Lähtökohtaisesti eräs opetus on se, ettei hallintoja kannata kaadella ihan hevin. Irakin ja Libyan hallintoja oltiin kaatamassa de facto ja sotku on nyt sitten käsillä. Esimerkinomaisesti voitaisiin pohtia vaikka sitä, mitä tapahtuu, jos väkirikkaat Iran ja Turkki -hajoaisivat-?
En hevin anna peukkua hajoitustalkoille. Tuon maanäären opetukset pitäisi ainakin Euroopassa jo mennä kaaliin.
Kyllä Adinkin hallinto kaadettiin. Ja Tojon.
Irakin hallintoa ei vaan kaadettu, vaan törpöt menivät hajottamaan maan kaikki hallintorakenteet. Libyassakin kun diktaattorin yhteiskunnallinen pakastearkku avattiin, niin paljastui että se olikin varsinainen Pandoran lipas.
Turkki hajoaa ennemmin tai myöhemmin varsinaiseen turkkilaisten asuttamaan Turkkiin, ja kurdiosavaltioon, joka jonkun ajan kuluttua liittynee uuten kurdivaltioon. Tähän menee tosin vuosikymmeniä tai vuosisatoja. Ei Irankaan ole mikään kansallisvaltio. Iranin asukkaista noin puolet on muita kuin persialaisia, vaikka Iran ei sitä halua mainostaa. Kun teokraattinen systeemi kaatuu, taas ennemmin tai myöhemmin, voi valtion yhtenäisyys olla kovalla koitoksella. Ei vain kurdit, vaan esim balochit y.m. saattavat vaatia ja saada autonomiaa, joka sitten jos se ei asioita ratkaise, muuttuu ennen pitkää omaksi valtiokseen.
Ajatuksesi näyttää lähtevän Kremlin, joidenkin arabien ja foliohattujen lähtökohddasta että länsi on kaiken takana ja kaiken syy. Tällainen ajattelu ummistaa silmänsä arabien ja muiden Lähi-idän toimijoiden omilta pyrinnöiltä ja toimilta. Kyllä klaaniyhteiskunnat joilla on automaattiaseita, tykistöä ja muuta kivaa, saavat ihan itse aikaan sotia, kaaosta ja kansanmurhia.
Onko siihen sitten vaihtoehtona että länsi tukisi diktaattoria, joka murhaa porukkaa joka ei kuulu valtarakenteisiin tai jota vain muuten epäilee jotain "petturiksi"? Ei sekään ole kovin hyvä vaihtoehto. Se vain panee yhteiskunnallisen elämän eräänlaiseen painekattilaan, joka sitten purkautuu jollei yhteiskunta etene. Pitkällä tähtäimellä vain koulutus ja taloudellinen kehitys nostaa kansakuntia järkevään elämään. Katso Etelä-Koreaa. Se oli pitkään diktatuuri ja kansaa alistettiin ja mellakoissa kuoli porukkaa. Ennen pitkään kuitenkin talouden kehitys ja koulutus on tehnyt lopun diktatuurista ja nykyään jopa presidentti on pantu viralta laillisin toimin.
Jos palataan Irakiin, niin kurdit ovat siellä hyvin lähellä itsenäisyyttä. Eli heidän osansa maata pyörii omalla hallinnolla ja Irakin asevoimilla ei ole asiaa heidän alueelleen. Taloudellisesti heillä on selkänoja, koska osa öljystä tulee heidän hallussaan olevalta alueelta. Kun ( ei jos) Irakin kurdit ilmoittavat itsenäisyydestä, miten Irak ja muut maat reagoivat? Turkki ja Iran vastustavat, koska maissa on suuret kurdivähemmistöt. Miten Syyrian kurdit reagoivat? Nyt pitää myös muistaa että kurdit eivät poliittisesti ole yhteneväisiä, vaan kurdialueilla on eri puolueita joita hallitsevat eri poliittiset ryhmittymät (tai klaanit).
Nyt pitää kuitenkin edelleen muistaa, että tällä hetkellä taistelu on Daeshia vastaan, joka kyllä käy kaikkien suosikkipahisporukasta.
(Suomessakin on yli 10 000 kurdia. Sekä Suomessa että Ruotsissa on kurdien joukossa ongelmia ns. kunniakulttuurista ja kunniasorrosta, joka kohdistuu naisiin, varsinkin nuoriin naisiin, jotka eivät halua totella vanhempiaan tai veljiään pukeutumisen, seurustelun tai aviopuolison valinnan osalta.)
---------
En minä näe koulutustoimintaa Malissa, Somaliassa tai Irakin kurdialueella mitenkään negatiivisena. Suomikin on aikoinaan saanut sotilaskoulutusta ulkoa, jo ennen kuin Suomi oli itsenäisenä valtiona olemassa.