Pikku-uutisia Suomesta

Suomi on EU:n holhoavin maa – päihteiden käyttö säännellympää kuin missään muualla
Suomen sijoitus holhoavien maiden kärkipäässä ei ole vaarantunut vuosiin.


 
Suomi on EU:n holhoavin maa – päihteiden käyttö säännellympää kuin missään muualla
Suomen sijoitus holhoavien maiden kärkipäässä ei ole vaarantunut vuosiin.


Ja tämä ei tule muuttumaan parempaan kun vihersosialistit pääsevät valtaan. Noissa piireissä kansalaisen oma vastuu ja päätökseteko ei saa kannatusta.
 
Jep, kaikenlainen alkoholilainsäädännön uudistus toppaa nyt neljäksi vuodeksi. Ehkä jopa peruvat jotain Sipilän halituksen tekemiä uudistuksia. Eihän se ole mistään kotoisin että nykyään saa tuplapaukkuja, esim. ;)
 
Jep, kaikenlainen alkoholilainsäädännön uudistus toppaa nyt neljäksi vuodeksi. Ehkä jopa peruvat jotain Sipilän halituksen tekemiä uudistuksia. Eihän se ole mistään kotoisin että nykyään saa tuplapaukkuja, esim. ;)

Eikä varmasti jää päihteisiin, vaan yleisesti lisätään virkamiesten harjoittamaa kansalaisen ja yritysten holhousta.
Näitten ihmisten ideologiassa kansalaisen ei pidä antaa itse päättää ja miksi hän päättäisikään kun sitä varten on olemassa virkamies.
 
Tämän Varsinais-Suomen ihmeen eli mersun alihankinta tehtaan ympärillä ei voi pyöriä koko Suomi Finnland Ab:n talous/ kansallinen itsetunto eikä tämän takia sinne tarvitse aivan kaikkien vielä
muuttaa. Järkevämpää olisi muuttaa esim ruotsiin jos on autotehtaalle haluamassa töihin liukuhihnalle robotiksi ja haluaa välttää asuntovaunu asumista ja 9 eu tuntipalkkoja. Yksilön kannalta .
https://yle.fi/uutiset/3-10785077 kävi silmään
 
Kone vetelee ostohousuja jalkaan.

Reuters: Kone harkitsee 14 miljardin euron tarjousta Thyssenkruppin hissiyksiköstä

Uutistoimiston mukaan suomalaisyhtiö on jo valmistellut kauppaa amerikkalaispankin avustuksella

HISSIYHTIÖ Kone valmistelee 14 miljardin euron tarjousta Thyssenkruppin hissiyksiköstä, kertoi uutistoimisto Reuters keskiviikkona.

Reutersin tietojen mukaan Kone on jo käsitellyt kauppaa Bank of American -pankin kanssa.


Reutersin haastattelema Koneen edustaja ilmoitti, että ”olemme jo vuosien ajan sanoneet, että yhdistyminen olisi järkevä liike, emmekä ole muuttaneet käsitystämme”.

Yhtiö ei kommentoinut asiaa sen enempää.

Saksalainen talouslehti kertoi jo 2018 heinäkuussa, että Koneen hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Antti Herlin neuvotteli Thyssenkruppin pääomistajan kanssa yhtiöiden hissiliiketoimintojen yhdistämisestä.

Kone-Thyssen olisi tuolloin ollut liikevaihdolla mitattuna maailman suurin hissitoimittaja. Nyt toimialan ykkönen on amerikkalainen Otis.

Reutersin mukaan Thyssenkruppin hissiyksiköstä on kiinnostunut myös sveitsiläinen Schindler.


THYSSENKRUPP on ollut jo pidemmän aikaa vaikeuksissa sen teollisten toimintojen tehdessä tappiota. Noin 150 000 työntekijän konserni on yksi maailman suurimpia teräksen tuottajia.

Viime viikolla uutisoitiin, että Thyssenkruppin ja intialaisen Tata Steelin suunnitelma yhdistää terästuotantonsa on kariutumassa. Thyssenkruppin mukaan EU-komissio ei ilmeisesti aio hyväksyä hanketta.

Thyssenkrupp ilmoitti tuolloin arvioivansa seuraavaksi yhtiön strategisia vaihtoehtoja parantaakseen tuloskuntoaan.

Yhtiön hallitus kertoi aikovansa ehdottaa hallintoneuvostolle, että yhtiön hissiteknologia listataan osakeannin kautta erillisenä yhtiönä pörssiin.

Thyssenkrupp on ilmoittanut, että se haluaisi listata hissiyksikön jo ensi syksynä. Toisaalta Reutersin haastattelema asiantuntija piti listautumista mahdollisena vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla.


https://www.hs.fi/talous/art-2000006106771.html
 
Muslimien paastonaika lisää koulujen häiriöitä, kun lapset eivät syö – ”Emme voi syöttää väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon”
Maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa ramadania viettäviä muslimilapsia saattaa olla useita kymmeniä. Nälkäisten oppilaiden on vaikea keskittyä.
KOTIMAA 16.5.2019 20:40
TUULA MALIN

Vuonna 2019 ramadania vietetään 5. toukokuuta – 4. kesäkuuta. ©
MILLA TAKALA / LEHTIKUVA

PERUSOPETUKSEN opettajille toukokuu on uuvuttava. Kouluvuoden loppuun ajoittuva muslimien paastonaika eli ramadan lisää entisestään opettamisen haasteita.
Toukokuun 5. päivänä käynnistynyt ramadan on lisännyt levottomuutta koulupäivien aikana. Nälkäisten lasten on hankala keskittyä oppitunneilla opetukseen ja kevätlukukauden päättävään koeputkeen.

Päiväaikaisella uskonnollisella paastolla olevien lasten levottomuus tarttuu herkästi kaikkiin oppilaisiin.
”Pienten lasten paastoaminen voi onnistua kotona, koulussa ei jakseta ilman ruokaa”, sanoo kieli- ja kulttuuriryhmäopetuksen suunnittelija Katja Simonen Tampereen kaupungin perusopetusyksiköstä.


”Ensimmäisen viikon jälkeen sokerirytmi onneksi tasaantui useimpien lasten kohdalla.”
TAMPEREEN kaupunki linjasi toukokuun alussa, ettei kaupungin kouluissa vietetä ramadan-paastoa. Katja Simonen rinnastaa koulun työelämään. Työelämässäkin on sopeuduttava yhteisiin pelisääntöihin.
”Taustalla on sekä muslimilasten oma jaksaminen että koko kouluyhteisön hyvinvointi. Kouluruoka kuuluu suomalaiseen kouluun”, perustelee Simonen.

Tampereen Pohjois-Hervannan koulun oppilaista noin 40 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Koulun kuudestasadasta oppilaasta noin 60 viettää tänä vuonna ramadania kaupungin virkamiesjohdon linjauksesta huolimatta.
Emme voi syöttää lapsia väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon. Se mitä voimme tehdä, on suositella paaston lopettamista lasten vanhemmille”, sanoo Pohjois-Hervannan koulun rehtori Ilpo Nybacka.
Rehtorin mukaan ensimmäinen paastoviikko oli erityisen hankala.
Ramadan näkyi levottomuuspiikkinä koulun arjessa. Ensimmäisen viikon jälkeen sokerirytmi onneksi tasaantui useimpien lasten kohdalla”, Nybacka kertoo.


Kieli- ja kulttuuriryhmäopetusta Tampereella suunnittelevan Katja Simosen mukaan perusopetusikäisten lasten ei pitäisi viettää ramadania lainkaan, koska muslimiyhteisön sisälläkin paastoaminen koskee ainoastaan terveitä aikuisia.

Muslimilapset viettävät paastoa vasta sen jälkeen, kun he ovat ohittaneet murrosiän. Myöskään sairaat ja vanhukset eivät paastoa. Näin ollen voi kysyä, miksi koulujenkaan pitäisi tukea alakoululaisten paastoamista, Simonen kysyy.

Tampereen Pohjois-Hervannan koulussa joillakin ramadania viettävillä koululaisilla on ollut keskittymisvaikeuksia niin runsaasti, että huoltajia on kehotettu lopettamaan lapsen paastoaminen välittömästi.
”Paaston lopettamiseen on perusteet, mikäli lasten syömättömyys on vaaraksi lapselle itselleen tai aiheuttaa yleisiä järjestyshäiriöitä koulussa. Meillä on onneksi suorat välit ja toimiva kommunikaatio lasten huoltajien kanssa”, sanoo rehtori Nybacka.
”Vesi on välttämätöntä, muttei poista levottomuutta.”
KOULUN ja kodin hyvistä suhteista huolimatta joidenkin huoltajien on ollut vaikea ymmärtää koulun ohjeistusta paaston lopettamisesta.
”Voi olla hankala ymmärtää koulun suositusta lopettaa ramadan, mikäli jo 9-vuotias lapsi on harras muslimi ja käyttää huivia merkkinä islaminuskostaan. Näissä tapauksissa huoltajat ovat voineet hakea tukea lopettamispäätöksen tekemiseen islamin opettajilta sekä imaamilta”, selvittää suunnittelija Katja Simonen Tampereen kaupungin perusopetusyksiköstä.
Niille koululaisille, joiden vanhemmat eivät noudata Tampereen kaupungin linjausta, tarjotaan vettä sekä 15 minuutin ylimääräinen välitunti.
”Vesi on välttämätöntä, muttei poista levottomuutta”, tietää rehtori Nybacka.

Rehtorin mukaan koulun näkökulmasta ongelmallisimpia ovat oppilaat, joille uskonnollinen paasto on keino tavoitella erivapauksia.

”Uskonnon ja paaston taakse ei voi mennä erityisaseman vuoksi. Harras uskonnon harjoittaminen on eri asia, kuin syy olla syömättä itselleen epämieluista ruokaa, saada pidempi välitunti tai mahdollisuus käväistä kioskilla.”
Ilpo Nybacka pitää tärkeänä, että Suomen kouluissa noudatetaan samoja pelisääntöjä kaikkien oppilaiden kohdalla.

Tästä syystä emme päästä muslimilapsia moskeijaan kesken koulupäivän. Emme myöskään järjestä erillistä tilaa ja aikaa rukoilemiseen. Meidän koulussamme on samat säännöt kaikille oppilaille.”

OPETUSALAN ammattijärjestön OAJ:n mukaan keskustelu on ollut välillä kiivasta erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Opettajilta on vaadittu joustamista, jopa paastolle ryhtymistä ja ramadaniin sitoutumista. On todettu, että itsekin paastoava opettaja osaisi asettua paremmin uskonnollista paastoa viettävien koululaisten päivärytmiin.

”Ei voi tietenkään ajatella, että koulu muuttuu, minä en. Lasten terveys on tärkeintä ja vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa hyvinvoinnista. Uskon, että koulun ja kodin yhteistyöllä tämäkin ongelma on ratkaistavissa”, painottaa OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

Ammattijärjestön mukaan kuntien ja koulujen välillä on eri linjauksia ramadanin suhteen. Osa kieltää, osa tukee.

Kouluilla on iso rooli muslimimaahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaisen koulun toimintamalleihin. Yhdessä voidaan toki etsiä uskonnonvapautta tukevia käytänteitä, mutta pelisäännöt on oltava yhteiset kaikilla oppilailla.

Ramadanin tai rukoilemisen varjolla ei saa hankkia erityisvapauksia. Poissaoloihin on anottava lupa eikä koulutunteja saa häiritä, vaikka syömättömyys väsyttää”, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen.
Opetushallitus ei halua ottaa kantaa muslimilasten ramadanin viettoon.

Tutustu nyt digipalveluun
9,95 €/kk

Painetun lehden kestotilaajalle
digipalvelu 2,50 €/kk

TILAA NYT


VUONNA 2014 Suomessa syntyi kohu koulujen joulu- ja kevätjuhlien sekä aamunavausten virsistä sekä rukouksista. Kristillisten perinteiden vastustajat kokivat nämä ongelmiksi uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi tuolloin, etteivät virret ja rukoukset ole uskonnon- ja omantunnonvapauden kannalta ongelma, mikäli niistä tiedotetaan etukäteen.

Opetushallituksen silloinen pääjohtaja Aulis Pitkälä linjasi puolestaan, että koulujen kristilliset perinteet ovat toivottavia. Pitkälän mukaan virsien laulaminen kouluissa on suomalaisen kulttuuriperinnön siirtämistä sukupolvelta toiselle.

Muslimilasten lukuvuoden aikaiseen ramadanin viettoon Opetushallitus ei halua ottaa kantaa.
”Opetuksen järjestämisvastuu on kunnilla. Jokaisen kunnan on tehtävä oma linjaus asiassa”, sanoo opetusneuvos Leena NissiläOpetushallituksesta.
Opetusneuvos Nissilä arvelee, että koululaisten levottomuuden taustalla saattaa olla ennemmin lukuvuoden päättyminen ja kesän odotus kuin ramadan.
”Suomessa on perustuslain nojalla uskonnonvapaus. Selvää toki on, etteivät perheiden sisäiset uskonnolliset käytänteet saa heijastua negatiivisesti koulujen arkeen ja koulutyöhön”, Nissilä sanoo.
Vuonna 2019 ramadania vietetään 5. toukokuuta – 4. kesäkuuta.
Ramadan, islaminuskoisten paastonaika
Ramadanin aikana muslimit voivat syödä ja juoda ainoastaan auringonlaskun ja aamuhämärän välisenä aikana.
Sen ajankohta vaihtelee vuosittain. Vuonna 2019 ramadan alkoi toukokuun 5. päivänä ja päättyy 4. kesäkuuta.
Ramadan on kuukausi, jolloin islamin mukaan Koraani lähetettiin profeetta Muhammedille.
Ramadan-kuukauden paasto on keskeinen osa islaminuskoa. Se on islamin neljäs peruspilari, jota jokaisen muslimiksi tunnustautuvan tulee noudattaa.

 

Jaa pitääköhän peltilehmät vielä viedä stenattavaksi? Moottoripyöräni kyllä kätken johonkin... Varmaan kohta ei ole rahaa enään ostaa lihaa, jos siihen lätkäistään kunnon verot. :)
Pitäisi maajusseilla katteet nousta kivasti? Tai sitten lakkautetaan kokonaan. Sipilä ja KESK kyllä selittää asian parhain päin tässäkin tapauksessa.
 
Muslimien paastonaika lisää koulujen häiriöitä, kun lapset eivät syö – ”Emme voi syöttää väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon”
Maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa ramadania viettäviä muslimilapsia saattaa olla useita kymmeniä. Nälkäisten oppilaiden on vaikea keskittyä.
KOTIMAA 16.5.2019 20:40
TUULA MALIN

Vuonna 2019 ramadania vietetään 5. toukokuuta – 4. kesäkuuta. ©
MILLA TAKALA / LEHTIKUVA

PERUSOPETUKSEN opettajille toukokuu on uuvuttava. Kouluvuoden loppuun ajoittuva muslimien paastonaika eli ramadan lisää entisestään opettamisen haasteita.
Toukokuun 5. päivänä käynnistynyt ramadan on lisännyt levottomuutta koulupäivien aikana. Nälkäisten lasten on hankala keskittyä oppitunneilla opetukseen ja kevätlukukauden päättävään koeputkeen.

Päiväaikaisella uskonnollisella paastolla olevien lasten levottomuus tarttuu herkästi kaikkiin oppilaisiin.
”Pienten lasten paastoaminen voi onnistua kotona, koulussa ei jakseta ilman ruokaa”, sanoo kieli- ja kulttuuriryhmäopetuksen suunnittelija Katja Simonen Tampereen kaupungin perusopetusyksiköstä.



TAMPEREEN kaupunki linjasi toukokuun alussa, ettei kaupungin kouluissa vietetä ramadan-paastoa. Katja Simonen rinnastaa koulun työelämään. Työelämässäkin on sopeuduttava yhteisiin pelisääntöihin.
”Taustalla on sekä muslimilasten oma jaksaminen että koko kouluyhteisön hyvinvointi. Kouluruoka kuuluu suomalaiseen kouluun”, perustelee Simonen.

Tampereen Pohjois-Hervannan koulun oppilaista noin 40 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Koulun kuudestasadasta oppilaasta noin 60 viettää tänä vuonna ramadania kaupungin virkamiesjohdon linjauksesta huolimatta.
Emme voi syöttää lapsia väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon. Se mitä voimme tehdä, on suositella paaston lopettamista lasten vanhemmille”, sanoo Pohjois-Hervannan koulun rehtori Ilpo Nybacka.
Rehtorin mukaan ensimmäinen paastoviikko oli erityisen hankala.
Ramadan näkyi levottomuuspiikkinä koulun arjessa. Ensimmäisen viikon jälkeen sokerirytmi onneksi tasaantui useimpien lasten kohdalla”, Nybacka kertoo.


Kieli- ja kulttuuriryhmäopetusta Tampereella suunnittelevan Katja Simosen mukaan perusopetusikäisten lasten ei pitäisi viettää ramadania lainkaan, koska muslimiyhteisön sisälläkin paastoaminen koskee ainoastaan terveitä aikuisia.

Muslimilapset viettävät paastoa vasta sen jälkeen, kun he ovat ohittaneet murrosiän. Myöskään sairaat ja vanhukset eivät paastoa. Näin ollen voi kysyä, miksi koulujenkaan pitäisi tukea alakoululaisten paastoamista, Simonen kysyy.

Tampereen Pohjois-Hervannan koulussa joillakin ramadania viettävillä koululaisilla on ollut keskittymisvaikeuksia niin runsaasti, että huoltajia on kehotettu lopettamaan lapsen paastoaminen välittömästi.
”Paaston lopettamiseen on perusteet, mikäli lasten syömättömyys on vaaraksi lapselle itselleen tai aiheuttaa yleisiä järjestyshäiriöitä koulussa. Meillä on onneksi suorat välit ja toimiva kommunikaatio lasten huoltajien kanssa”, sanoo rehtori Nybacka.

KOULUN ja kodin hyvistä suhteista huolimatta joidenkin huoltajien on ollut vaikea ymmärtää koulun ohjeistusta paaston lopettamisesta.
”Voi olla hankala ymmärtää koulun suositusta lopettaa ramadan, mikäli jo 9-vuotias lapsi on harras muslimi ja käyttää huivia merkkinä islaminuskostaan. Näissä tapauksissa huoltajat ovat voineet hakea tukea lopettamispäätöksen tekemiseen islamin opettajilta sekä imaamilta”, selvittää suunnittelija Katja Simonen Tampereen kaupungin perusopetusyksiköstä.
Niille koululaisille, joiden vanhemmat eivät noudata Tampereen kaupungin linjausta, tarjotaan vettä sekä 15 minuutin ylimääräinen välitunti.
”Vesi on välttämätöntä, muttei poista levottomuutta”, tietää rehtori Nybacka.

Rehtorin mukaan koulun näkökulmasta ongelmallisimpia ovat oppilaat, joille uskonnollinen paasto on keino tavoitella erivapauksia.

”Uskonnon ja paaston taakse ei voi mennä erityisaseman vuoksi. Harras uskonnon harjoittaminen on eri asia, kuin syy olla syömättä itselleen epämieluista ruokaa, saada pidempi välitunti tai mahdollisuus käväistä kioskilla.”
Ilpo Nybacka pitää tärkeänä, että Suomen kouluissa noudatetaan samoja pelisääntöjä kaikkien oppilaiden kohdalla.

Tästä syystä emme päästä muslimilapsia moskeijaan kesken koulupäivän. Emme myöskään järjestä erillistä tilaa ja aikaa rukoilemiseen. Meidän koulussamme on samat säännöt kaikille oppilaille.”

OPETUSALAN ammattijärjestön OAJ:n mukaan keskustelu on ollut välillä kiivasta erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Opettajilta on vaadittu joustamista, jopa paastolle ryhtymistä ja ramadaniin sitoutumista. On todettu, että itsekin paastoava opettaja osaisi asettua paremmin uskonnollista paastoa viettävien koululaisten päivärytmiin.

”Ei voi tietenkään ajatella, että koulu muuttuu, minä en. Lasten terveys on tärkeintä ja vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa hyvinvoinnista. Uskon, että koulun ja kodin yhteistyöllä tämäkin ongelma on ratkaistavissa”, painottaa OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio.

Ammattijärjestön mukaan kuntien ja koulujen välillä on eri linjauksia ramadanin suhteen. Osa kieltää, osa tukee.

Kouluilla on iso rooli muslimimaahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaisen koulun toimintamalleihin. Yhdessä voidaan toki etsiä uskonnonvapautta tukevia käytänteitä, mutta pelisäännöt on oltava yhteiset kaikilla oppilailla.

Ramadanin tai rukoilemisen varjolla ei saa hankkia erityisvapauksia. Poissaoloihin on anottava lupa eikä koulutunteja saa häiritä, vaikka syömättömyys väsyttää”, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen.


Tutustu nyt digipalveluun
9,95 €/kk

Painetun lehden kestotilaajalle
digipalvelu 2,50 €/kk

TILAA NYT


VUONNA 2014 Suomessa syntyi kohu koulujen joulu- ja kevätjuhlien sekä aamunavausten virsistä sekä rukouksista. Kristillisten perinteiden vastustajat kokivat nämä ongelmiksi uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi tuolloin, etteivät virret ja rukoukset ole uskonnon- ja omantunnonvapauden kannalta ongelma, mikäli niistä tiedotetaan etukäteen.

Opetushallituksen silloinen pääjohtaja Aulis Pitkälä linjasi puolestaan, että koulujen kristilliset perinteet ovat toivottavia. Pitkälän mukaan virsien laulaminen kouluissa on suomalaisen kulttuuriperinnön siirtämistä sukupolvelta toiselle.

Muslimilasten lukuvuoden aikaiseen ramadanin viettoon Opetushallitus ei halua ottaa kantaa.
”Opetuksen järjestämisvastuu on kunnilla. Jokaisen kunnan on tehtävä oma linjaus asiassa”, sanoo opetusneuvos Leena NissiläOpetushallituksesta.
Opetusneuvos Nissilä arvelee, että koululaisten levottomuuden taustalla saattaa olla ennemmin lukuvuoden päättyminen ja kesän odotus kuin ramadan.
”Suomessa on perustuslain nojalla uskonnonvapaus. Selvää toki on, etteivät perheiden sisäiset uskonnolliset käytänteet saa heijastua negatiivisesti koulujen arkeen ja koulutyöhön”, Nissilä sanoo.
Vuonna 2019 ramadania vietetään 5. toukokuuta – 4. kesäkuuta.
Ramadan, islaminuskoisten paastonaika
Ramadanin aikana muslimit voivat syödä ja juoda ainoastaan auringonlaskun ja aamuhämärän välisenä aikana.
Sen ajankohta vaihtelee vuosittain. Vuonna 2019 ramadan alkoi toukokuun 5. päivänä ja päättyy 4. kesäkuuta.
Ramadan on kuukausi, jolloin islamin mukaan Koraani lähetettiin profeetta Muhammedille.
Ramadan-kuukauden paasto on keskeinen osa islaminuskoa. Se on islamin neljäs peruspilari, jota jokaisen muslimiksi tunnustautuvan tulee noudattaa.

Islamilaisista maista tulevan maahanmuuton ongelmat jaksavat yllättää kerta toisensa jälkeen.
 
Islamilaisista maista tulevan maahanmuuton ongelmat jaksavat yllättää kerta toisensa jälkeen.

Ei tarvitse olla mikään erityisen -valveutunut- kansalainen, kun lukemalla länsieurooppalaisia julkaisuja on saanut tietoja kokemuksista siellä. Mitään uutta ja ihmeellistä ei ole ruijan tähden alle ilmestynyt.

Nyt on pinnalla ollut tämä kunniakulttuurin väkivalta naisia kohtaan. Sitä esitellään vähän siinä valossa, että Suomi on epäonnistunut, kun se ei pysty turvaamaan täällä asuvien elämää ja turvallisuutta. MH. Suomessa - kaan - ei pidä antaa siimaa ja käsitellä kunniakulttuurin kyltin alle sopivaa väkivaltaa minään muuna kuin rosistavarana ja paljaana väkivaltana piste. Viranomaisen ei tarvitse pelätä syytöksiä rasismista tai siitä, että puuttuminen vain pahentaa uhrin asemaa yhteisössä. Pseudototuuksia sisältävä kansallinen keskustelu voi nimittäin pahimmillaan siihen johtaa. Niin se johti muuallakin.

Moni ruotsalainen vaikuttaja on sanonut aivan suoraan, että älkää tehkö rakkaat suomalaiset samoja virheitä. Kannattaa varmaan ottaa onkeen.
 
Kannattaa varmaan ottaa onkeen.

not-hear-2688007_960_720.png
 
Lasten paasto puhuttaa kouluja
Väsymys ja levottomuus kuuluvat ramadaniin, sanoo imaami Abbas Bahmanpour. Hänen mukaansa koulujen pitää tukea paastoavia lapsia. Opetushallitus ei ota asiaan kantaa.
KOTIMAA 21.05.2019 15:10
TUULA MALIN

Ramadanin aikaan kouluruoan kulutus laskee moníssa kouluissa. © VESA MOILANEN / LK

MUSLIMIEN meneillään oleva paastokuukausi ramadan näkyy Suomen kouluissa, sillä paastoon osallistutaan alaluokkia myöten. Syömättömyys päivän aikana heikentää keskittymiskykyä ja tuo luokkiin levottomuutta.
Tampereen Pohjois-Hervannan koulun oppilaista noin 40 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Kuudestasadasta oppilaasta noin 60 viettää ramadania.

”Emme voi syöttää lapsia väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon”, sanoo rehtori Ilpo Nybacka.
Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelut ohjeisti rehtoreita sähköpostitse ennen ramadania. ”Lapset eivät paastoa, paastovelvollisuus koskee terveitä, murrosiän ylittäneitä muslimeita. Jotkut lapset harjoittelevat paastoamista kevyesti, mutta koulupäivään kuuluu ruokailu”, viestissä luki. SK kertoi verkkosivuillaan Tampereen ramadan-keskustelusta torstaina 16. toukokuuta.

TAMPEREEN islamilaisesta yhdyskunnasta ei haluttu kommentoida ohjetta SK:lle

Helsingin Mellunmäessä sijaitsevaa šiiamoskeijaa johtavan imaamin Abbas Bahmanpourin mukaan koululaitoksen ei pitäisi ylireagoida muslimilasten ramadaniin. Bahmanpour sanoo, että paastoavien lasten levottomuus ja väsymys ovat normaali ilmiö.
”Kaikesta voi tehdä ongelman, mikäli niin haluaa. Järkevämpää olisi kuitenkin miettiä, miten koulut voisivat omalta osaltaan olla tukemassa muslimioppilaiden paastoamista.”

Imaami ehdottaa, että koulut tarjoaisivat paastoaville lapsille lepohuoneen, jossa voisi ottaa torkut päivän aikana. Hän hämmästelee rehtoreille lähetettyä sähköpostiohjetta.
Lapset paastoavat, eivät koulut. Kukaan toinen ei voi sanoa, ettei ramadania saisi tai pitäisi viettää. Paasto on jokaisen muslimin oma henkilökohtainen, uskonnolliseen vakaumukseen perustuva päätös.


Viikonloppuna eri tiedotusvälineet tarttuivat ramadan-aiheeseen. Tampereen kaupunki lähetti maanantaina 20. toukokuuta tiedotteen, jonka mukaan ”perheet saavat itse päättää”. Sähköpostiohje ei kaupungin mukaan ollut ramadan-kielto vaan ”tarkoitus oli kiinnittää huomiota lasten jaksamiseen”.
”Pienet lapset haluavat usein fiilistellä paastoa yhdessä vanhempiensa kanssa.”
KORAANIN paastovelvoite koskee terveitä aikuisia. Aikuisiksi katsotaan Bahmanpourin mukaan murrosikään tulleet lapset. Sharia-lain mukaan murrosikä alkaa, kun lapsi tulee sukukypsäksi eli kun kuukautiset tai siemensyöksyt alkavat. Bahmanpour kertoo, että paastoamisen voi aloittaa myös nuorempana.
”Pienet lapset haluavat usein fiilistellä paastoa yhdessä vanhempiensa kanssa. He saattavat syödä aamupalan, mutta jättää lounaan väliin.”
Imaamin mukaan monet lapset haluavat olla hyviä uskovaisia ja paastoavat siksi murrosiän alkamisesta lähtien. Itseään ei kuitenkaan pitäisi näännyttää.
”Toimintakyvyttömäksi taantuminen tai sairastuminen on huolestuttavaa. Jumala ei halua paaston näännyttävän ketään, eikä kärsimyksestä seuraa palkintoa, vaan se lasketaan synniksi.”


Tutustu nyt digipalveluun
9,95 €/kk

Painetun lehden kestotilaajalle
digipalvelu 2,50 €/kk

TILAA NYT


ISLAMIN historiaa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tutkiva ja opettava yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt näkee ramadan-keskustelun heijastavan muslimien määrän lisääntymistä Suomessa.

”On selvää, että myös paastolla olevien koululaisten määrä on kasvanut. Kouluille tilanne on uusi. Se haastaa käytänteet.”
Kouluihin on tullut myös aiempaa konservatiivisempaa islamin tulkintaa. Sunni- ja šiiamuslimien erilaiset tulkinnat heijastuvat ramadanin viettoon. Pääosa Suomen muslimeista on sunnimuslimeja.
”Suomeen tulleen muslimin lähtömaa ja etninen tausta vaikuttavat siihen, kuinka ehdottomasti paastovelvoitetta noudatetaan”, sanoo Lindstedt.
Opettajat kaipaisivat ohjeita arjen tilanteisiin. Opetushallitus ei ota kantaa ramadanin viettoon. ”Opetuksen järjestämisvastuu on kunnilla. Jokaisen kunnan on tehtävä oma linjaus asiassa”, sanoo opetusneuvos Leena Nissilä.

 
Back
Top