Perussuomalaisten kuihtuminen ja sen seuraukset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kokoomuksen uusi puoluesihteeri: En halua nähdä perussuomalaisia rakentamassa seuraavaa hallitusta


Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko, 41, on koulutukseltaan teologi. Perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä poikaa.Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko, 41, on koulutukseltaan teologi. Perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä poikaa. Kuva: Juha Poutanen

Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko iloitsee, että 12 vuoden hallitusvastuun jälkeen puolueella on kompromissien sijaan mahdollisuus omannäköiseen oppositiopolitiikkaan.
– En silti sulkisi pois yhteistyötä muun opposition kanssa. Meillä voi olla yhteistä esimerkiksi kristillisdemokraattien kanssa maanpuolustuksen ja sisäisen turvallisuuden kysymyksissä, Kokko pohti Savon Sanomille.

Perussuomalaisten suosion kasvu Kokkoa huolettaa niin, että hän kiirehtii valmistautumista vuoden 2021 kuntavaaleihin ja eduskuntavaalikampanjaan.

Kokko ei haluaisi nähdä päivää, jona perussuomalaiset suurimpana puolueena rakentavat hallitusta.

Kokoomuksen imagoa taloudenpitäjäpuolueena Kokko häivyttäisi. Hän korostaisi ihmiskasvoisuutta, kansalaisten tasavertaisuutta ja nuorten syrjäytymisen torjuntaa.
– Uskon koulutukseen. Kaikille pitäisi taata ainakin toisen asteen tutkinto, joka auttaa työllisyysasteen nostossa.

Vauvakatotutkimuksen mukaan niukasti koulutetut miehet jäävät yhä useammin myös perheettömiksi, kun aiemmin lasten hankintaa lykkäsivät korkeakoulutetut. Tästäkin syystä koulutustason nosto on tärkeää.

Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vakuuta Kokkoa.
– Ei synny talouskasvua työllisyyskehityksen tueksi. Tulisi purkaa työllistymisen esteitä. Yksi kannustinloukku on asumistuki, jonka piirissä on jo 850 000 suomalaista. Asumistukiuudistus on tarpeen. Osalla tuki nakertaa työllistymisen kannusteita.

41-vuotiasta Kokkoa on arvioitu erilaiseksi puoluesihteeriksi jo siksi, että hän on teologi ja työskenteli pappina ennen politiikan taustatöitä.
– Pappistausta näkyy niin, että arvostan ihmisten kohtaamista.

Oppositiossa puoluesihteerin roolin onkin oltava erilainen kuin hallituspuolueessa. Nyt ei ole samoja poliittisia resursseja, kuten ministeriöyhteyttä ja erityisavustajia. On kuitenkin otollinen aika uudistua.

Kysymykseen, onko Rinteen (sd.) hallitus tehnyt mitään oikein, Kokko kehuu lisäresursseja koulutukseen.
– Tulisi kuitenkin painottaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ehkä myös pääomittaa korkeakouluja. Iso pettymys on konkreettisten ilmastotoimien puuttuminen. Päästövähennyksiin ja turpeen polton vähentämiseen tarvitaan vauhtia. Myös nopeat ratayhteydet Itä-, Pohjois- ja Länsi-Suomeen ovat ilmastoteko. Joka suuntaan junamatkasta on saatava tunti pois, jotta raideliikenne kiinnostaa. Hyvä yhteys myös tukee Kuopion kaltaisia valtakunnanosakeskuksia, Kokko sanoo.

Kristiina Kokko on parhaillaan maakuntakierroksella Savo-Karjalassa tutustumassa kokoomuksen kenttäväkeen.

 
Kokoomuksen uusi puoluesihteeri: En halua nähdä perussuomalaisia rakentamassa seuraavaa hallitusta


Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko, 41, on koulutukseltaan teologi. Perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä poikaa.Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko, 41, on koulutukseltaan teologi. Perheeseen kuuluu kolme kouluikäistä poikaa. Kuva: Juha Poutanen

Kokoomuksen uusi puoluesihteeri Kristiina Kokko iloitsee, että 12 vuoden hallitusvastuun jälkeen puolueella on kompromissien sijaan mahdollisuus omannäköiseen oppositiopolitiikkaan.
– En silti sulkisi pois yhteistyötä muun opposition kanssa. Meillä voi olla yhteistä esimerkiksi kristillisdemokraattien kanssa maanpuolustuksen ja sisäisen turvallisuuden kysymyksissä, Kokko pohti Savon Sanomille.

Perussuomalaisten suosion kasvu Kokkoa huolettaa niin, että hän kiirehtii valmistautumista vuoden 2021 kuntavaaleihin ja eduskuntavaalikampanjaan.

Kokko ei haluaisi nähdä päivää, jona perussuomalaiset suurimpana puolueena rakentavat hallitusta.

Kokoomuksen imagoa taloudenpitäjäpuolueena Kokko häivyttäisi. Hän korostaisi ihmiskasvoisuutta, kansalaisten tasavertaisuutta ja nuorten syrjäytymisen torjuntaa.
– Uskon koulutukseen. Kaikille pitäisi taata ainakin toisen asteen tutkinto, joka auttaa työllisyysasteen nostossa.

Vauvakatotutkimuksen mukaan niukasti koulutetut miehet jäävät yhä useammin myös perheettömiksi, kun aiemmin lasten hankintaa lykkäsivät korkeakoulutetut. Tästäkin syystä koulutustason nosto on tärkeää.

Hallituksen työllisyyspolitiikka ei vakuuta Kokkoa.
– Ei synny talouskasvua työllisyyskehityksen tueksi. Tulisi purkaa työllistymisen esteitä. Yksi kannustinloukku on asumistuki, jonka piirissä on jo 850 000 suomalaista. Asumistukiuudistus on tarpeen. Osalla tuki nakertaa työllistymisen kannusteita.

41-vuotiasta Kokkoa on arvioitu erilaiseksi puoluesihteeriksi jo siksi, että hän on teologi ja työskenteli pappina ennen politiikan taustatöitä.
– Pappistausta näkyy niin, että arvostan ihmisten kohtaamista.

Oppositiossa puoluesihteerin roolin onkin oltava erilainen kuin hallituspuolueessa. Nyt ei ole samoja poliittisia resursseja, kuten ministeriöyhteyttä ja erityisavustajia. On kuitenkin otollinen aika uudistua.

Kysymykseen, onko Rinteen (sd.) hallitus tehnyt mitään oikein, Kokko kehuu lisäresursseja koulutukseen.
– Tulisi kuitenkin painottaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ehkä myös pääomittaa korkeakouluja. Iso pettymys on konkreettisten ilmastotoimien puuttuminen. Päästövähennyksiin ja turpeen polton vähentämiseen tarvitaan vauhtia. Myös nopeat ratayhteydet Itä-, Pohjois- ja Länsi-Suomeen ovat ilmastoteko. Joka suuntaan junamatkasta on saatava tunti pois, jotta raideliikenne kiinnostaa. Hyvä yhteys myös tukee Kuopion kaltaisia valtakunnanosakeskuksia, Kokko sanoo.

Kristiina Kokko on parhaillaan maakuntakierroksella Savo-Karjalassa tutustumassa kokoomuksen kenttäväkeen.

Ei vakuuta...
 
Mielenkiintoinen poiminta tuosta Kokon puheesta:

"Uskon koulutukseen. Kaikille pitäisi taata ainakin toisen asteen tutkinto, joka auttaa työllisyysasteen nostossa."

Muistaakseni Kokoomus puolueena oli tätä asiaa vastaan?
 
Voipi olla. Tällä hetkellä näyttää siltä että PS on opposition ääni. Kokkarit ovat jääneet piipittämään johonkin taka-asemaan.
Älähän nyt...Kokoomus on huolissaan hyvin tärkeistä asioista.



53786868-1118x629.jpg

Eurooppa-neuvosto kokoontuu Brysselissä 17.-18.10. LEHTIKUVA / AFP Olivier Matthys
”Suomen arvovalta on menetetty”
ELISA HYVÄRINEN | 18.10.2019 | 08:23- päivitetty 18.10.2019 | 09:53
Kokoomuslaisten mielestä EU-puheenjohtajakauden tavoitteissa on epäonnistuttu.
Suomi ei ole onnistunut edistämään EU-puheenjohtajuuskaudelle asettamiaan tavoitteita, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) katsoo.
Satonen viittaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon Twitterissä jakamaan MTV uutisten juttuun. Sen mukaan Brysselissä torstaista perjantaihin kestävässä huippukokouksessa muun muassa EU:n laajentuminen ja budjettiraamin edistäminen ovat jääneet varjoon, vaikka Suomi puheenjohtajamaana lupasi ponnekkaasti edistää näitä tavoitteita.
Financial Timesin arvion mukaan ”ainoa [Suomen johtaman huippukokouksen] saavutettu konsensus oli se, että lähes kaikki hallitukset vihaavat Suomen suunnitelmaa”.

Petteri Orpon mukaan EU-pääkaupunkien kriittinen viesti Suomen puheenjohtajuuskautta kohtaan on ollut selvästi havaittavissa.
– Tapasin Brysselissä lukuisia komission jäseniä, valtionpäämiehiä sekä parlamentin jäseniä. Valitettavasti artikkelin viesti toistui näissä tapaamisissa. Hallituksen on aika ryhdistäytyä, Petteri Orpo tviittaa.
– Valitettavasti MTVn artikkeli Suomen pj-kaudesta on liiankin oikeassa, kuten Petteri Orpo omien tapaamistensa kautta todistaa. Pontevasti lähdettiin liikkeelle, mutta arvovalta on menetetty, kuten Financial Times summaa MFFn osalta, Arto Satonen kommentoi.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkitavoitteita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen torjuminen, oikeusvaltioajatuksen korostaminen, budjettiraamin edistäminen sekä Albanian ja Makedonian EU-jäsenyyden edistäminen.
...
 
Kokoomus on muutenkin kärkihankkeiden kimpussa...

Saara-Sofia Sirén: Hallitus hidastelee saimaannorpan suojelua



Arto Satonen esittää kahta miljoonaa Sammaljoen tielle

Sastamalalainen kansanedustaja Arto Satonen (kok.) esittää kahden miljoonan euron määrärahan lisäämistä maantien 2521 parantamiseksi.

 
Juhana Vartiainen: ”Perussuomalaiset on vasemmistopuolue” – Tutkija pitää kiinni äärioikeisto-määritelmästä
19.10.201910:48päivitetty 19.10.201910:51
4bd96890-d5a4-52fa-ad78-4342b0395b20

Perussuomalaisten muutos. Perussuomalaisissa tapahtui muutos vuonna 2017, kun puolue hajosi Jussi Halla-ahon noustua puheenjohtajaksi. KUVA: PETTERI PAALASMAA

Juhana Vartiaisen mukaan vasemmiston ja perussuomalaisten käytännön politiikan pyrkimykset ovat samankaltaisia tai suorastaan samoja. Tutkija Oula Silvennoinen pitää edelleen kiinni siitä, että perussuomalaiset kuuluvat äärioikeistoon.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen linjaa, että perussuomalaiset on vasemmistopuolue, mitä tulee talous- ja sosiaalipolitiikkaan.

”Talous- ja sosiaalipolitiikassa perussuomalaiset on vasemmistopuolue. Vaikka persujen perustelut ja arvopohja poikkeavat vasemmistosta, käytännön politiikan pyrkimykset ovat samankaltaisia tai suorastaan samoja”, hän kirjoittaa blogissaan.

Vartiaisen mukaan tämä on vahvistunut viime vuosina. Hän perustelee tätä viittaamalla muun muassa puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kannanottoihin työehtosopimusten yleissitovuudesta.

”Perussuomalaiset ovat puheenjohtaja Halla-Ahon suulla eksplisiittisesti sitoutuneet työehtosopimusten yleissitovuuteen. Näin ovat tietääkseni tehneet persujen lisäksi vain vasemmistopuolueet.

Suomen perinteiset porvarilliset puolueet ja keskipuolueet eivät kampanjoi aktiivisesti yleissitovuuden purkamisen puolesta, mutta eivät ole myöskään sitoutuneet siihen, että yleissitovuus on välttämättä säilytettävä”, Vartiainen kommentoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset myös vastustavat ja vastustivat kilpailua lisääviä uudistuksia kuten liikenneuudistusta tai taksimarkkinoiden avaamista tai apteekkimarkkinan avaamista.
”Vasemmiston kanta on sama.

Perussuomalaisten mielestä ei ole oikein, että ulkomaiset yhtiöt tulevat Suomeen kilpailemaan.

Sekä vasemmistolle että perussuomalaisille esimerkiksi ulkomaiset terveyspalvelu-yritykset ovat lähinnä veroparatiiseista käsin toimivia riistäjiä. Tähän näyttää liittyvän jonkinlainen kummallinen kansallismielinen käsitys kotimaisesta talousorganismista, josta ei pitäisi “valuttaa” tuloja ulkomaisten yritysten taskuun”, Vartiainen sanoo.

Hänen mielestään perussuomalaisilta ei ole tullut myöskään käytännön ehdotuksia sellaisiksi sosiaaliturvan uudistuksiksi, jotka lisäisivät työnteon kannustimia tai patistaisivat työhön. Lisäksi Vartiainen nostaa esiin sen, että perussuomalaiset vastustavat työperäistä maahanmuuttoa.

”Perussuomalaiset elättelevät työttömyyden ja työmarkkinoiden analyysissään samanlaista kotikutoista “talousteoriaa” kuin vasemmisto. Sen mukaan korkea työttömyys johtuu siitä, etteivät yritykset maksa riittävän hyviä palkkoja. Halla-Aho puhuu siitä, miten työttömyyden ja työvoimapulan syynä on työnantajien “puutteellinen palkanmaksuhalu”, kun taas vasemmisto puhuu “palkasta jolla täytyy voida elää”. Sekä vasemmisto että perussuomalaiset ajattelevat, että työvoimapulan avulla voidaan saada palkkataso nousuun.

Kumpikin aatesuunta poikkeaa liberaalista ja ekonomistisesta ajattelutavasta, jonka mukaan palkka on hinta työpanoksesta. Se riippuu tuottavuudesta ja asiakkaiden maksukyvystä eikä ole mikään poliitikkojen voluntaristisen ohjailun tai yrittäjien puutteellisen “halun” kohde”, Vartiainen kirjoittaa.

Hän nostaa esiin myös sen, että sekä perussuomalaiset että vasemmisto suhtautuvat epäluuloisesti vapaakauppasopimuksiin.

”Persut esiintyvät usein kyllä periaatteessa jyrkästi julkisten menojen karsijoina ja tuhlauksen vastustajina. Mutta en ole vielä Euroopassa nähnyt kansallispopulistista puoluetta, joka oikeasti suhtautuisi tiukasti ja vastuullisesti julkistalouteen. Siksi en ota kovin vakavasti myöskään perussuomalaisten puheita tiukasta finanssipolitiikasta”, hän kommentoi.

Vartiaisen mukaan perussuomalaiset eivät innostu työmarkkinoiden vapauttamisesta ja sosiaaliturvan uudistamisesta, koska he tietävät, että ne voisivat johtaa maahanmuuttajien parempaan integroitumiseen ja korkeampaan työllisyyteen.

”Tätä Perussuomalaiset eivät halua. Jos meillä olisi paremmin työhön kannustava sosiaaliturva, se valikoisi ja kannustaisi todennäköisesti myös maahanmuuttajia eri tavalla kuin nykyinen. Suomesta saattaisi silloin tulla Sveitsin kaltainen menestysmaa, jossa ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä ja työllisistä on huomattavasti suurempi kuin Suomessa.”

Vartiainen arvioi, että vasemmisto ja perussuomalaiset eivät toidennäköisesti tule erilaisten arvopohjiensa vuoksi kovin hyvin toimeen keskenään, mutta käytännön politiikassa ne luovat kovan vastablokin tarpeellisille uudistuksille.

”Siksi olen synkällä mielellä Suomen tulevaisuuden suhteen. Tavalla tai toisella tietysti asiat hoituvat, mutta on ikävän helppoa nähdä edessään vuosikymmeniä, joiden aikana työikäinen väestö pienenee edelleen, rakennetyöttömyys pysyy korkeana, investoinnit alenevat, verot nousevat, koulutetut poistuvat maasta ja julkinen velka kasvaa. Suomi tarvitsee sosiaaliliberaaleja uudistuksia, mutta täysistuntosalin molemmilta laidoilta löytyy niille hirmuiset vastustajat”, hän sanoo.

Tutkija: Perussuomalaiset on äärioikeistopuolue
Historian tutkija, vihreiden ehdokkaanakin ollut Oula Silvennoinen ei ole samaa mieltä Vartiaisen kanssa. Hän pitää edelleen kiinni näkemyksestään, jonka mukaan perussuomalaiset kuuluvat äärioikeistoon.

”Perussuomalaiset on äärioikeistopuolue.

Talouspoliittisesti sellaiset eivät yleensä ole helposti asetettavissa arkisesti ymmärretylle oikeisto-vasemmisto -akselille. Eikä äärioikeisto toivo maltilliselle ja liberaalille oikeistolle mitään muuta kuin tuhoa”, hän vastaa Vartiaiselle Twitterissä.

Oula Silvennoinen

@oula_silver

Perussuomalaiset on äärioikeistopuolue. Talouspoliittisesti sellaiset eivät yleensä ole helposti asetettavissa arkisesti ymmärretylle oikeisto-vasemmisto -akselille. Eikä äärioikeisto toivo maltilliselle ja liberaalille oikeistolle mitään muuta kuin tuhoa.https://twitter.com/*trolli*/status/1156959684248657923?s=19 …
Oula Silvennoinen

@oula_silver

(Ketju) Sanoin eilen #yleastudio ssa, että Perussuomalaiset on äärioikeistopuolue. Seurauksena on ollut, kuten aina PS:n arvostelusta, viharyöppy kaikkia kanavia myöten. Avataanpa siis vähän #äärioikeisto a käsitteenä:http://areena.yle.fi/1-4584685

52

9.21 - 19. lokak. 2019
Twitter Ads -tiedot ja yksityisyys

Näytä käyttäjän Oula Silvennoinen muut twiitit
Silvennoinen aiheutti elokuussa kohun luokittelemalla perussuomalaiset äärioikeistoon.

Hänen mukaansa perussuomalaiset ”täyttää suoraan oikeistoradikalismin määritelmän”.

Puolueen sisältä määritelmä on kiistetty jyrkästi.
”Perussuomalaiset on keskilinjan puolue. Meidän puolueen poliittiset linjaukset ja ohjelmat ja asiat, mitä me ajetaan ja miten me äänestäjien kanssa toimitaan on kaikki keskellä. Semmoinen vanha vasemmisto-oikeisto-akseli on aika mennyttä maailmaa. Olemme konservatiivipuolue kyllä, mutta ei äärioikealla”, perussuomalaisten entinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo linjasi tuolloin.

 
Oulalle vanhana Yad Vashem -säätiön puheenjohtajana varmaan kaikki toisinajatteleva on äärioikeistoa tai peräti natsismia.
 
'Tutkija' on oikeassa, mutta ei vaan tajua 'äärioikeiston' tarkoittavan kansallismielistä vasemmistoa. Kansainväliset sosialistit haluavat tai siis yrittävät pitää yksinoikeutenaan maltillista sosialismia.

Minä toivon sitä, että kokoomuksella, keskustalla tai vasemmistoliiton mielipiteillä hallitusyhteistyöstä tai siitä kuka sitä vetää, ei ole mitään merkitystä niiden puoluekartalta kuihtumisen takia.
Toivon vilpittömästi myös sitä, että sosiaalidemokraatit saadaan ohjattua kansalliselle linjalle ja täten ennen pitkää perussuomalaisten kanssa muodostamaan kansallismielistä hallitusta. Jos se on ollut mahdollista ennen (jota ei tietysti ole julistettu, mutta selvästi toteutettu, varsinkin punamultahallituksessa 30-luvulla), on se sitä tulevaisuudessakin

Talouspolitiikassa oikeisto ja vasemmisto on helppo määrittää: mitä enemmän oikealle mennään, sitä vähemmän valtio puuttuu kaupankäyntiin ja äärioikealla on siis täysin halitsematon markkinatalous, joka johtaa 99% varmuudella 'riistokapitalismiin'. Äärivasemmalla valtio taas pitää taloutta täysin käpälässään (kuten Neuvostoliitossa uuden talouspolitiikan jälkeen ja kolmannessa valtakunnassa toisen maailmansodan kynnyksellä) ja on 'valtiollistanut' tai 'kansallistanut' (puolueelle, ei kansalle) eli sosialisoinut sekä teollisuuden että maatalouden.

Meillä kaikki puolueet haluavat valtion puuttuvan talouteen runsaasti, joten taloudellisesti kovin oikeistolaisia puolueita ei Suomesta tänään löydy. Oligarkia valtion yhtiöiden kuppaamisen ja lähipiirille myymisen muodossa ei ole oikeistolaista, vaan vieläkin härskimpää 'yksityissosialisointia', ts. varastamista, jossa ei edes yritetä väittää toiminnan johtavan kansalaisten hyväksi.

Sosiaalipolitiikassa määrittely on hankalampaa, koska eilisen konservatiivi (nykyhetkeä säilyttävä) on tämän päivän taantumuksellinen (nykyhetkeä edeltäneeseen tilaan pyrkivä). Perussuomalaiset ovat tietysti hieman taantumuksellinen, koska he haluavat 'Suomen takaisin'.

Saksan kansallissosialistit (Silvennoiselle 'äärioikeiston' standardi mitä ilmeisemmin) eivät ajaneet tai toteuttaneet sen paremmin konservatiivista kuin taantumuksellistakaan sosiaalipolitiikkaa, vaan radikaalia, ennen näkemöntä, jolla oli vain pinnassa konservatiivisia ja taantumuksellisia piirteitä (esim. ulkoisesti näkyvät preussilaiset sotilasperinteet vaikkapa marssiaskelten muodossa).
 
Viimeksi muokattu:
Perussuomalaisten Keski-Suomen piiri on erottanut Jyväskylän Perussuomalaiset ry:n jäsenyydestään. Tämä tarkoittaa sitä, että perussuomalaisten Jyväskylän paikallisosasto ei enää ole osa perussuomalaista puoluetta. Syynä ilmeisesti se, että paikallisosasto ei ollut antanut monoa kaupunginvaltuutettu Teemu Torssoselle, joka oli myös puoluesihteeriehdokas.

 
Jos seuraavat vaalit menevät PerSut voittajana 20% ja 45 paikalla, ja seuraavat sitten muutamaa tai enemmän pienempinä, niin eiköhän Kokoomuskin taivu yhteistyöhön.
 
Se on kyllä mielenkiintoista seurata nykytilannetta. Jatkuvalla tavallisten suomalaisten arjen kiristämisen politiikalla toimiva hallitus latailee PerSuille tykkeihin täyslaidallisia, kuten tämä päästökauppa viimeisimpänä. PerSujen täytyy välttyä miltään isommiltaan skandaaleilta, jne... tämän hallituskauden ajan ja käydä nykyisellä Halla-ahon tyylillä hallituksen joka virheen kimppuun ja eiköhän PerSut ole se voittaja seuraavissa vaaleissa. Ja vaikka Halla-ahoa saattaisi syrjään siirtyminen houkutella, niin eiköhän näin hyvillä luvuilla ja mahdollisuuksilla hän jatka puikoissa seuraaviin vaaleihin ja sitten mahdollisesti pääministerinä. Hyvää mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Ja mitä tulee seuraavaan hallitukseen, olettaen että PerSut ovat pääministeripuolueena, on mielenkiintoista seurata mikä puolue lähtee kakkospuolueeksi.

Keskustaa tuskin pyydetään varsinkin äskeisten PerSuille huudeltujen sotahuutojen jälkeen jättäen jäljelle...

Kokoomuksen ja SDPn.

Voisin nähdä yhdistelmän Perussuomalaiset, Kokoomus, RKP ja KD tulevana oikeistohallituksena, jolla olisi enemmistöön mahdollisuus.

Mitä mieltä olette tästä kombosta?

Ja sitten, jos SDP muuttuu kansallisemman linjan puolueeksi tai suostuu hallitusyhteistyöhön, on vaikeampi hahmottaa tätä hallitusta että miten se muodostuisi. Vihreät tuskin lähtevät samaan hallitukseen ja en VLstä myöskään menisi takuuseen. Vaikea nähdä mistä tämä hallitus poimisi ne pikku/keskikokoiset puolueet enemmistölle.

Mielipiteitä?
 
Se on kyllä mielenkiintoista seurata nykytilannetta. Jatkuvalla tavallisten suomalaisten arjen kiristämisen politiikalla toimiva hallitus latailee PerSuille tykkeihin täyslaidallisia, kuten tämä päästökauppa viimeisimpänä. PerSujen täytyy välttyä miltään isommiltaan skandaaleilta, jne... tämän hallituskauden ajan ja käydä nykyisellä Halla-ahon tyylillä hallituksen joka virheen kimppuun ja eiköhän PerSut ole se voittaja seuraavissa vaaleissa. Ja vaikka Halla-ahoa saattaisi syrjään siirtyminen houkutella, niin eiköhän näin hyvillä luvuilla ja mahdollisuuksilla hän jatka puikoissa seuraaviin vaaleihin ja sitten mahdollisesti pääministerinä. Hyvää mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Ja mitä tulee seuraavaan hallitukseen, olettaen että PerSut ovat pääministeripuolueena, on mielenkiintoista seurata mikä puolue lähtee kakkospuolueeksi.

Keskustaa tuskin pyydetään varsinkin äskeisten PerSuille huudeltujen sotahuutojen jälkeen jättäen jäljelle...

Kokoomuksen ja SDPn.

Voisin nähdä yhdistelmän Perussuomalaiset, Kokoomus, RKP ja KD tulevana oikeistohallituksena, jolla olisi enemmistöön mahdollisuus.

Mitä mieltä olette tästä kombosta?

Ja sitten, jos SDP muuttuu kansallisemman linjan puolueeksi tai suostuu hallitusyhteistyöhön, on vaikeampi hahmottaa tätä hallitusta että miten se muodostuisi. Vihreät tuskin lähtevät samaan hallitukseen ja en VLstä myöskään menisi takuuseen. Vaikea nähdä mistä tämä hallitus poimisi ne pikku/keskikokoiset puolueet enemmistölle.

Mielipiteitä?
Eiköhän persujen ole oppositiossa seuraavankin kauden. Kyllä sieltä löytyy taas se yhteinen rintama suvaitsemattomia persuja vastaan. Turha siis laisinkaan miettiä tuollaisia vaihtoehtoja. Ikävä kyllä.
 
RKP nyt ei ikinä lähde Persujen kanssa hallitukseen. Ovat kuin koira ja kissa koska Persut vastustavat pakkoruotsia ja se on yksi perusperiaate RKP;lle että sitä ei lakkauteta.
Vaikka kuinka toivoisin ja haluaisin niin en millään näe että Persuista tulisi pääministeripuolue. Liian suurta vastustusta muilta puolueilta. Persujen rasisti-leima istuu liian syvällä että pääsisivät siitä eroon.
 
Eiköhän persujen ole oppositiossa seuraavankin kauden. Kyllä sieltä löytyy taas se yhteinen rintama suvaitsemattomia persuja vastaan. Turha siis laisinkaan miettiä tuollaisia vaihtoehtoja. Ikävä kyllä.
 
Back
Top