Kaikenlaiset haitalliset vieras- ja muut lajit on ottanut vähän suurempaa ekologista lokeroa. Monessakin mielessä..
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005293980.html
20.7.2017 klo 14:41päivitetty 21.7.2017 klo 08:54
Luutnantti oli saanut haltuunsa 16 000 paukkupatruunaa. Poliisin esitutkintamateriaalia
Mistä on kyse?
Kainuun prikaatissa palvellut luutnantti on Helsingin hovioikeudessa velvoitettu korvaamaan varastamansa 16 000 paukkupatruunaa Puolustusvoimille. Paukkupatruunoiden lisäksi hän sai haltuunsa noin 19 000 eri kaliberista patruunaa vuosien 2006–2015 aikana.
- Luutnantti varasti Kainuun prikaatilta 16 000 paukkupatruunaa ja noin 19 000 eri kaliberista patruunaa vuosien 2006–2015 aikana.
- Hän oli valittanut paukkupatruunoita koskeneesta vahingonkorvausvelvollisuudesta hovioikeuteen.
- Hovioikeus piti Kainuun käräjäoikeuden päätöksen voimassa. Käräjäoikeuden tuomio oli 4 kuukautta ehdollista vankeutta sekä 11 000 euron korvaukset Puolustusvoimille. Paukkupatruunoita koskeva korvausvelvollisuus on koko summasta 4 500 euroa.
Luutnantti tuomittiin tämän vuoden helmikuussa Kainuun käräjäoikeudessa neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä palvelusrikoksesta ja räjähderikoksesta. Henkilö joutuu korvaamaan Puolustusvoimille yli 11 000 euroa.
Yleensä ne ovat tilanteita, joissa varusmiehiltä löytyy muutama paukkupatruuna tuvasta tai kassista.
Immo Seppänen
Luutnantti valitti paukkupatruunoita koskevasta vahingonkorvausvelvollisuudesta hovioikeuteen. Hovioikeus piti kuitenkin tuomion voimassa. Paukkupatruunoita koskeva korvausvelvollisuus on henkilön osalta 4 500 euroa.
– Henkilö on saanut palvelusuransa eri vaiheissa työtehtäviinsä liittyen puolustusvoimien ampumatarvikkeita, jotka hän on varastoinut kotiinsa, kertoo Kainuun prikaatin esikuntapäällikön sijainen, everstiluutnantti Markku Puustinen.
– Tapaus on äärimmäisen harvinainen, vastaavaa ei ole aikaisemmin tullut eteen urani aikana, Puustinen sanoo.
Yhteensä luutnantin kotoa löydettiin 35 000 patruunaa syksyllä 2015
(Ilta-Sanomat). Pelastuslaitoksen miehistö oli törmännyt pihapiirissä valtavaan ammustarvikevarastoon.
Hovioikeuden päätöksestä kertoi ensimmäisenä
.
Katsoi menettelyn luvalliseksi
Henkilö on katsonut menettelynsä luvalliseksi. Hän on perustellut ampumatarvikkeiden viemistä kotiinsa sillä, että
(Ilta-Sanomat) jatkamista eläköitymisen jälkeen. Luutnantilla oli tarkoitus tehdä paukkupatruunoista kovia patruunoita, sillä hän on innokas ampumaurheilija.
Luutnantti on kertonut pitäneensä ampumatarvikkeita luontoisetuna. Pitkän sotilasuran tehnyt henkilö työskenteli Kainuun prikaatilla ampumavalmentajana useita vuosia, nykyisin hän on eläkkeellä.
– Heti tapauksen tultua ilmi Kainuun prikaatissa tarkastettiin käytännöt ja määräykset ampumatarvikkeiden osalta. Huomiota kiinnitettiin erityisesti harjoituksiin varattujen patruunoiden palauttamiseen ja niiden hävittämiseen, everstiluutnantti Markku Puustinen sanoo.
Ampumatarvikkeiden varastaminen on turvallisuusriski.Yle
Puustisen mukaan säännöt ja määräykset ampumatarvikkeiden säilyttämisen sekä käsittelyn osalta ovat prikaatissa kunnossa. Puustinen kertoo, että henkilökunnalle tehdään eri tasoisia tarkastuksia määräajoin, mutta niistä ei voida kertoa yksityiskohtia julkisuuteen.
– Puolustusvoimat luottaa henkilöstöönsä ja siihen, että annettuja määräyksiä noudatetaan, Puustinen sanoo.
– Ampumatarvikkeisiin liittyy turvallisuustekijöitä. Niitä on käsiteltävä ja säilytettävä Puolustusvoimien määräysten mukaisesti, ampumatarvikkeet on tarkoitettu ainoastaan Puolustusvoimien käyttöön.
Ylikersantti oli antanut patruunoita
Myös Kainuun prikaatin ylikersanttia syytettiin kavalluksesta ja avunannosta palvelusrikokseen, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Ylikersantti toimi taisteluvälinevaraston varastonhoitajana ja vastasi siitä, että paukkupatruunat toimitetaan hävitettäviksi.
Ylikersantti myönsi luovuttaneensa luutnantille noin 2 000 irtonaista paukkupatruunaa laatikoiden pohjalta vuosien 2006–2009 aikana. Luovutuksia on tapahtunut noin 3–4 kertaa.
Vuonna 2006 määrättiin, ettei irtonaisia paukkupatruunoita saa jakaa. Jo tätä ennen irtonaiset paukkupatruunat oli kuitattava.
Tapaus on äärimmäisen harvinainen, vastaavaa ei ole itselleni tullut esille aikaisemmin.
Markku Puustinen
Ylikersantti kiisti, että olisi luovuttanut patruunoita muuhun kuin ampumavalmennukseen. Hän uskoi, että patruunat menivät kilpa-ampujien laukaisuharjoituksiin. Ylikersantti joutuu korvaamaan luovuttamiensa paukkupatruunoiden arvon eli 600 euroa, yhteisvastuullisesti luutnantin kanssa.
Esikuntapäällikön sijaisen, everstiluutnantti Markku Puustisen mukaan ylikersantti on yhä Puolustusvoimien palveluksessa.
Harvinaisia tilanteita
Pääesikunnan sotilaslakimies Immo Seppänen kertoo, että suuria materiaalin määriä koskevat tapaukset ovat harvinaisia.
– Yleensä ne ovat tilanteita, joissa varusmiehiltä löytyy muutama paukkupatruuna tuvasta tai kassista, Seppänen sanoo.
Entinen luutnantti varasti paukkupatruunoiden lisäksi myös eri kaliberisia patruunoita.Jyrki Lyytikkä / Yle
Seppäsen mukaan myös ampumatarvikkeiden anastukset ovat varsin harvinaisia. Ampumaleirien jälkeen pidetään valvontatarkastuksia, henkilökunnan velvollisuus on toimittaa käyttämättä jääneet ampumatarvikkeet asevarastoon.
– Yleensä materiaalin katoamiseen liittyvät pienet jutut ovat kurinpitoasioita, Seppänen sanoo.
Henkilökunnalla on asiassa iso vastuu. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös mahdollisuutta väärinkäyttöön.
– Sotilaat kyllä tuntevat vastuunsa. He ovat ammattilaisia, Seppänen sanoo.
Seppäsen mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka paljon esimerkiksi yksittäisiä patruunoita on luvattomasti henkilökunnalla. Hän arvioi asian harvinaiseksi.
Hovioikeus piti päätöksen voimassa
Asia meni hovioikeuteen luutnantin vaatiessa vahingonkorvauksen hylkäämistä. Hänen mielestään paukkupatruunoilla ei ollut puolustusvoimille arvoa ja niiden tuhoamisesta olisi aiheutunut kustannuksia.
Luutnantti oli kertonut tietävänsä, että patruunat hävitetään ja tämän vuoksi niistä ei olisi ollut arvoa Puolustusvoimille. Täten luutnantin maksama vahingonkorvaus olisi ollut hänen mukaansa Puolustusvoimille perusteetonta etua.
Yleensä materiaalin katoamiseen liittyvät pienet jutut ovat kurinpitoasioita.
Immo Seppänen
Hovioikeuden päätöksessä kerrotaan, että kysymys on ollut irtonaisista käyttöön jaetuista patruunoista. Niitä ei tapahtuma-aikaan noudatetun käytännön mukaisesti enää jaettu välittömästi sellaisenaan uudelleen käyttöön.
Patruunat ovat kuitenkin sinänsä olleet Puolustusvoimille edelleen käyttökelpoisia siinä vaiheessa, kun luutnantti on ottanut patruunat haltuunsa. Täten käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ollut aihetta.
Korjaus 21.7. klo 8:54: Korjattu "kovia luoteja" muotoon "kovia patruunoita".
https://yle.fi/uutiset/3-9731040
Maanantai 24.7.2017 klo 11.16
Iltalehti keräsi mielenkiintoisimmat teemat, joita Venäjän presidentti Vladimir Putinin ensi torstain Suomen-vierailulla kannattaa seurata.
- Suomen ja Venäjän presidenttien työtapaaminen pidetään Punkaharjulla.
- Varmasti presidentti Sauli Niinistö kuulee torstaina mielellään Putinin näkemykset ensimmäisestä tapaamisestaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa G20-kokouksessa.
- Putin voi kehaista rivien välistä Suomen nykyistä Nato-linjaa, ja varoittaa samalla nykytilanteen muuttumisesta.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin vierailua Kultarantaan Naantaliin ja Turkuun. Kuvassa presidentti Niinistö ja presidentti Putin lähtevät Kultarannasta Kultaranta VIII kyydissä Turkuun. (RONI LEHTI)
Vuosi sitten Suomessa vieraillessaan Venäjän presidentti Vladimir Putin muistutti Suomen ja Venäjän yhteisestä historiasta: "Historiassamme on erilaisia ajanjaksoja. Venäjä oli ensimmäinen valtio, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden", Putin totesi tuolloin ja sanoi myös, että Venäjä on halukas juhlimaan Suomen itsenäisyyttä.
On mielenkiintoista nähdä, millaista Venäjän ja Suomen yhteistä historiaa Putin torstaisella vierailullaan korostaa. Tapaamispaikan valinta tarjoaisi viitteitä siitä, kyse olisi eräänlaisesta ”tsaarillisesta tarkastuskäynnistä”, tai ainakin sen muistamisesta.
Putinin tarkastuskäynti
Suomen ja Venäjän presidenttien työtapaaminen pidetään Punkaharjulla, jonne vuonna 1803 saapui myös Venäjän silloinen keisari Aleksanteri l, joka tarkasti tuolloin Venäjän keisarikuntaan kuuluvan Viipurin kuvernementin sotilaallisesti tärkeät kohteet, kuten Punkaharjun.
Putinin torstaiset vierailukohteet, Punkaharju ja Savonlinna, kuuluivat aikanaan niin sanottuun Vanhaan Suomeen, ja ne oli liitetty Venäjän keisarikuntaan jo Turun rauhassa vuonna 1743, kun muu Suomi, eli niin kutsuttu Uusi Suomi, liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa vasta vuonna 1809.
Trump ja Putin
Varmasti presidentti Sauli Niinistö kuulee torstaina mielellään Putinin näkemykset ensimmäisestä tapaamisestaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa G20-kokouksessa.
Jännittynyt kansainvälinen tilanne on monessa parhaillaan käynnissä olevassa kriisissä riippuvainen Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden kehittymisestä, joten tilannekuvan päivittäminen on myös Suomen kannalta tärkeää.
Ukraina hiertää
Ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin kuuluvat varmasti myös Syyrian ja Ukrainan kriisit.
Taistelut ovat viime aikoina Ukrainassa kiihtyneet, joten keskustelun juurta pitäisi löytyä. Toisaalta presidentit eivät välttämättä puhu Ukrainasta, koska molemmat tietävät jo etukäteen toistensa kannat muun muassa Krimin valtaukseen, Minskin sopimukseen ja talouspakotteisiin.
Sotaisa Itämeri
Itämeren kiristynyt tilanne puhuttaa varmasti presidenttejä, sillä tapaamisviikolla Itämerellä käydään Venäjän ja Kiinan laivastojen yhteiset sotaharjoitukset.
Kiinan ensimmäinen sotaharjoitus Itämerellä on tulkittu tuen ilmaisuksi Venäjälle Naton lisättyä Ukrainan kriisiin myötä voimiaan Itämeren alueella.
Sotakalustoa nähdään Itämerellä myös myöhemmin syksyllä, kun Ruotsissa järjestetään mittava Aurora-sotaharjoitus, jossa Yhdysvallat testaa pitkänkantaman Patriot-ohjustorjuntajärjestelmän tuomista Ruotsin avuksi. Venäjä puolestaan järjestää samaan aikaan jättimäiset Zapad-sotaharjoitukset.
Kehuja Niinistölle
Torstaina Putin todennäköisesti tuttuun tapaan syyttää vain Natoa jännityksen lisäämisestä Itämerellä ja muualla Euroopassa. Vuosi sitten Kultarannassa Putin muun muassa totesi, ettei Venäjä koskaan provosoi tilanteen kärjistymistä.
Todennäköisesti Putin kehaisee vierailullaan myös presidentti Niinistön aloitetta vaaratilanteita aiheuttavan ”pimeän” lentotoiminnan suitsimisesta Itämerellä. Niinistö on nimittäin ajanut Itämerellä lentävien sotilaskoneiden turvallisuuden lisäämiseksi niin kutsuttua transponderialoitetta, jossa yritetään sopia yhteiset säännöt, jotta Venäjän ja Naton sotilaskoneet eivät lentäisi ilman toisiotutkaa.
Muistutus Suomelle
Putin voi myös kehaista rivien välistä Suomen nykyistä Nato-linjaa, ja varoittaa samalla nykytilanteen muuttumisesta.
Vuosi sitten Kultarannassa Putin väitti valheellisesti, ettei Venäjällä ole sotajoukkoja Suomen rajan tuntumassa, mutta arveli tilanteen muuttuvan, jos Suomi liittyisi Natoon.
Putin myös murjaisi, että ”Nato varmasti mielellään tulee sotimaan Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen”.
Ympäristö esillä
Punkaharjun kauniissa maisemissa esiin voi nousta myös se, kuinka Venäjän tsaari Nikolai l teki harjualueesta kruununpuiston vuonna 1843.
Ympäristöasioissa presidentti Niinistö on pitänyt ilmastonmuutoksen torjumista aktiivisesti esillä, kun taas presidentti Putin on ollut sitä mieltä, ettei ilmastonmuutosta kannata yrittää torjua, koska se ei ole ihmisen aiheuttamaa.
Presidenttien lienee helpointa yrittää torstaina edistää sellaisia ympäristökysymyksiä, joissa heillä on yhteinen näkemys. Tällainen hanke voisi olla esimerkiksi Itämeren tilaa uhkaavan Krasnyi Borin ongelmajätekaatopaikan kunnostus suomalaisen ympäristöosaamisen tuella.
Napit vastakkain
Ehkä mielenkiintoisinta Putinin ja Niinistön tulevassa tapaamisessa on kuitenkin se, että presidentit saavat keskustella niistä teemoista, joista itse haluavat. Vapaa keskusteluagenda voi nostaa pöydälle myös yllättäviä asioita, tai painotuksia.
Esimerkiksi viime vuonna Kultarannassa Putin väitti Suomen tottelevan kiltisti EU:ta Venäjän vastaisissa pakotteissa, johon Niinistö näpäytti heti takaisin, ettei Suomi lainkuuliaisuuttaan tottele unionin pakotepolitiikan ratkaisuja, vaan on ollut tekemässä niitä.
Juhlan kunniaksi
Koska Putinin Suomen-vierailussa on lopulta kyse satavuotiaan Suomen itsenäisyyden juhlistamisesta, kovin provosoivia ulostuloja tuskin kuullaan, ainakaan julkisesti.
Sen sijaan presidentit kehuvat Suomen ja Venäjän välisiä hyviä suhteita sekä tulevia yhteistyö- ja kauppamahdollisuuksia, joita erityisesti Putin halunnee tapaamisessa painottaa.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201707232200281355_pi.shtml
http://www.is.fi/autot/art-2000005301637.html?ref=rss
27.7.2017 klo 09:53 päivitetty 27.7.2017 klo 09:53
Pelastuslaitos
Eilen keskiviikkona aamupäivällä Hangon Syndalenissa ehti palaa noin sata hehtaaria metsää Puolustusvoimien harjoitusalueella. Nyt pelastuslaitos on jo poistunut paikalta, ja aluetta valvoo Puolustusvoimat.
Pelastuslaitos ja Puolustusvoimat selvittävät vielä palon syttymissyytä yhteistyössä. Jääkärirykmentin apulaiskomentajalla Rainer Kuosmasella on kuitenkin jo vahva käsitys siitä, miten palo on saanut alkunsa.
– Meidän harjoitusjoukot ovat ilmoittaneet, että palo on lähtenyt niiltä alueilta, missä meidän harjoitusjoukot ovat toimineet. On hyvin oletettavaa, että se on kytemällä lähtenyt sieltä meidän harjoituksen jälkeen.
"Räjähdys on voinut ulottaa sytykettä syviin turvekerroksiin"
Jääkärirykmentti on pitänyt Syndalenissa taisteluammuntaharjoituksiaan maanantaista lähtien.
– Harjoituksissa on ammuttu kiväärikaliiperisilla aseilla ja harjoiteltu räjähdyspanosten tekemistä pienillä räjähdeainemäärillä. Veikkaan, että räjähdysaineet ovat sen aiheuttaneet, vaikka näitä alueita on kasteltu varotoimenpiteenä. Räjähdys on voinut ulottaa sytykettä syviin turvekerroksiin, ja sieltä se on lähtenyt kytemään, Kuosmanen sanoo.
Kuosmanen on yllättynyt palon laajuudesta. Hän vakuuttaa, että harjoituksissa pyritään varovaisuuteen.
– Nyt olosuhteet ovat olleet suotuisia palolle ja tuulen suunta on ollut otollinen sen etenemiselle. Meillä oli toimintaa hyvin pienellä alueella. On yllättävää, että siitä kehittyi näin laaja palo.
https://yle.fi/uutiset/3-9743689
