään olosuhteissa mahdu Halla-ahon kanssa samaan hallitukseen. On päivänselvää, että patoutumia tulee jos ennen vaaleja jo suljetaan automaattisesti ulos. Ruotsidemokraattien oma Jytky antoi jo viitteitä länsinaapurissa tästä.
 
Jos vaalimenestyjänä Perussuomalaiset jätettäisiin hallituksen ulkopuolelle, niin millaisen "patoutumariskin" se aiheuttaa?
Patoutumilla on tapana purkautua kun tarpeeksi naksahtaa. Hallituksesta väkisin ulkona pitäminen ei ole oikea ratkaisu jos maahan tavoitellaan edes jonkinlaista yhtenäisyyttä.
Pidän tuollaista tilannetta aika suurena riskinä.
.
Tavallaan noinkin, mutta aika paljon tuohon ladattiin jo kahdeksan vuotta sitten. Silloin tuli todellinen jytky, mutta siitä huolimatta puolue jättäytyi pois hallituksesta. Ja Soinin porukka olisi ollut valmis sentään johonkin kompromisseihin tuolloin.

Eiköhän hallituksen muodostajan lähtökohta ole se, että hallitus on kasassa seuraaviin vaaleihin asti? Jotta perussuomalaisia voisi kysyä hallitukseen, pitäisi olla luottamus siihen, että hallituksen takana pysytään. Ja perussuomalaisten kannatus pohjautuu asiaan, jota yksikään muu puolue ei lähde toteuttamaan.
 
Jos vaalimenestyjänä Perussuomalaiset jätettäisiin hallituksen ulkopuolelle, niin millaisen "patoutumariskin" se aiheuttaa?

Riippunee aika lailla siitä, minkälaisiin kompromisseihin persut ovat valmiita. Se ei auta, että kannatus nousee vaikka 10%:sta 15%:in, jos ne kaikki muut 85% on täysin eri linjaisia. Suomalaisen poliittisen järjestelmän (jossa koskaan kukaan ei saa yksin enemmistöä eduskuntaan) avainkysymys on se, että mikä hallituskokoonpano ja etenkin mikä hallitusohjelma saa taakseen 51% kansan valitsemista kansanedustajista. Tämä kokoonpano voi sisältää puolueita, joiden kannatus on laskenut vaaleissa ja ulos voi jäädä puolueita, joilla se on noussut. Jos yksi puolue on linjauksineen hyvin eri linjoilla muiden kanssa, niin sen on vaikea päästä hallitukseen, vaikka vaaleissa kannatus nousisikin.
 
Nuivat ja kuivat osaavat yllättämisen jalon taidon :ROFLMAO:

Se on ihan varma asia että seuraavassa hallituksessa nuivat eivät ole jos eivät pyyhkäise kannatuksessa demareiden ohi...mutta...Kokoomus on jo niin lähellä, että Petterin hiki tuoksuu Jussin nenässä. Siinä on suuren urheilujuhlan tuntua...mielenkiinnolla jään odottelemaan vaalipäivää ja erityisesti iltaa.

Jos Persut pyyhkäisevät hopealle, niin on siinä Rinne kovilla kun alkaa hallitusta rakentamaan...kannattaa hakea nitroja suoraan tukusta niin paljon että varmasti riittää kun alkaa pumppu soimaan.

Vaikka Rinteen pumppu pettäisi, niin seuraavassa hallituksessa nuivat eivät ole, mutta pääministeri Jussi Halla-aho ei tunnu ollenkaan mahdottomalta ajatukselta joskus lähitulevaisuudessa. Jos edellinen hallitus oli huti eikä hitti, niin ei voi kyllä muuta odottaa seuraavaltakaan kokoonpanolta ja nuivat siitä eniten hyötyvät.
 
Back
Top