Muslimien paastonaika lisää koulujen häiriöitä, kun lapset eivät syö – ”Emme voi syöttää väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon”
Maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa ramadania viettäviä muslimilapsia saattaa olla useita kymmeniä. Nälkäisten oppilaiden on vaikea keskittyä.
KOTIMAA 16.5.2019 20:40
TUULA MALIN
Vuonna 2019 ramadania vietetään 5. toukokuuta – 4. kesäkuuta. ©
MILLA TAKALA / LEHTIKUVA
PERUSOPETUKSEN opettajille toukokuu on uuvuttava. Kouluvuoden loppuun ajoittuva muslimien paastonaika eli ramadan lisää entisestään opettamisen haasteita.
Toukokuun 5. päivänä käynnistynyt ramadan on lisännyt levottomuutta koulupäivien aikana. Nälkäisten lasten on hankala keskittyä oppitunneilla opetukseen ja kevätlukukauden päättävään koeputkeen.
Päiväaikaisella uskonnollisella paastolla olevien lasten levottomuus tarttuu herkästi kaikkiin oppilaisiin.
”Pienten lasten paastoaminen voi onnistua kotona, koulussa ei jakseta ilman ruokaa”, sanoo kieli- ja kulttuuriryhmäopetuksen suunnittelija
Katja Simonen Tampereen kaupungin perusopetusyksiköstä.
TAMPEREEN kaupunki linjasi toukokuun alussa, ettei kaupungin kouluissa vietetä ramadan-paastoa. Katja Simonen rinnastaa koulun työelämään. Työelämässäkin on sopeuduttava yhteisiin pelisääntöihin.
”Taustalla on sekä muslimilasten oma jaksaminen että koko kouluyhteisön hyvinvointi. Kouluruoka kuuluu suomalaiseen kouluun”
, perustelee Simonen.
Tampereen Pohjois-Hervannan koulun oppilaista noin 40 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Koulun kuudestasadasta oppilaasta noin 60 viettää tänä vuonna ramadania kaupungin virkamiesjohdon linjauksesta huolimatta.
”Emme voi syöttää lapsia väkisin tai ruiskuttaa ruokaa kenenkään kehoon. Se mitä voimme tehdä, on suositella paaston lopettamista lasten vanhemmille”
, sanoo Pohjois-Hervannan koulun rehtori
Ilpo Nybacka.
Rehtorin mukaan ensimmäinen paastoviikko oli erityisen hankala.
”Ramadan näkyi levottomuuspiikkinä koulun arjessa. Ensimmäisen viikon jälkeen sokerirytmi onneksi tasaantui useimpien lasten kohdalla
”, Nybacka kertoo.
Kieli- ja kulttuuriryhmäopetusta Tampereella suunnittelevan Katja Simosen mukaan perusopetusikäisten lasten ei pitäisi viettää ramadania lainkaan, koska muslimiyhteisön sisälläkin paastoaminen koskee ainoastaan terveitä aikuisia.
”Muslimilapset viettävät paastoa vasta sen jälkeen, kun he ovat ohittaneet murrosiän. Myöskään sairaat ja vanhukset eivät paastoa. Näin ollen voi kysyä, miksi koulujenkaan pitäisi tukea alakoululaisten paastoamista
”, Simonen kysyy.
Tampereen Pohjois-Hervannan koulussa joillakin ramadania viettävillä koululaisilla on ollut keskittymisvaikeuksia niin runsaasti, että huoltajia on kehotettu lopettamaan lapsen paastoaminen välittömästi.
”Paaston lopettamiseen on perusteet, mikäli lasten syömättömyys on vaaraksi lapselle itselleen tai aiheuttaa yleisiä järjestyshäiriöitä koulussa. Meillä on onneksi suorat välit ja toimiva kommunikaatio lasten huoltajien kanssa”, sanoo rehtori Nybacka.
KOULUN ja kodin hyvistä suhteista huolimatta joidenkin huoltajien on ollut vaikea ymmärtää koulun ohjeistusta paaston lopettamisesta.
”Voi olla hankala ymmärtää koulun suositusta lopettaa ramadan, mikäli jo 9-vuotias lapsi on harras muslimi ja käyttää huivia merkkinä islaminuskostaan. Näissä tapauksissa huoltajat ovat voineet hakea tukea lopettamispäätöksen tekemiseen islamin opettajilta sekä imaamilta”
, selvittää suunnittelija Katja Simonen Tampereen kaupungin perusopetusyksiköstä.
Niille koululaisille, joiden vanhemmat eivät noudata Tampereen kaupungin linjausta, tarjotaan vettä sekä 15 minuutin ylimääräinen välitunti.
”Vesi on välttämätöntä, muttei poista levottomuutta”
, tietää rehtori Nybacka.
Rehtorin mukaan koulun näkökulmasta ongelmallisimpia ovat oppilaat, joille uskonnollinen paasto on keino tavoitella erivapauksia.
”Uskonnon ja paaston taakse ei voi mennä erityisaseman vuoksi. Harras uskonnon harjoittaminen on eri asia, kuin syy olla syömättä itselleen epämieluista ruokaa, saada pidempi välitunti tai mahdollisuus käväistä kioskilla.”
Ilpo Nybacka pitää tärkeänä, että Suomen kouluissa noudatetaan samoja pelisääntöjä kaikkien oppilaiden kohdalla.
”Tästä syystä emme päästä muslimilapsia moskeijaan kesken koulupäivän. Emme myöskään järjestä erillistä tilaa ja aikaa rukoilemiseen. Meidän koulussamme on samat säännöt kaikille oppilaille
.”
OPETUSALAN ammattijärjestön OAJ:n mukaan keskustelu on ollut välillä kiivasta erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Opettajilta on vaadittu joustamista, jopa paastolle ryhtymistä ja ramadaniin sitoutumista. On todettu, että itsekin paastoava opettaja osaisi asettua paremmin uskonnollista paastoa viettävien koululaisten päivärytmiin.
”Ei voi tietenkään ajatella, että koulu muuttuu, minä en. Lasten terveys on tärkeintä ja vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastensa hyvinvoinnista. Uskon, että koulun ja kodin yhteistyöllä tämäkin ongelma on ratkaistavissa”
, painottaa OAJ:n työelämäasiamies
Riina Länsikallio.
Ammattijärjestön mukaan kuntien ja koulujen välillä on eri linjauksia ramadanin suhteen. Osa kieltää, osa tukee.
”Kouluilla on iso rooli muslimimaahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaisen koulun toimintamalleihin. Yhdessä voidaan toki etsiä uskonnonvapautta tukevia käytänteitä, mutta pelisäännöt on oltava yhteiset kaikilla oppilailla.
Ramadanin tai rukoilemisen varjolla ei saa hankkia erityisvapauksia. Poissaoloihin on anottava lupa eikä koulutunteja saa häiritä, vaikka syömättömyys väsyttää”
, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija
Päivi Lyhykäinen.
Tutustu nyt digipalveluun
9,95 €/kk
Painetun lehden kestotilaajalle
digipalvelu 2,50 €/kk
TILAA NYT
VUONNA 2014 Suomessa syntyi kohu koulujen joulu- ja kevätjuhlien sekä aamunavausten virsistä sekä rukouksista. Kristillisten perinteiden vastustajat kokivat nämä ongelmiksi uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi tuolloin, etteivät virret ja rukoukset ole uskonnon- ja omantunnonvapauden kannalta ongelma, mikäli niistä tiedotetaan etukäteen.
Opetushallituksen silloinen pääjohtaja
Aulis Pitkälä linjasi puolestaan, että koulujen kristilliset perinteet ovat toivottavia. Pitkälän mukaan virsien laulaminen kouluissa on suomalaisen kulttuuriperinnön siirtämistä sukupolvelta toiselle.
Muslimilasten lukuvuoden aikaiseen ramadanin viettoon Opetushallitus ei halua ottaa kantaa.
”Opetuksen järjestämisvastuu on kunnilla. Jokaisen kunnan on tehtävä oma linjaus asiassa”, sanoo opetusneuvos
Leena NissiläOpetushallituksesta.
Opetusneuvos Nissilä arvelee, että koululaisten levottomuuden taustalla saattaa olla ennemmin lukuvuoden päättyminen ja kesän odotus kuin ramadan.
”Suomessa on perustuslain nojalla uskonnonvapaus. Selvää toki on, etteivät perheiden sisäiset uskonnolliset käytänteet saa heijastua negatiivisesti koulujen arkeen ja koulutyöhön”, Nissilä sanoo.
Vuonna 2019 ramadania vietetään 5. toukokuuta – 4. kesäkuuta.
Ramadan, islaminuskoisten paastonaika
Ramadanin aikana muslimit voivat syödä ja juoda ainoastaan auringonlaskun ja aamuhämärän välisenä aikana.
Sen ajankohta vaihtelee vuosittain. Vuonna 2019 ramadan alkoi toukokuun 5. päivänä ja päättyy 4. kesäkuuta.
Ramadan on kuukausi, jolloin islamin mukaan Koraani lähetettiin profeetta Muhammedille.
Ramadan-kuukauden paasto on keskeinen osa islaminuskoa. Se on islamin neljäs peruspilari, jota jokaisen muslimiksi tunnustautuvan tulee noudattaa.
Maahanmuuttajavaltaisissa kouluissa ramadania viettäviä muslimilapsia saattaa olla useita kymmeniä. Nälkäisten oppilaiden on vaikea keskittyä.
suomenkuvalehti.fi
www.hs.fi
www.hs.fi
