Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset

Professori ihmettelee kansanedustajien ”epäpyhää allianssia”: Miksi vasemmisto vaatii tarveharkinnan poistoa – palkathan laskevat?



Luotu:
14.9.2017 20:25

Kotimaa
|
Suomen talous
Taloustieteen professori Matti Virén ihmettelee kansanedustajien ”epäpyhää allianssia”, joka vaatii työvoiman tarveharkinnan poistoa.
Kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Tytti Tuppurainen (sd.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Anna Kontula (vas.) ovat tehneet lakialoitteen ulkomaisen työvoiman saatavuus- tai tarveharkinnan poistamisesta. Viréniä oudoksuttaa se, että asiaa vaativat niin vasemmiston kuin kokoomuksen edustajat.
– Olisi voinut kuvitella, että maahanmuutto, jos mikä, on asia, jossa pääomapiirien ja työväen (jota ainakin vasemmisto sanoo edustavansa) edut ovat vastakkaisia. Johtaahan maahanmuutto (työvoiman tarjonnan kasvu) väistämättä palkkojen laskuun ja pääoman tuottoasteen kasvuun, Viren kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.


Tarveharkinnan poiston yleisiin perusteluihin kuuluu, että se lisäisi työvoimaa, jota Suomi tarvitsee.
Selvää tietenkin on, että yritykset haluavat vapauttaa maahanmuuton täysin, mutta on aiheellista kysyä, onko valtiovallan tehtävä markkinataloudessa ”järjestää” yrityksille työvoimaa. Jos yritys ei nykypalkkatasolla saa työvoimaan Suomesta, niin mitä sitten! Mitä kansalaiset häviävät, jos yritys perustaa työpaikkansa vaikka Intiaan. Sinne menevät palkat ja voitot, mutta eivät ne kantaväestölle tulisi, vaikka yritys tulisi Suomeen, Virén kirjoittaa.
Kenties ongelmallisin piirre tarveharkinnan poistamisessa olisi professorin mukaan se, että silloin ”nostettaisiin kädet pystyyn kotiperäisten työllisyyden esteiden purkamisesta”.
– Suomen ongelma ei kai niinkään ole ”ihmisten puute” vaan se, että nykyisillä palkoilla, veroasteilla, tulonsiiroilla, asuntohinnoilla on lähes mahdoton työskennellä kasvukeskuksissa tai edes pendelöidä niihin, hän kirjoittaa.

Mikä siinä on niin vaikeaa, että meillä ei voi olla järjestelmää, jossa omalla palkallaan tulee toimeen (niin että palkka menee työn tekijälle eikä verokarhulle) ja työtä kannattaa sekä tehdä että tarjota työhaluisille. Kontula & kump. voisivat käyttää liike-energiaansa tämän asian pohtimiseen, ennen kuin he lähtevät hakemaan apua kaukomailta, hän toivoo.
Tarveharkinta tarkoittaa sitä, että viranomaiset arvioivat, onko EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta tulevan työntekijän palkkaaminen todella ”tarpeellista” – eli löytyisikö sisäalueelta vastaavaa työvoimaa.
Taloussanomat kertoi äskettäin, että lakialoitteen allekirjoittaneiden kansanedustajien perusteet kannatukselle ovat hyvin erilaisia. Vasemmiston Anna Kontula ei usko kokoomuksen perusteluun työvoiman määrän lisääntymisestä.
– Jos Suomessa on kysyntää kielitaidottomalle, halvalle työvoimalle, sitä on jo saatavilla ETA-alueilta, Kontula sanoi Taloussanomille.
Lehden mukaan Kontula kannattaa tarveharkinnan poistoa siksi, että hänen arvionsa mukaan se vähentäisi ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön mahdollisuutta ja helpottaisi valvontaa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/23...ee-kansanedustajien-epapyhaa-allianssia-miksi
 
Keskustelu on sillä linjalla, että Suomeen kannattaa haalia ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään niitäkin töitä, joihin suomalaisilla ei ole riittävästi halua.

Edelleenkin vain ja ainoastaan jos heidän taloudellinen nettovaikutuksensa on kokonaisuudessaan (perheenyhdistämiset yms.) positiivinen.
 
Jos tällainen ongelma on olemassa, niin siihen tulee tietenkin puuttua, olivat työntekijät sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia, mutta tämä on täysin erillinen juttu. Ainoa porukka, joka niissä kusetushommissa suostuu työtä tekemään, ovat mahdolliset laittomat maassaoleskelijat, koska he eivät halua nostaa jutusta halua, koska se johtaisi heidän karkoitukseen. Mutta tämä keskustelu ei käsittääkseni koske laittomia, vaan laillisia maahanmuuttajia.
Laillisestihan ne Olkiluodon sähkäritkin taisivat olla...tai telakoiden..

https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...a-alipalkkauksella-jo-vakiintuneet-perinteet/
 
Edelleenkin vain ja ainoastaan jos heidän taloudellinen nettovaikutuksensa on kokonaisuudessaan (perheenyhdistämiset yms.) positiivinen.
Tuolla tavoin rajaamalla ne työpaikat saattavat edelleen jäädä täyttämättä. Myös pidemmällä aikavälillä asiaa kannattaa miettiä, kun väki Suomessa vanhenee ja työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee.
 
Keskustelu koskee sellaisia EU:n ulkopuolisia työntekijöitä, joilla olisi halua ja kykyä tehdä töitä Suomessa. Olikosenyt Talvela vai Ingsoc (pahoittelen, että menette sekaisin), joka kirjoitti, että Kokoomus kannattaa tällaisten ihmisten töihintulon helpottamista ja he ovat tätä vastaan.
Ja samalla kannattaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille jaettavaksi työperusteisia oleskelulupia sekä 70% valtion varoista palkkatukea heidät työllistäville yrityksille...Oksettavaa.
 
Tuolla tavoin rajaamalla ne työpaikat saattavat edelleen jäädä täyttämättä. Myös pidemmällä aikavälillä asiaa kannattaa miettiä, kun väki Suomessa vanhenee ja työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee.
Keskisuomalaisen pääkirjoitus on tärisyttävä...(tietenkin se on maksumuurin takana)

Nimellä
Pekka Mervola

Voiko maahanmuutto pelastaa eläkkeet?
Haluammeko kilpailla maailman osaavasta työvoimasta? Se vaatisi valtavia muutoksia. Niihin tuskin on suomalaisilla halukkuutta.

Työssäkäyvien eläkemaksut kääntyvät vuoden 2050 jälkeen kovaan nousuun, jos maahan ei synny paljon nykyistä enemmän lapsia tai muuta maahanmuuttajia.Eläketurvakeskuksen viikko sitten julkistamien lukujen mukaan palkkatuloista 30 prosenttia pitäisi tulevaisuudessa käyttää eläkemaksuihin. Nykyisin eläkemaksuihin menee 24 prosenttia tuloista. Osuus pysyy alle 25 prosentin kaksi vuosikymmentä.Syntyvyyden lasku muuttaa Suomea. Esimerkiksi tämän vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana maamme väkiluku kasvoi vain 245 ihmisellä. Ilman maahanmuuttoa väkiluku olisi laskenut lähes 2 300 ihmisellä. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana kuoli yli 2 000 suomalaista enemmän kuin syntyi.Suomen luonnollinen väestökasvu on pysähtynyt ja kaikki kasvu tulee maahanmuutosta.Maamme…

...

Jos maahanmuutto kaksinkertaistettaisiin nykyisestä noin 15 000 tulijasta noin 30 000 ihmiseen, sen vaikutus väestörakenteeseemme olisi mullistava.
Vuonna 2050 Suomessa olisi 1.4 miljoonaa ulkomailla syntynyttä ja heidän osuutensa väestöstä olisi 22 prosenttia. Siis yli joka viides suomalainen olisi syntynyt muualla kuin Suomessa. Suomslainen katukuva ja kulttuuri muuttuisi silloin hyvin toisenlaiseksi.
...
Jos haluaisimme turbottaa suomen talouskasvua maahanmuutolla ja turvata eläkejärjestelmän toimivuuden, se vaatisi, että Suomeen muuttaisi koulutettua ja osaavaa väestöä. Pakolaisten ja Eurooppaan haluvien maahantulijoiden avulka näin ei tapahtuisi. He olisivat enemmän kustannuksia kuin veronmaksajia yhteiskunnalle.

...

Väestönkasvu maahanmuuton avulla aiheuttaisi Suomessa kipeitä muutoksia. Ehkä olisikin parempi hyväksyä se, että väestömäärämme ei kasva ja sopeutua siihen.
•Kirjoittaja on päätoimittaja

Lainaus huoltoaseman Keskisuomalaisesta
 
Laillisestihan ne Olkiluodon sähkäritkin taisivat olla...tai telakoiden..

https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...a-alipalkkauksella-jo-vakiintuneet-perinteet/
Onko sinulla luetun ymmärtämisvaikeuksia? Jos sanon, että laittomiin työpaikkoihin pitää puuttua riippumatta siitä, onko siellä suomalaisia vai ulkomaalaisia töissä, niin heität jutun, jonka otsikko on:
"Musiikkitalo Helsingin keskustassa, Ideapark Lempäälässä ja Olkiluoto 3 Eurajoella olivat esimerkkejä kymmenistä pimeän työn työmaista." Jutussa oli myös siitä, miten työntekijät olivat tyytymättömiä kusetukseensa. Juuri niin kuin sanoin.

Eli olemme samaa mieltä asiasta?
 
Keskustelu on sillä linjalla, että Suomeen kannattaa haalia ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään niitäkin töitä, joihin suomalaisilla ei ole riittävästi halua.
Okei. Vaikka tämä voikin tuntua vaikealta käsittää, niin on täysin mahdollista samaan aikaan kannattaa politiikkaa joka toivottaa tervetulleeksi hyvin sopeutuvat maahanmuuttajat, samalla kuitenkin pyrkien minimoimaan huonosti sopeutuvien maahanmuuttajien tulomäärät.

Jatkaakseni vielä sitä kuinka hyvä maahanmuuttopolitiikka on kunnollisten maahanmuutajien etu: se, että lähi-idästä tulevaa työtöntä humanitaarista maahanmuuttajaa ja vaikkapa kiinalaista ahkerasti töitä tekevää maahanmuuttajaa yhdistää se, että molemmat ovat maahanmuuttajia, ei tarkoita sitä että he kokisivat mitään yhteenkuuluvuutta toisiinsa. Voipi jopa olla, että jälkimmäinen suhtautuu nuivasti edelliseen. Olen huomannut, että vähemmän monikulttuurista elämää elävät eivät tätä aina tiedosta.

Ja sanaa "haalia" ei maahanmuuttokeskustelussa käytä kukaan muu kuin olkiukkojen rakentelijat.
Oletko kirjoitellut tänne jollain toisella nimimerkillä?
 
Tuolla tavoin rajaamalla ne työpaikat saattavat edelleen jäädä täyttämättä. Myös pidemmällä aikavälillä asiaa kannattaa miettiä, kun väki Suomessa vanhenee ja työikäisen väestön suhteellinen osuus pienenee.

Juuri pitempää aikaväliä miettien tuota rajaamista pitää tehdäkin. Mikään ei ole niin tappavaa sille yhä pienenevälle nettomaksajajoukolle kuin lisätä yhteiskunnan elätettävien määrää. Tulijoita ja heidän vaikutustaan yhteiskunnalle pitäisi yrittää arvioida useampi sukupolvi eteenpäin.
 
Onko sinulla luetun ymmärtämisvaikeuksia? Jos sanon, että laittomiin työpaikkoihin pitää puuttua riippumatta siitä, onko siellä suomalaisia vai ulkomaalaisia töissä, niin heität jutun, jonka otsikko on:
"Musiikkitalo Helsingin keskustassa, Ideapark Lempäälässä ja Olkiluoto 3 Eurajoella olivat esimerkkejä kymmenistä pimeän työn työmaista." Jutussa oli myös siitä, miten työntekijät olivat tyytymättömiä kusetukseensa. Juuri niin kuin sanoin.

Eli olemme samaa mieltä asiasta?
Luitko edes koko juttua vai vain pelkän ingressin?
 
Suomen ongelma ei kai niinkään ole ”ihmisten puute” vaan se, että nykyisillä palkoilla, veroasteilla, tulonsiiroilla, asuntohinnoilla on lähes mahdoton työskennellä kasvukeskuksissa tai edes pendelöidä niihin, hän kirjoittaa.
Taas tämä sama virsi. Jos tuo pätee suomalaisiin, niin se pätee myös rehellisiin veroja maksaviin ulkomaalaisiinkin. Ei heille maagisesti ole tarjolla halpoja asuntoja ja matalia muita asuinkuluja verottomuudesta nyt puhumattakaan.

Taas pimeän työn pyörittäjien kannalta on yksi hailee, mitä tehdään laillisen työn tekemisen ehdoille. Tai ehkä yksi hailee, vaan niiden kannalta on huono asia, jos ne joutuvat kilpailemaan laillisen työn kanssa.
 
Luitko edes koko juttua vai vain pelkän ingressin?
Luin. Kuten sanoin, jutussa ulkomaalaiset olivat tyytymättömiä kusetukseensa. Sinun väitteesi oli käsittääkseni se, että heitä olisi suurin määrin ilomielin tulossa hommiin, joissa työnantaja kusettaa heitä.

Kysyn uudestaan, olemmeko nyt samaa mieltä, että ulkomaalaiset eivät ole yhtään sen kiinnostuneempia tulemaan kusetetuiksi kuin suomalaisetkaan?
 
Luin. Kuten sanoin, jutussa ulkomaalaiset olivat tyytymättömiä kusetukseensa. Sinun väitteesi oli käsittääkseni se, että heitä olisi suurin määrin ilomielin tulossa hommiin, joissa työnantaja kusettaa heitä.

Kysyn uudestaan, olemmeko nyt samaa mieltä, että ulkomaalaiset eivät ole yhtään sen kiinnostuneempia tulemaan kusetetuiksi kuin suomalaisetkaan?
Ei, vaan heitä halutaan tuoda kusetettavaksi, koska se on mahdollista ja sillä tekee profittia.. vai väitätkö ihan pokalla, että valvonta ja sanktiot on ihan kartalla?
 
Luin. Kuten sanoin, jutussa ulkomaalaiset olivat tyytymättömiä kusetukseensa. Sinun väitteesi oli käsittääkseni se, että heitä olisi suurin määrin ilomielin tulossa hommiin, joissa työnantaja kusettaa heitä.

Kysyn uudestaan, olemmeko nyt samaa mieltä, että ulkomaalaiset eivät ole yhtään sen kiinnostuneempia tulemaan kusetetuiksi kuin suomalaisetkaan?
Afrikasta ja aasiasta tulleelle Suomeen pääsy nostaa joka tapauksessa huomattavasti elintasoa, joten palkka ei ole niin nöpön nuukaa, etenkin kun yhteiskunta osallistuu muuten huolehtimiseen.
 
Juuri pitempää aikaväliä miettien tuota rajaamista pitää tehdäkin. Mikään ei ole niin tappavaa sille yhä pienenevälle nettomaksajajoukolle kuin lisätä yhteiskunnan elätettävien määrää. Tulijoita ja heidän vaikutustaan yhteiskunnalle pitäisi yrittää arvioida useampi sukupolvi eteenpäin.
Samaa mieltä. Se ei vaan ole entuudestaan täysin selvää, kenestä tulee nettomaksaja ja kenestä ei. Olettamia voidaan tehdä. Terveen itsekkyyden käyttäminen valintoja tehdessä ei ole kuitenkaan pahitteeksi.
 
Tietenkin Suomi edelleen päättäisi, kuka on kansalainen. Tätä ei ole kukaan vaatinut. Samoin talouspolitiikka olisi pitkälti Suomen itsensä kontrollissa. Tietenkin euro tuo tähän tiettyjä rajoitteita, mutta pääosin olisi edelleen Suomen päätettävissä, mihin valtio panee rahaa. En tiedä, mitä tarkoitat "ei päätä omista rajoistaan". Tietenkin Suomella olisi edelleen samat rajat kuin nykyisinkin. En tiedä, mikä tuossa poliisijutussa on ihmeellistä. Tietenkin Suomessa olisi edelleen suomalaiset poliisit. Jotain koordinointia varmaan maiden välisessä poliisitoiminnassa tapahtuisi, mutta niin tapahtuu nytkin.

Mitä noihin tulee nykyiseen tilanteeseen verrattuna:
Jos Suomi hakeutuisi NATO-jäseneksi, sillä toki olisi edelleen oma armeija, mutta se olisi tiukasti sidottu NATOn viidenteen artiklaan.
Suomen jäsenyys Schengen-sopimuksessa tarkoittaa jo sitä, että alueen ulkorajalla noudatetaan yhteisiä sääntöjä ja toisaalta sisärajoilla ei harrasteta käytännössä mitään kontrollia. Tämä asia on muuten pätenyt Suomeen jo kauan ennen EU-jäsenyyttä Pohjoismaiden liikkumisvapauden puitteissa.
Suomi on ollut eurossa sen alusta lähtien ja tämä oli jo Maastrichtin sopimuksessa, jonka suomen kansa kansanäänestyksessä hyväksyi.
Talouspolitiikan jonkinlainen harmonisointi olisi ehkä se, missä minusta tarvittaisiin eniten muutosta nykyiseen. Yhteisen valuutan ongelma, mikä tuli esiin PIIGS-kriisin aikana on se, että yhteiseen valuuttaan pitää sisällyttää myös jossain määrin yhteistä finanssipolitiikkaa. Kokonaisuuden kannalta tämä on silti mielestäni positiivinen asia pienelle maalle.



Ja tässä sinä menet metsään. EU ei ole Neuvostoliitto, vaan itsenäisten valtioiden muodostama liitto, ja siellä Suomi istuu muiden kanssa tekemässä päätöksiä. Kun Suomen eduskunta säätää lakeja, jotka koskevat sinua, tunnetko, että ne on säätänyt ulkopuolinen taho, vai katsotko, että sinulla on ollut mahdollisuus osallistua päätöksentekoon demokraattisen prosessin kautta? Jos jälkimmäinen, niin sama pätee EU:hun toki sillä erotuksella, että sen äänestyksissä pienten maiden äänimäärä on suurempi kuin niille väkiluvun mukaan kuuluisi, eli siis suomalaisella on enemmän sanavaltaa saksalaisen asioihin kuin päinvastoin.



Mutta kyllä haluat suomalaisten vihervasurien päättämään asioistasi? Tai Kokoomuksen, jota tämä haara koski. Eli sinusta on ok, että kanssasi 180 astetta eri suuntaan oleva puolue (joka mielipidemittausten mukaan on Suomen toiseksi suurin puolue ja suurella todennäköisyydellä demarien kanssa ensi hallituksessa) on päättämässä sinun asioistasi? Nytkö Kokoomuksella onkin "osaamista, ymmärrystä ja kiinnostusta"?

Pitkä viesti, mutta vastataan:).

Kansalaisuus. Yhtenäinen pakolaispolitiikka tarkoittaa käytännössä juurikin sitä, että suomi ei päätä enää kuka on sen kansalainen vaan päätös tulee Brysselistä (tai Berliinistä).

Talous. EU:n pitkäaikainen ja federalistien hellimä ajatus on EU:n verotusoikeus. Käytännössä tämä johtaa tilanteeseen, jossa suomi on kunta joka saa päättää kunnan asioista kuten esim. huvipuiston paikasta, kunnantalon sijainnista ja mahdollisesti joistain pienistä infraprojekteista. Toki EU:n lakien puitteissa. Tilanne ei ole vielä tämä mutta tätä käytännössä yhteinen talouspolitiikka mihin jotkut pyrkivät tarkoittaa. Suomella ei ole tässä päätännässä mitään valtaa. Luonnollisesti kuten olen selittänyt euro on toimimaton valuutta ja sen paikkaileminen yhteisellä talouspolitiikalla ei auta pitkän päälle mitään vaan se luo tilanteen missä kannattaa tuhlata maksimaalisesti koska joku muu hoitaa aina laskun. Italiassa tämä tilanne pohjoisen ja etelän välillä jo konkretisoituu.

Rajat ja poliisi. Raja, jota et itse valvo ei ole sinun rajasi vaan Brysselin raja. Jos et itse päätä kuka sieltä voi tulla ja kuka ei tule niin se ei ole suvereenin valtion raja vaan juurikin kunnanraja. Poliisit voivat toki olla syntyneet suomen kunnan alueella, mutta he toimivat Brysselin lakien mukaan. Eivät suomen eduskunnan lakien mukaan. Käytännössä federaatiossa suomen laki vastaa kunnan järjestyssääntöä. Schengen on Schengen mutta siitä voi itsenäinen valtio luopua (kuten on nähty). Kunta ei siitä luovu.

Armeija. Nato on täysin eri asia kuin EU. 5. artikla ei ole edes sitova artikla kuten monesti on käsitelty. Mutta puhe oli EU:n armeijasta. Jos sellainen tulisi ja määräykset ja johto ovat Brysselistä, niin mitä tekemistä sillä olisi suomen nykyarmeijan kanssa?

Itse asiassa sinä menet tuossa EU-Neuvostoliitto kohdassa metsään. EU on tällä hetkellä valtioiden liitto, mutta mehän puhumme tässä toivomastasi liittovaltio/kunta tilanteesta. Korostan yhtä asiaa mitä monet eivät tule ajatelleeksi. EU-parlamentilla ei ole tällä hetkellä legitimiteettiä demokraattisena järjestelmänä koska ei ole olemassa mitään Eurooppalaista Kansaa. Vaan juurikin valtioliitto, missä kullakin valtiolla on oma sanansa sanottavana koosta riippumatta.

Federalistit ajavat juurikin parlamentin vallan kasvattamista koska se siirtää valtaa Brysseliin pois kansallisvaltioiden valituilta edustajilta. Pitää myös muistaa, että EU-parlamentissa eivät edustettuina ole maat, vaan puolueet. Parlamentissa ei ole olemassa mitään suomen ääntä. Vaan ALDE:n ja mitä näitä puolueita nyt olikaan ääni. Joiden tehtävänä nimenomaan on olla huomioimatta kansallisia etuja. Parlamentti ei edusta suomea vaan EU:ta.

Ja kyllä. Mieluummin asioistani päättää vaikka suomalainen kokkare tai suomalainen piiperö kuin espanjalainen maanviljelijä, puolalainen yritysjohtaja tai luxembourgilainen pankkiiri. Nuo suomalaiset joutuvat edes jotenkin jakamaan yhteisen todellisuuden. Noille toisille on aivan se ja sama onko suomi yleiseurooppalainen ongelmajätteen kaatopaikka tai EU:n luontoreservaatti.

En koskaan jaksa olla ihmettelemättä monissa suomalaisissa esiintyvää halua antaa itsenäisyys ja oma päätäntävalta pois mahdollisimman nopeasti. On jotensakin ironista, että sisällissodan voittajien ensimmäisiä tekoja oli pyrkimys luovuttaa itsenäisyys pois ja päästä toisen maan vasalliksi. Ja tässä he jopa onnistuvatkin. Ainoa vain että maa jolle he halusivat alistua ehti kaatua oman sotapolitiikkansa seurauksena (luojan kiitos).
 
Minusta Suomeen saa tulla tekemään töitä parilla ehdolla. Työntekijä pystyy maksamaan elämisensä työllä. Siis ilman asumistukia, työttömyystukia ja soskua. Perhe tervetuloa kunhan pystyy elättämään heidät ilman soskua, koulu tulkoon yhteiskunnalta. Heille terveydenhuolto ym. itsemaksetulla vakuutuksella. Sitten kun työt loppuvat, niin kotiinpaluu työntekijälle ja koko perheelle kohtuullisen työnhakuajan jälkeen.
 
Onko tässä laskettu mukaan kaikki vaikutukset? Eli sen, että kun minimipalkkainen ihminen kuluttaa sen saamansa palkan, niin tämä kiertää takaisin talouteen (ja osa siitä menee myös veroihin). Yksinkertainen tuloveroihin perustuva nettomaksaja vs. nettosaaja laskenta valtion suuntaan ei ota tätä huomioon.


Jos työpaikkaan on saatavissa EU-työntekijä, niin EU:n ulkopuolista ei siihen saa palkata. Ainoastaan, jos tällaista työntekijää ei löydy, niin voi palkata ulkopuolisen. Mihin tässä tarvitaan muuta tarveharkintaa? Jos suomalaisia työttömiä tai muualta EU-maista tulijoita ei työpaikkaan löydy, miksei siihen saisi palkata EU:n ulkopuolelta?


Alkaa mennä jo trollailun puolelle, kyseletkö tosissasi?
 
Pitkä viesti, mutta vastataan:).
Ok, tämä menee jo aika lailla ketjun otsikon ohi, mutta jatkan vielä yhden viestin verran.

Olet selvästi sillä kannalla, että kaikki asiat pitää päättää kansallisella tasolla. Miksi näin? Mikset vaadi kunnille itsenäisyyttä päättää poliisistaan, armeijastaan, jne.? Jos kestät sen, että Helsingin herrat sanelevat sinun kunnallesi, mitä lakeja sen pitää noudattaa, niin miksi sama ei päde Brysseliin (siis samalla tavoinhan saat osallistua niiden Helsingin herrojen valintaan kuin Brysselinkin)?

Minusta on asioita, jotka tulee ratkaista ylikansallisella, kansallisella ja paikallisella tasolla. Esimerkiksi pakolaiskysymys on sellainen, että se johtaa epäoptimaaliseen ratkaisuun, että jokainen Euroopan maa itsekseen optimoi omaa etuaan sen sijaan, että koko mannerta koskevasta ongelmasta päätetään yhdessä. Toisaalta joitain toisia asioita, vaikkapa se, miten terveydenhoito ja koulutus järjestetään, voidaan ihan hyvin päättää kansallisella ja jossain määrin paikallisella tasolla. Ilmastomuutoksen torjunnassa taas päätökset pitää tehdä vielä EU-aluettakin suuremmalla yhteispäätöksellä.

Se, että halutaan päättää asioista yhdessä muiden kanssa, ei ole sama asia kuin se, että oma päätäntävalta halutaan antaa pois. Puhe ei ole Neuvostoliitosta, jossa koko maata päätökset tehtiin kommunistipuolueen toimesta Moskovassa kuuntelematta maan eri osia. Kyse on siitä, että koko alueen asioista päätetään yhdessä ja siinä myös Suomi pääsee sanansa sanomaan. Ihan samasta syystä, kun ei ole järkeä siirtää valtion sisällä kaikkea päätöksentekoa kuntiin, vaan joitain isompia asioita on järkevää päättää valtakunnallisesti, kaikkia isoja asioita ei ole järkevää päättää valtakunnallisesti, vaan yhdessä muiden valtioiden kanssa. En siis kannata Euroopan imperiumia, vaikka kannatankin nykyistä lähempää liittovaltiota. Siis ei Neuvostoliitto tai Kiina, mutta kyllä Saksan liittotasavalta, Sveitsi tai USA. Saksa onkin hyvä esimerkki, kun se oli pienten valtioiden tilkkutäkki vielä 150 vuotta sitten. Olisiko sinusta parempi hajottaa Saksa uudestaan sellaisiksi pikkuvaltioiksi? Eivätkö nämä luopuneet itsenäisyydestään liittyessään yhteen Preussin johtamaan liittoon? Olisiko Itä-Saksan pitänyt 1990 pysyä itsenäisenä Länsi-Saksaan liittymisen sijaan?

Mitä yhteiseen todellisuuden jakamiseen tulee, niin millaista todellisuutta se city-vihreä jakaa Kainuun perukoilla asuvan pienviljelijän kanssa? Hänen todellisuutensa on paljon todennäköisemmin muiden Euroopan kaupunkien ihmiset. Ja toisaalta se Kainuun viljelijä voi hyvinkin painia samanlaisten ongelmien kanssa kuin mainitsemasi espanjalainen maanviljelijä. Ihan siis samalla tavoin kuin Suomessa eivät puolueet pääosin ole alueellisia (RKP ehkä tästä poikkeus), vaan samamielisiä kannattajia löytyy ympäri maata erinäköisille poliittisille aatteille. Savolaisen ja helsinkiläisen demarin mielipiteet siitä, mitä maassa pitäisi tehdä voivat hyvinkin olla paljon lähempänä toisiaan kuin savolaisen kokoomuslaisen tai helsinkiläisen persun. Ja ihan sama pätee Euroopassa.
 
Back
Top