Pikku-uutisia Suomesta

Pituus ja uppouma ei käynyt yksiin uponneen kanssa. Onnettomuusvene oli 11 metriä pitkä ja painoi jutun mukaan 8.7 tonnia, ja jutun vene 14.65 ja 13 tonnia.

PV 08 on samaa kokoluokkaa kuin 06 https://core.ac.uk/download/pdf/39949457.pdf

PV 82 on pituudeltaan samaa luokkaa mutta uppouma on suurempi, toisaalta paino kuivana tai työvalmiina voisi erota tuon verran. https://www.raja.fi/download/17897_pv06e-pv82.pdf?0e1015300580d488
Katso aikaisempia viestejä.
 
Kaupunki|Rikosepäilyt
Poliisi epäilee: Nuoret yrittivät hukuttaa alle 15-vuotiaan – Kahvilan päällikön mukaan levottomuudet ovat Kuusijärvellä yleisiä: ”Vartijanappia joutuu painamaan välillä monta kertaa päivässä”
Epäilty tapon yritys tapahtui Vantaan Kuusijärvellä.




 
Kaupunki|Rikosepäilyt
Poliisi epäilee: Nuoret yrittivät hukuttaa alle 15-vuotiaan – Kahvilan päällikön mukaan levottomuudet ovat Kuusijärvellä yleisiä: ”Vartijanappia joutuu painamaan välillä monta kertaa päivässä”
Epäilty tapon yritys tapahtui Vantaan Kuusijärvellä.




Edelliskesänä ählyt oli riekkuneet samaisessa paikassa, mitähän nuoria tällä kertaa
 
Eivät ole kantasuomalaisia, koska jos olisivat, niin se olisi sanottu uutisessa. Koska puhutaan vain ”nuorista”, tarkoittaa se kunniakansalaisia
Arvauksia mistä tulevat? :cautious:
Vähän on keskittynyt muunkielisten asuminen...
(Kuusijärvi näkyvissä Kuninkaanmäki-sanan yläpuolella)
1593131767427.png
 
Kuortanelaismies jäi ilman yli 4 000 euron eläkkeitä – otti järeät keinot käyttöön ja haki Fenniaa konkurssiin
22b834fc2f0d4cc0aeff5753c3a7ce74.jpg

IS/ Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Roni Rekomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 16:25

Fennia ei ollut maksanut kuortanelaiselle miehelle tämän tapaturmaeläkkeitä. Fennian viestintäpäällikön mukaan näin ei olisi pitänyt tapahtua.

Konkurssiin haettujen yritysten listalla on nimi, joka kiinnittää huomion välittömästi: Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia.

Onko todella niin, että tätä 1800-luvun lopulla perustettua, vakavaraiseksi tiedettyä vakuutusyhtiötä oltiin hakemassa konkurssiin?
Näin oli asian laita, Helsingin käräjäoikeuteen toimitetusta konkurssihakemuksesta selvisi.

PAPEREIDEN perusteella Fennia ei ollut maksanut kuortanelaiselle miehelle tämän tapaturmaeläkkeitä vuosilta 2015–2018. Mies oli vienyt asian vakuutusoikeuteen, jossa asia oli ratkaistu miehen hyväksi. Fennia oli määrätty maksamaan yli 4 000 euron edestä tälle kuuluneita eläkkeitä.
Vakuutusyhtiö ei oikeuden määräyksestä huolimatta ollut maksanut eläkkeitä. Niinpä kuortanelainen mies oli ryhtynyt perintätoimiin.

– Mikäli saatavaani ei makseta viikon kuluessa tämän maksukehoituksen tiedoksisaannista, tulen hakemaan yhtiötänne konkurssiin välittömästi, hän kirjoitti huhtikuussa lähetetyssä konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa.

Fennia ei ollut reagoinut kehotukseen, joten mies oli toteuttanut uhkauksena ja pannut vireille konkurssihakemuksen.

FENNIAN viestintäpäällikkö Mikko Vieri kertoo, että vakuutusyhtiössä ollaan tietoisia Helsingin käräjäoikeuteen lähetetystä konkurssihakemuksesta.
– Kyse on ollut tällaisesta velkomusasiasta, jossa oikeus oli tehnyt ihan oikean päätöksen, mutta jostain syystä meillä ei ole toimittu asianmukaisesti. Tämä henkilö oli sitten päättänyt periä saataviaan konkurssiuhkaisella hakemuksella.

Vierin mukaan tapaturmaeläkkeet on nyt maksettu kuortanelaiselle miehelle korkojen kera takaisin.

– Virhe on tapahtunut meidän puolella, kun olemme päästäneet asian näin pitkälle. Eihän näin pitäisi tapahtua, ettei makseta, vaikka oikeus on niin määrännyt, hän toteaa.

Vieri kertoo, ettei vakuutusyhtiössä olla koskaan ennen jouduttu tällaiseen tilanteeseen.

– Kyllä meillä hetki pohdittiin, onko tällainen edes mahdollista. Tämä henkilö kuitenkin oli velkoja, ja hänellä oli siten oikeus hakea yritystä konkurssiin.

KONKURSSIASIAMIES Helena Kontkanen vahvistaa, että maksamattomasta saatavasta voi hakea vakavaraistakin yhtiötä konkurssiin.
– Jos riidatonta maksuvaatimusta ei ole seitsemän päivän kuluessa maksettu, sitten on mahdollista hakea konkurssiin sillä perusteella. Tässä mainitussa tapauksessa kyse on lähinnä konkurssin käyttämistä perintätarkoitukseen, tällaisena perinnän tehostimena.

Kontkanen ei muista, että olisi aiemmin kuullut konkurssihakemuksesta, jossa isoa vakuutusyhtiötä olisi haettu konkurssiin 4 000 euron saatavien takia.
– Enemmän tällaista perinnän tehostamista tapahtuu pienempien toimijoiden välillä. Kyseessä on sikäli tehokas keino kyllä, sillä jos velkaa ei makseta, yritys asetetaan konkurssiin.
 
Kuortanelaismies jäi ilman yli 4 000 euron eläkkeitä – otti järeät keinot käyttöön ja haki Fenniaa konkurssiin
22b834fc2f0d4cc0aeff5753c3a7ce74.jpg

IS/ Kuva: Antti Hämäläinen / IS, Roni Rekomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 16:25

Fennia ei ollut maksanut kuortanelaiselle miehelle tämän tapaturmaeläkkeitä. Fennian viestintäpäällikön mukaan näin ei olisi pitänyt tapahtua.

Konkurssiin haettujen yritysten listalla on nimi, joka kiinnittää huomion välittömästi: Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia.

Onko todella niin, että tätä 1800-luvun lopulla perustettua, vakavaraiseksi tiedettyä vakuutusyhtiötä oltiin hakemassa konkurssiin?
Näin oli asian laita, Helsingin käräjäoikeuteen toimitetusta konkurssihakemuksesta selvisi.

PAPEREIDEN perusteella Fennia ei ollut maksanut kuortanelaiselle miehelle tämän tapaturmaeläkkeitä vuosilta 2015–2018. Mies oli vienyt asian vakuutusoikeuteen, jossa asia oli ratkaistu miehen hyväksi. Fennia oli määrätty maksamaan yli 4 000 euron edestä tälle kuuluneita eläkkeitä.
Vakuutusyhtiö ei oikeuden määräyksestä huolimatta ollut maksanut eläkkeitä. Niinpä kuortanelainen mies oli ryhtynyt perintätoimiin.

– Mikäli saatavaani ei makseta viikon kuluessa tämän maksukehoituksen tiedoksisaannista, tulen hakemaan yhtiötänne konkurssiin välittömästi, hän kirjoitti huhtikuussa lähetetyssä konkurssiuhkaisessa maksukehotuksessa.

Fennia ei ollut reagoinut kehotukseen, joten mies oli toteuttanut uhkauksena ja pannut vireille konkurssihakemuksen.

FENNIAN viestintäpäällikkö Mikko Vieri kertoo, että vakuutusyhtiössä ollaan tietoisia Helsingin käräjäoikeuteen lähetetystä konkurssihakemuksesta.
– Kyse on ollut tällaisesta velkomusasiasta, jossa oikeus oli tehnyt ihan oikean päätöksen, mutta jostain syystä meillä ei ole toimittu asianmukaisesti. Tämä henkilö oli sitten päättänyt periä saataviaan konkurssiuhkaisella hakemuksella.

Vierin mukaan tapaturmaeläkkeet on nyt maksettu kuortanelaiselle miehelle korkojen kera takaisin.

– Virhe on tapahtunut meidän puolella, kun olemme päästäneet asian näin pitkälle. Eihän näin pitäisi tapahtua, ettei makseta, vaikka oikeus on niin määrännyt, hän toteaa.

Vieri kertoo, ettei vakuutusyhtiössä olla koskaan ennen jouduttu tällaiseen tilanteeseen.

– Kyllä meillä hetki pohdittiin, onko tällainen edes mahdollista. Tämä henkilö kuitenkin oli velkoja, ja hänellä oli siten oikeus hakea yritystä konkurssiin.

KONKURSSIASIAMIES Helena Kontkanen vahvistaa, että maksamattomasta saatavasta voi hakea vakavaraistakin yhtiötä konkurssiin.
– Jos riidatonta maksuvaatimusta ei ole seitsemän päivän kuluessa maksettu, sitten on mahdollista hakea konkurssiin sillä perusteella. Tässä mainitussa tapauksessa kyse on lähinnä konkurssin käyttämistä perintätarkoitukseen, tällaisena perinnän tehostimena.

Kontkanen ei muista, että olisi aiemmin kuullut konkurssihakemuksesta, jossa isoa vakuutusyhtiötä olisi haettu konkurssiin 4 000 euron saatavien takia.
– Enemmän tällaista perinnän tehostamista tapahtuu pienempien toimijoiden välillä. Kyseessä on sikäli tehokas keino kyllä, sillä jos velkaa ei makseta, yritys asetetaan konkurssiin.
Hyvä näpäytys, melko ylimieliseksi ovat tulleetkin. Kuulo paranee isoillakin firmoilla, kun vähän huutaa.
 
Ei huono veikkaus, kalevan verkkolehdessä on tämän näköistä grafiikkaa aiheesta:
Katso liite: 41435

Rutenium, ydinvoimalasta tulee tuo. Vuoto jossain!
 
Osaavat ne moniosaajat muutakin kuin...

Väärinkäytöksistä epäilty siivousfirma oli käytössä Espoossa, mutta kaupunki hylkäsi sen vuosi sitten epäselvyyksien vuoksi



1594029446469.png

https://yle.fi/uutiset/3-11434461
 
Toimittaja vihjailee uutisessa hienovaraisesti joukkoraiskaajien alkuperästä.

Asuntoa etsivä pariskunta kutsuttiin katsomaan vapaana olevaa huonetta – isännät huumasivat naisen, ”veivät lepäämään” ja raiskasivat
Pariskunta oli tavannut heille entuudestaan tuntemattomat kaksi miestä Espoossa Sellon kauppakeskuksen portailla.

Aikansa keskusteltuaan miehet kutsuivat asuntoa etsineen pariskunnan luokseen - heillä oli kertomansa mukaan huone vuokrattavana.

Asuntoa etsineet olivat jo ehtineet nauttia muutaman oluen. He ottivat kutsun iloisina vastaan.

Saavuttuaan perille omakotitaloon paikalla oli myös muita miehiä. Kaikki olivat kerrotun mukaan ”hyvissä fiiliksissä” tarjoten vieraille olutta ja kannabista. Puheet koskettelivat muun muassa miesten taustoja. Nainen oli kiinnostunut islamista. Erityisesti häntä kiinnosti naisen asema kyseisessä uskonnossa.

Nainen otti vastaan myös isäntien tarjoaman siiderin. Juomassa oli kuitenkin outo, kemiallinen maku - aivan kuin sitä olisi terästetty. Nainen kysyi, mitä siinä oli. Miehet vastasivat, että ”tää on sulle”.

Pian naista alkoi heikottaa. Päätä huimasi, eivätkä jalat tahtoneet kantaa. Yksi isännistä talutti vieraan lepäämään huoneeseen, joka olisi ”vain hänelle, ei hänen miehelleen”.

Naisen tila meni yhä sekavammaksi. Hänen hatarien havaintojensa mukaan huoneessa oli kolme miestä. Hän kertoi myöhemmin, että häneltä oli riisuttu väkisin vaatteita ja joku oli lyönyt häntä.

Nainen oli yrittänyt turhaan huutaa miestään apuun. Tämä ei joko kuullut tai noteerannut huutoja.

Nainen kertoi, että hänen kehonsa ei ollut totellut hänen mieltään. Hän ei ollut pystynyt nostamaan edes käsivartta puolustautuakseen.

Sekavat muistikuvat olivat niin hatarat, ettei nainen osannut edes sanoa, kuinka moni mies oli hänet raiskannut.
 
Back
Top