Pikku-uutisia Suomesta

Tai reserviläisten suorittama sotilaallinen mielenosoitus eduskuntatalon tai Sibelius-akatemian eteen. 1000 äijää M05 maastopuvuissa ja naamat metsämeikeissä karjumassa 2h iskulauseita johdetusti yhteen ääneen. Kirjaimellisesti reserviläisten ulosmarssi. Marssin lopuksi poltetaan kaikki kansanedustajien suosikkiravintolat... vai meneekö liian pitkälle? :rolleyes:
 
Tai reserviläisten suorittama sotilaallinen mielenosoitus eduskuntatalon tai Sibelius-akatemian eteen. 1000 äijää M05 maastopuvuissa ja naamat metsämeikeissä karjumassa 2h iskulauseita johdetusti yhteen ääneen. Kirjaimellisesti reserviläisten ulosmarssi. Marssin lopuksi poltetaan kaikki kansanedustajien suosikkiravintolat... vai meneekö liian pitkälle? :rolleyes:
Hei, mut jo se on yleisötapahtuma eli kliffaa kaikil, niin mikä ettei koska se ei ole razzizitnen yms mielenosoitus...
 
Silloin joskus perustettiin MPK jotta PV säästäisi. Hukkaan meni työ ja vaiva! V...uun meni halot ja laiva.
Tavallisen ressu reserviläisen kouluttautuminen vaikeutuu entisestäänkin. Ainoastaan MAAK on se jonka vapaaehtoinen kouluttautuminen priorisoituu.
Muilla ns. riviressuilla ei ole niin väliä.

Olisikohan nyt sitten vihdoinkin sen Suojeluskunnan paikka?
Jos joku perustaisi suojeluskunnan uudelleen, tuskin kenelläkään riittäisi "munaa" tulla pysäyttämään sitä!!!
 
Jos joku perustaisi suojeluskunnan uudelleen, tuskin kenelläkään riittäisi "munaa" tulla pysäyttämään sitä!!!
Poliisi, PV ja rajavartiolaitos on jo laitettu kilometritehtaalle.
 
Tuoreen demarin ongelma

Poliittiseen puolueeseen liitytään useimmiten halusta vaikuttaa.

Niin myös keskustan aiemmin jättänyt mediapersoona Abdirahim ”Husu” Hussein. Hän liittyi perjantaina SDP:hen ja mietti avoimesti Facebookissa, mikä olisi se haaste, johon hänen kannattaisi ensimmäisenä tarttua.

Ensin Husu pohti työttömyyden nujertamista Suomesta, sitten sotien poistamista maailmasta. Niiden jälkeen löytyi kuitenkin vielä jotain muuta.

– Täytyyhän minun tarttua kaikkein vaikeimpaan haasteeseen. Niinpä päätin ryhtyä idolini Erkki Tuomiojan tyylineuvojaksi. Laitetaan vaatekaappi kokonaan uusiksi ja tulevan ulkoministerin tyyli freshiksi, Husu kirjoittaa.

Kyllä on tuoreella demarilla ongelmat.
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/42/148080/16ca97ac27
 
http://yle.fi/uutiset/kodin_tontinv..._sopimusten_uusiminen_ei_enaa_onnistu/9120254
Kodin tontinvuokra nousi rysäyksellä 700 prosenttia – "puoli-ilmaisten sopimusten" uusiminen ei enää onnistu
Monia vanhalla vuokratontilla asuvia voi odottaa roima vuokrannousu Lappeenrannassa. Etenkin useat joutsenolaiset asuvat tontilla, joiden vuokrat ovat huomattavasti nykytasoa alhaisempia. Vuokra voi nousta moninkertaiseksi, kun vuokra-aika päättyy ja sopimus on uusittava.
Joutsenolainen Eeva Kähkönen ällistyi, kun hänen ja miehensä omakotitalotontin 50-vuotinen vuokrasopimus päättyi ja uutta piti allekirjoittaa. Tontin vuosivuokra oli noussut 131 eurosta 1058 euroon eli kahdeksankertaiseksi.

– Aika rasvainen korotus mielestäni, Kähkönen ihmettelee.

Kähkönen otti oitis yhteyttä Lappeenrannan kiinteistö- ja mittaustoimeen, josta kerrottiin, että asiasta valittaminen olisi käytännössä turhaa.

Vuonna 2010 Lappeenrannan valtuusto päätti yhtenäistää kaupunkiin vuonna 2009 liitetyn Joutsenon tonttivuokrat. Kaupungin vuokrataso on viisi prosenttia tontin myyntiarvosta.

– Joutsenon tonttivuokrien hintataso oli huomattavasti Lappeenrantaa alhaisempi. 50 vuotta sitten tehdyt sopimukset saattavat olla puoli-ilmaisia tai jopa ilmaisia, sanoo kaupungin tontti-insinööri Esko Kivistö.

Edullisia vuokrasopimuksia tulee vastaan vielä vuosia
Lappeenrannassa tonttivuokria muutettiin vuonna 1989, eli käytännössä yli 27 vuotta sitten tehdyt vuokrasopimukset saattavat edelleen olla hyvin edullisia.

Kivistön mukaan "puoli-ilmaisia" sopimuksia tulee vastaan vielä vuosia. Joitain on myös kuntaliitosta edeltäneen Lappeenrannan alueella.

Maavuokralain mukaan tontinvuokrasopimukset ovat aina määräaikaisia, ne tehdään vähintään 30 vuodeksi ja enintään sadaksi vuodeksi.

Kun sopimus umpeutuu, kaupunki tarkistaa hinnan nykytasolle tai kehottaa ostamaan tontin.

Lappeenrannan kaupungilla on kaiken kaikkiaan 2 500 tontinvuokrasopimusta, joista suurin osa asuinrakennuksille.

Roima nousu tulee kerralla, eikä siitä muistuteta etukäteen
Eeva Kähköselle tontin lunastus ei tule enää kyseeseen, ja nousu tuntuu pariskunnan kukkarossa huomattavasti. Hänen mielestään äkillinen vuokrannousu on kohtuuton. Kähkönen toivoisi nostoon porrastusta.

Tontti-insinööri Esko Kivistö myöntää, ettei vuokran noususta olla yhteydessä ennen kuin vasta sopimuksen umpeutuessa. Kivistö muistuttaa, että asiasta tiedotettiin vuokrien yhdenmukaistamisen yhteydessä vuonna 2010. Silloin tontteja oli mahdollisuus ostaa puoli vuotta vanhalla hinnalla.

– Jos ei ole varautunut vuokran nousuun, muutos saattaa olla aikamoinen. Ihmiset ottavat asiasta välillä yhteyttä meihin. Jotkut luulevat, että kyseessä on laskuvirhe, Kivistö kertoo.

Maanvuokralain mukaan vuokran tulee olla kohtuullinen. Sopimusten väliselle vuokran nousulle ei siis ole ylärajaa, jos vuokra nostetaan kohtuulliselle tasolle.
Ja sitten ensi viikolla: Lappeenrannan kaupungin omistamiin kiinteistöihin kohdistuneet väkivallanteot ovat käytännössä syöneet tonttivuokrien korotuksista saadut varat. Useilta ilkivaltapaikoilta on löydetty viesti "Asiasta valittaminen on käytännössä turhaa".
 
Etten aina laittaisi vaan negatiivisiä juttuja tänne, niin tässä on mielestäni positiivista vastapainoksi:

http://www.vantaansanomat.fi/artikk...maija-ja-reetta-vaihtoivat-sohvalla-lojumisen
Vau, mikä muutos! Maija ja Reetta vaihtoivat sohvalla lojumisen tankotanssiyrittämiseen.

Sanoin paremmalle puolikkaalle, että pitäisiköhän tollainen "*itun kestävästä teräksestä" tehty tanko hommata meillekkin, niin en olis uskonut, että miten tollainen 39 vuotias hyppää niin korkeelle ja kaukaa, kun hän pomppasi roikkumaan minuun ja sanoi, että lihainen tanko riittää nyt :D
Viikonloppu alkoi ja palasin himaan muutamanviikon reissusta :D
En taida kirjoittaa tänäviikonloppuna enempää, muksutkin ovat lähtevät mummolaan viikonlopuksi :D
 
Ex-faitterin sankariteko


Vesa repi naisen ulos onnettomuusautosta - uhrit palkitsivat sankarin: "En löydä edes sanoja"
Perjantai 26.8.2016 klo 19.29

Helsinkiläinen Vesa Ollila näki maanantaina lähietäisyydeltä henkilöauton ulosajon ja riensi välittömästi auttamaan.




    • Maanantaina iltapäivällä Helsingin Pukinmäessä tapahtui ulosajo, jossa auto osui päin rakennuksen seinää ja kierähti kyljelleen.
    • Onnettomuuden nähnyt Vesa Ollila riensi auttamaan autossa olleita naisia, joista toisen hän onnistui saamaan ulos autosta.
    • Onnettomuudesta toipuneet naiset palkitsivat auttajansa perjantaina.
602329_0365ed_large.jpg




Maanantaina iltapäivällä Vesa Ollila oli kävelemässä kaverinsa kanssa Helsingin Pukinmäessä K-Marketin kohdalla, kun he yhtäkkiä kuulivat kovan rysähdyksen.

K-Marketin edustalla, lähellä miehiä ajaneen auton kuljettaja oli menettänyt ajoneuvonsa hallinnan sillä seurauksella, että auto oli törmännyt vauhdilla seinään. Törmäyksen jälkeen auto kierähti kyljelleen, eivätkä sisällä olleet naiset päässet omin avuin ulos.

Muutama sekunti törmäyksen jälkeen Vesa Ollila oli auton luona repimässä irti rikkoutunutta tuulilasia, jotta toinen autossa olleista naisista pääsi ulos.

- En muista tapahtumasta paljoakaan, ei siinä ehtinyt mitään ajatella. Muistan, että autossa oli kaksi ihmistä, joista toisen sain revittyä ulos. Kuljettaja oli ratin kohdalla puristuksissa, joten häntä en saanut autettua, Ollila kertaa tapahtumia.

Hän muistelee, että paikalla auttamassa oli myös toinen mies, jonka henkilöllisyys on tiettävästi jäänyt epäselväksi.

- Autosta nousi savua. Pelkäsin, että se syttyy palamaan, Ollila muistaa.

Pian pelastuslaitos saapui paikalle ja auttoi autoon jumiin jääneen kuljettajan ulos. Molemmat autossa olleet naiset kuljetettiin sairaalaan. Tässä vaiheessa Ollila oli jo poistunut onnettomuuspaikalta.


Sankariteon tehnyt Vesa Ollila palkittiin Malmilla perjantaina. (EVE TEIVAINEN)
Löytyi Facebookin avulla

Järkytyksestä toivuttuaan onnettomuuteen joutuneet naiset, autoa kuljettanut Amina Mohamud ja hänen tyttärensä Najma Hirsi muistivat, että paikalla oli ollut sankarillinen auttaja. Naiset halusivat ehdottomasti palkita miehen. Hänen henkilöllisyyttään he eivät kuitenkaan tienneet, sillä mies oli livahtanut paikalta pelastuslaitoksen saavuttua.

Amina Mohamudin sisko Samia Mohamud päätti etsintäkuuluttaa miehen Facebookissa, jotta he voisivat kiittää häntä teostaan.

Ei mennyt kauaakaan, kun tuulilasia repiessä itseään lievästi loukannut auttaja löytyi - joskin varsin erikoisella tavalla.

- Menin tapahtuman jälkeen käymään kaupassa ja käsistäni valui hieman verta. Kerroin tutulle kauppiaalle mitä oli tapahtunut. Kun seuraavana päivänä kävin kaupassa uudelleen, niin kauppias sanoi nähneensä Facebookista, että onnettomuuspaikalla auttanutta etsitään. Sitä kautta sain yhteyden näihin naisiin, Ollila kertoo.


Vesa Ollila on vaatimaton mutta otettu saamastaan kiitollisuudenosoituksesta. (EVE TEIVAINEN)
Palkittiin

Vesa Ollila kohtasi onnettomuudesta hyvin toipuneet Mohamudin ja Hirsin perjantaina Helsingin Malmilla sijaitsevassa kahvilassa, jossa auttaja sai näiltä kukat ja lahjakortin.

- En löydä edes sanoja. Hän on tosi hyvä ihminen, hyvin auttavainen. Tuhannet kiitokset hänelle, Najma Hirsi kiittelee.

Hirsiltä murtui kaksi sormea, mutta vakavimmilta vammoilta molemmat naiset välttyivät.

Amina Mohamud sanoo, että Ollilan palkitseminen sankariteostaan oli alusta alkaen ilmiselvää.

- Ajattelin heti, että missä se meitä auttanut mies on, hänet täytyy löytää, Mohamud muistelee.

Huomionosoitusta jännittänyt Vesa Ollila pysyy itse vaatimattomana tekonsa suhteen.

- Aikanaan YK-joukoissa ollessani opin sen periaatteen, että kaveria ei jätetä. Jokaisen velvollisuus tuollaisessa tilanteessa on auttaa, Ollila painottaa.


Amina Mohamud oli sisällä onnettomuusautossa, kun Vesa Ollila riensi auttamaan. (EVE TEIVAINEN)

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016082622227622_uu.shtml
 
Salakalastuksen magiaa.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...kilanka-aidan-yli/?shared=933545-4caedef1-500
(varoitus: pitkä artikkeli lainauksen sisällä)
Jykevään verkkoaitaan on leikattu siisti, ihmisen mentävä reikä. Sitä on yritetty peittää risuilla, mutta tottunut silmä huomaa aukon helposti.

“Ei tätä millään linkkuveitsellä tehdä”, toteaa kalastuksenvalvoja Sami Kurenniemi ja ojentaa pätkän paksua rautalankaa.

Aitaan kiinnitetyissä kylteissä kielletään alueella liikkuminen. Varmemmaksi vakuudeksi aidan päälle on vielä kieputettu piikkilankaa.

Viesti ei kuitenkaan näytä menneen perille.

Seuraava reikä on muutaman kymmenen metrin päässä. Aidan alaosaa on rikottu niin, että verkon alta pääsee ryömimään.

”Aita rakennettiin alkukesästä. Ensimmäiset reiät on korjattu, nämä ovat toista kierrosta”, Kurenniemi kertoo.

Verkkoaita ympäröi Joensuun lähellä sijaitsevaa Kuurnan voimalaitosta. Vieressä Pielisjoen tumma vesimassa jylisee laitoksen turbiineista kohti Saimaata.

MG_8410-1-600x400.jpg

Kuurnan voimalaitosta ympäröivään verkkoaitaan on leikattu reikiä.

Aitojen sisältä on kesän aikana otettu kiinni kymmeniä salakalastajia. Monia pakoon päässeitä on tallentunut piilotettujen riistakameroiden kuviin.

”Liikkeellä on ollut kaikkea teinipojista seitsemänkymppiseen ukkoon”, Kurenniemi kuvaa.

Aiemmin kesällä poliisipartio yllätti keskellä yötä Kuurnasta perheen, joka oli isän mukaan sienestämässä. Poliisin löydettyä seurueen autosta märkiä kalastusvälineitä perhe tunnusti salakalastuksen.

Kuulostaa koomiselta, mutta Kurenniemeä ei enää naurata. Kalastuksen valvonnasta on tullut hänelle ympärivuorokautista: kesälomat jäävät pitämättä ja ylityötunteja on kertynyt jo yli kolmen viikon verran.

Salakalastajia on jäänyt kiinni noin 80, rikkomuksia on kirjattu yli 100. Monet ovat olleet asialla useaan kertaan.

Maasto todistaa vilkkaasta liikenteestä. Aidan vieressä lojuu tyhjiä oluttölkkejä ja nuuskarasioita. Suljetulle ranta-alueelle on tallattu selkeitä polkuja.

Kurenniemi puistelee väsyneen oloisena päätään: ”Jonkinlainen hullu extreme-harrastus tämä näyttää olevan.”



MG_8923-1.jpg

Kaksi salakalastajaa on jäämässä kalastuksenvalvojien 
satimeen Pielisjoen suun aallonmurtajalla.
Salakalastajia vetävät paikalle voimalaitoksen padon eteen pakkautuvat kalat. Kalastus on Kuurnassa kielletty, kuten muidenkin vesivoimalaitosten lähellä.

Kuurnassa kiellolle on jopa poikkeuksellisen vahvat perusteet. Pielisjoki on äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ainoa reitti lisääntymisalueilleen.

Järvilohi, samoin kuin saimaannieriä, ovat saimaannorppaakin uhanalaisempia. Tutkijat arvioivat kummankin lisääntyvän kannan koostuvan vain kymmenistä yksilöistä.

Joka kesä lohet lähtevät nousemaan Saimaalta kohti kutualueitaan jokien latvavesillä. Vaellus pysähtyy Kuurnan voimalaitoksen patoon.

Vesivoiman rakentaminen on käytännössä tuhonnut kalojen vaellusreitit ja kutualueet Suomessa. Korvauksena sähköyhtiöt on velvoitettu kustantamaan kalaistutuksia. Myös Saimaalla järvilohikantaa on ylläpidetty istutuksilla jo vuosikymmeniä. Lohenpoikaset kasvavat kalankasvattamoiden altaissa, joista ne vapautetaan patojen alapuolisiin vesistöihin yleensä noin kahden vuoden ikäisinä.

Tavoitteena on, että istukkaat leimautuvat jokeen ja pyrkivät aikuisina kutemaan samaan paikkaan. Näiden palaavien kalojen joukosta kerätään kasvattamoiden tarvitsemat uudet emokalat. Järvilohen osalta tämä tapahtuu juuri Kuurnassa.

Teoriassa yksinkertaista, käytännössä monimutkaista. Tutkijat ovat havainneet istutusten toimivan huonosti.

Laitoskasvatus suosii kaloilla ominaisuuksia, jotka ovat luonnossa haitaksi. Kalat esimerkiksi kasvavat liian rohkeiksi ja jäävät helpommin petojen saaliiksi.

Apulaisprofessori Anssi Vainikka Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että enintään 15 000 vuosittain istutetuista yli 80 000 järvilohen poikasesta selviää hengissä poikasvaiheesta.

Jos kasvattamoihin ei saada uusia emokaloja, laitostuminen pahenee ja istutusten teho huononee entisestään. Parhaita emokaloja olisivat luonnossa lisääntyneiden kalojen jälkeläiset. Siksi järvilohta yritetään saada lisääntymään luontaisesti Pielisjoen sivuhaarassa Ala-Koitajoessa.

Työ on tuottanut tuloksia. Ensimmäiset luonnossa syntyneet järvilohen poikaset 50 vuoteen kuoriutuivat vuonna 2015.

Kutualueita kunnostetaan luontaisten kantojen palauttamiseksi myös muualla Suomessa. Muutakin pitäisi tehdä, kalojen vaellusreittejä tulisi raivata purkamalla tarpeettomia patoja ja rakentamalla voimalaitoksia ohittavia kalateitä.

Toimet ovat kuitenkin hyödyttömiä, jos kalat eivät selviä kudulle.

Vainikan mukaan tehottomienkin istutusten pitäisi tuottaa tuhansia sukukypsiä järvilohia. Silti emokaloiksi saadaan vain joitakin kymmeniä kaloja vuodessa. Tutkijoiden ehdoton minimitavoite on 50 kutuparia, eli sata kalaa.

Syy lohen ahdinkoon on yksinkertainen: 99 prosenttia järvilohista kalastetaan ennen kutuvaelluksen päätepistettä.

070816-7-1-e1472201014162-600x432.jpg

Aamuyöllä otetussa riistakameran kuvassa Kuurnan voimalaitosalueella näkyy vanha mies kalastusvälineineen.

Pielisjoen varressa kalastuksenvalvojat kiertävät maastoautolla tunnettuja pyyntipaikkoja. Välillä pysähdytään kiikaroimaan verkonmerkkejä ja veneitä.

Kalastusrajoituksista kertovia kylttejä näkyy tasaisin välimatkoin.

”Useimpiin salakalastajien suosimista paikoista pääsee vain tällaisen kyltin vierestä. Silti lähes kaikki vetoavat tietämättömyyteen. Parhaimmillaan selitystä on tarjottu kieltokyltti selän takana”, Kurenniemi kertoo.

Uhanalaisten kalojen suojelemiseksi kaikki kalastus on kielletty Kuurnan voimalaitoksella sekä Ala-Koitajoen kutualueella. Pielisjoen alajuoksulla ja jokisuuhun johtavalla nousuväylällä kalastus on onkimista lukuunottamatta kielletty elokuusta lokakuulle. Muualla Saimaalla järvilohta saa kalastaa kesäkuusta elokuuhun jatkuvan rauhoitusajan ulkopuolella tietyin ehdoin sen uhanalaisuudesta huolimatta.

Ympäri vuoden rauhoitettuja ovat vain rasvaevälliset lohet. Ne ovat joko luonnossa syntyneitä tai kannanhoitoa varten istutettuja.

Kalastusta varten istutetun lohen saa pyytää, mikäli se ylittää lain määräämän 60 sentin alamitan. Tällaiset kalat on merkattu rasvaevä poistamalla.

Kulunut kesä on saanut Kurenniemen epäilemään sääntöjen tehoa: ”Rajoituksilla ei ole merkitystä, jos ne eivät vaikuta ihmisten käyttäytymiseen.”



MG_8770-1.jpg

Pielisjoen Utran saarelta kiinni jäänyt salakalastaja vetosi siihen, ettei tiennyt kalastuskiellosta.
Kuurnan esimerkki on ääritapaus, mutta lievempiä rikkomuksia tulee vastaan jatkuvasti.

Monesti kyse on piittaamattomuudesta. Omien tekojen seurauksia vähätellään tai niitä ei ymmärretä. Kyllä järvissä kaloja riittää, mitä merkitystä muutamalla kalalla voi olla?

Alamittoja noudatetaan sinne päin tai ajatellaan, että mökkiverkkoihin sattumalta päätyneen uhanalaisen lohen voi pitää.

Pielisjoen suulla Kurenniemi tähystää Saimaalle. Vetouistelijat kalastavat usein aivan jokisuun kieltoalueen rajalla. Ajatuksena on selvästi tavoitella lohikaloja, mutta välttää sakot kieltoalueella kalastamisesta.

”En ymmärrä, miksi lohien vaelluksen aikaan pitää leikkiä ja kalastaa tuollaisessa paikassa”, Kurenniemi ihmettelee. Osin varkaan tekee vähäinen valvonta.

Kurenniemi myöntää, ettei esimerkiksi heillä juuri ole resursseja rutiinivalvontaan alueen järvillä. Tarvetta olisi.

”Heinäkuun lopussa teimme parin päivän tehovalvonnan Höytiäinen-järvelle. Lähes joka neljäs kalasti ilman lupaa”, Kureniemi sanoo.

Moni jatkoi vilunkia kiinni jäätyäänkin.

”Tarkastuksessa väitettiin, että lupa on kotona. Lupa ostettiin ja tarjottiin sitä jälkikäteen poliisille. Huijauksesta jää kiinni, koska luvasta näkee milloin se on ostettu.”

Kalastuksenvalvojat liikkuvat yleensä kaksin joko autolla tai veneellä. Kurenniemi harmittelee, ettei valvojia riitä molempiin yhtä aikaa.

”Jos olemme rannalla autolla ja kieltoalueella kalastetaan veneestä, voimme vain kiikaroida veneen tuntomerkkejä.”

Jos taas liikkuu veneellä, rannalta on helppo paeta. Yleensä salakalastajat myös pyrkivät karkuun. Jos pako epäonnistuu, useimmat tyytyvät kohtaloonsa ja korkeintaan näyttävät nyrpeää naamaa.

Kerran humalainen salakalastaja tosin uhkasi heittää Kurenniemen sillalta jokeen. Uhkaus jäi toteuttamatta.

Mikäli salakalastajia on useita, Kurenniemi yrittää saada avuksi poliisipartion. Se lisää turvallisuutta, mutta ennen kaikkea apua tarvitaan pakenijoiden tavoittamisessa.

Poliisilla on myös laajemmat toimivaltuudet. Kalastuksenvalvoja ei esimerkiksi saa tutkia salakalastajien laukkuja tai ajoneuvoja.

MG_8489-e1472203161137-1019x1200.jpg

Kalastuskiellosta kertova kyltti Kuurnan voimalaitoksella.

Kurenniemi pysäyttää Pielisjoen suulla sijaitsevan kahvilan pihaan.

Jotta valvonta olisi mahdollisimman tehokasta, kahvitauotkin käytetään hyväksi. Ikkunapöydästä on kätevä kiikaroida aallonmurtajalle, jossa luvattomia kalastajia usein liikkuu.

Kun Kurenniemi yhyttää luvattoman kalastajan, hän takavarikoi tämän kalastusvälineet ja tekee poliisille rikosilmoituksen. Mikäli näyttö riittää, perässä seuraa sakko.

Kovin suuri pelote ei ole. Kuurnasta kiinni jääneiden rikosnimike on ollut kalastusrikkomus. Rangaistus on tyypillisesti 8–12 päiväsakkoa, pienimmillään 48 euroa.

”Äärimmäisen uhanalaisen eläimen tappamiseen suhtaudutaan kuin näpistykseen”, Kurenniemi tuskailee.

Järvilohen tappamisesta ei ole määrätty korvaushintaa muiden uhanalaisten eläinten tavoin. Esimerkiksi saimaannorpalla se on noin 10 000 euroa. Jopa kalalokin tappajalle rapsahtaa sadan euron maksu.

Kalastuksen sääntelyä kiristettiin vuoden 2016 alussa voimaan tulleessa uudessa kalastuslaissa. Esimerkiksi useiden kalalajien alamittoja nostettiin.

Ei riittävästi, sanoo Ala-Koitajoen suojeluhankkeessa mukana oleva tutkija Aurora Hatanpää.

”Alamittojen tarkoitus on varmistaa, että kalat ehtivät kutea edes kerran”, hän muistuttaa.

Järvilohen alamitta on 60 senttiä. Kuurnalta pyydetyt järvilohen emokalat ovat olleet pienimmillään 70-senttisiä. Nykyiset alamitat eivät siis varmista edes yhtä lisääntymiskertaa.

Eikä kyse ole vain uhanalaisista lohikaloista.

Saaristomerellä juuri ja juuri alamitan täyttäviin kuhiin kohdistuva runsas kalastus on pienentänyt kalojen keskikokoa merkittävästi. Kalastuspaineessa sukuaan kykenevät jatkamaan vain mahdollisimman pieninä lisääntyvät kalat. Ne taas saavat pieniä jälkeläisiä.

Oulujärvellä kertaalleen elpynyt kuhakanta romahti 2000-luvulla uudelleen kalastuksen takia. Liian pieni alamitta varmisti, että kalat kalastettiin ennen kuin ne ehtivät kutea.

Silti kummassakin tapauksessa alamittojen nostoa on vastustettu. Monet eivät suostu uskomaan ongelmien johtuvan kalastuksesta.



MG_8814-1.jpg

Kalastuksenvalvojat Sami Kurenniemi (vas.) ja Jyrki Turpeinen kiikaroivat Saimaalle. Kalastuskieltoalueella liikkuu veneitä.
Toinen suuri ongelma ovat verkot. Ne tappavat valikoimatta kaikki pyydykseen jäävät kalat.

Kalastuksenvalvojalle myös laittomat verkot ovat valitettavan tuttuja.

”Nousuväylällä on usein verkkoja, samoin Pielisjoella”, Kurenniemi kertaa.

Pari vuotta sitten hän jahtasi veneilijää, jonka epäiltiin laskevan verkkoja Kuurnaan.

Mies kuvattiin kulkemassa veneellä kohti Kuurnaa iltamyöhällä ja uudelleen aamuvarhaisella. Itse teosta häntä ei koskaan tavoitettu.

Läheiseltä talolta löytyi joella nähdyn kaltainen vene. Kuvat veneestä julkaistiin kalastuksenvalvonnasta kertovan lehtijutun yhteydessä ja miehen ajelut loppuivat.

Kuurnassa verkkojen käyttö on laitonta, mutta myös laillinen verkko voi saada aikaan peruuttamatonta vahinkoa.

Apulaisprofessori Vainikan mukaan järvilohen riittää ajamaan sukupuuttoon se, että joka kymmenes Saimaan mökkiläinen saa verkoilla yhden lohen muutaman vuoden välein.

Vastaava uhka verkko on myös muille uhanalaisille kalalajeille, kuten saimaanieriälle ja järvitaimenelle.

Moni kuitenkin näkee verkkokalastuksen kansalaisoikeutena. Rajoituksiin suhtaudutaan kielteisesti ja oman kalastuksen vaikutuksia vähätellään.

Ihmiset eivät ymmärrä, kuinka kriittinen tilanne on, sanoo Vainikka. Jos vesistössä on uhanalaisia kaloja, ei turvallista tapaa verkkokalastukseen ole. Mökkiläisten tulisi siirtyä katiskoihin.

Vähintään pitäisi luopua uhanalaisten lajien tietoisesta tavoittelusta ja kohdentaa kalastus lajeihin, jotka sen kestävät. Tällaisia ovat esimerkiksi ahven, hauki ja särkikalat.

Lohikalojen kalastukseen voidaan palata, jos kannat saadaan elpymään. Silloinkin olisi tyydyttävä kohtuuteen ja rauhoitettava pyynniltä sekä liian pienet että kaikkein tehokkaimmin lisääntyvät suurimmat kalat.

MG_8445-1-e1472201431328-987x1200.jpg

Kattava valvonta on vaikeaa. Kamera näkee kerralla vain yhden paikan.

Kuurnan voimalaitoksen rikottujen aitojen takana Kurenniemi vaihtaa riistakameroiden muistikortit. Edellisenä yönä luvattomia kulkijoita ei näytä olleen.

Kamerat tosin valvovat vain muutamaa paikkaa, ja niillä otettuja kuvia on jo julkaistu. Salakalastajat oppivat varomaan.

Yöllä myös satoi kaatamalla. Vesisateella salakalastajat jäävät usein kotiin.

”Luvatta liikkuvat tuntuvat olevan enemmän sokerista kuin luvalliset kalastajat”, Kurenniemi naurahtaa.

Seuraavien päivien sääennuste lupaa poutaa, joten Kurenniemi arvelee, että toimintaa on luvassa.

Kiinnijäämisen riski on siirtänyt salakalastajat entistä enemmän yövuoroon. Pimeällä lähestyvän kalastuksenvalvojan veneen tai auton huomaa helpommin.

Tarvitaan kovempia keinoja. Kalastuksenvalvojat aikovat yllättää salakalastajat piiloutumalla yöksi Kuurnan aitojen sisäpuolelle.

Pensaikossa väijytään liikkumatta ja hiljaa koko yö hyttysten syötävinä. Kurenniemi kuvaa touhua tympeäksi.

Näin on kuitenkin pakko toimia. Salakalastajat liikkuvat ympäri vuorokauden. Tietyt porukat suosivat iltahämärää, toiset saapuvat aamuyön tunteina. Kattava valvonta on vaikeaa, kenties mahdotonta.

”Tarvittaisiin lisää kameroita, pimeänäkölaitteita ja valaisimia. Sekä tietysti valvojia ja rahaa, jolla maksaa heille palkkioita”, Kurenniemi luettelee.

Periksi hän ei aio antaa: ”Pitää vaan kehittyä koko ajan paremmaksi.”

Uhanalaisilla kaloilla on sitkeä suojelija. Joku toinen olisi jo luovuttanut.
Jos homma olisi minusta kiinni niin sallisin kalastuksen... tosin sillä erolla että kertoisin kylteissä selkeästi ja suoraan että alueella on uhanalaisia kaloja. Tämän jälkeen olisi kuvat näistä kalalajeista, sekä perustelut miksi mikäkin kalalaji on mihinkin vuodenaikaan syytä laskea takaisin veteen. Tai vastaavasti mitkä ovat sallittuja saaliskaloja. Sen jälkeen se onkin kalastajan vastuulla haluaako osallistua lajin eliminointiin vai sen säilyttämiseen. Toki kuollutta verkkokalaa on pointitonta laskea takaisin veteen mutta virvelikalastajille on tarjottava mahdollisuus tehdä päätös parhaan tiedon pohjalta. Tuo yksi kyltti mikä on kuvassa ei ole varsinaisesti informatiivinen.

"Tämä on kielletty täällä ja byrokraattiset perustelut löytää alta paitsi jos sulla ei ole hevon v*tun hajua mitä nämä numerot tarkoittavat, taikka mielenkiintoa rämpiä parin tunnin verran byrokratian hevonpaskaviidakossa selvitystyön tekemiseksi ja asian ymmärtämiseksi."

Kukaan ei ole tainnut kysyä näiden kalastajien elämästä ja elämäntilanteista mitään. Epäilen sosiaalisia ongelmia, eli työttömyyttä, rahanpuutetta ja tylsyyttä. Touhusta on jo saattanut muodostua kalastajille mielekäs kissa & hiiri -leikki. Pitäisin minäkin turpani varsin kiinni ja näyttelisin tyhmää jos kiinni jäisin.

Ehkäpä myös sen sijaan että kerrottaisiin missä EI saa kalastaa, kerrottaisiin ennemmin missä erityisesti pitäisi kalastaa ja mitä kalaa. Minkä viranomaisen sivulta löytää tämäntyyppistä infoa?

Tietysti jos kyseessä on täysin informoitu välinpitämättömyys niin kyllä se vähän sydäntä hapantaa kun suomalainen käyttäytyy kuin ryssä. Paitsi jos nämä kalastajat eivät olekaan suomalaisia tai kieltä osaavia...?
 
Samat tahot, jotka kiljuivat ja ehdottelivat boikotteja niin paljon, että Särkänniemen delfinaario piti sulkea, nostavat nyt kauhean metelin, kun delfiinit siirretään.

http://yle.fi/uutiset/sarkanniemen_...rvostelusta_ei_pida_paikkaansa__video/9126191

Eikös tämä ole ihan normi touhua vihervasemmistossa teet niin tai näin aina väärinpäin ja vihervassari on sormipystyssä opastamassa ei näin eikä näin ja jos teet näin niin saan itkupotkuraivarin ja aloitan slaavikyykyssä istumalakon kun istuminenkin on väärin istumalakossa ja en voi olla slaavikyykyssä kun siinä asennossa on pultsarit juoppokyykyssä.
 
Eikös tämä ole ihan normi touhua vihervasemmistossa teet niin tai näin aina väärinpäin ja vihervassari on sormipystyssä opastamassa ei näin eikä näin ja jos teet näin niin saan itkupotkuraivarin ja aloitan slaavikyykyssä istumalakon kun istuminenkin on väärin istumalakossa ja en voi olla slaavikyykyssä kun siinä asennossa on pultsarit juoppokyykyssä.

Kyllä useimmiten näin, vaikka niin suvaitsevaisia ollaankin.
 
Kepun paskalaki ja Lehtomäen toiseksi suurin saavutus siirtyy historiaan, Lehtomäen suurin saavutus oli Talvivaaran katsrofi.

Parjattu jätevesiasetus historian jätetynnyriin
Haja-asutusalueiden jätevesimääräykset lievenevät. Maalaisjärjen vastaiseksi koettu ”paskalaki” uusiutuu.
POLITIIKKA 1.9.2016 16:57
Olli Pohjanpalo

HELSINGIN SANOMAT


KALLE KALLIO / HS
1472703125764

Hallitus haluaa lieventää jätevesimääräyksiä.
Kuuntele
HALLITUS antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen lievennyksistä haja-asutuksen jätevesien käsittelyyn. Uudistuksen esitteli maatalous- ja ympäristöministeriKimmo Tiilikainen (kesk).

Lakiehdotuksen mukaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmä tulisi kuivan maan kiinteistöillä pääsääntöisesti kunnostaa remonttien kuten vesikäymälän rakentamisen tai talousjätevesijärjestelmän uusimisen yhteydessä.


Määräys koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat yli 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä ja jotka eivät sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella.

LÄHEMPÄNÄ kuin 100 metrin päässä vesistöstä tai merestä sijaitsevien kiinteistöjen sekä pohjavesialueella olevien kiinteistöjen tulisi täyttää puhdistusvaatimus viimeistään 31. lokakuuta 2019 mennessä.

Kunta voisi myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen määräajan noudattamisesta, jos jätevesien määrä olisi vähäinen tai kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi.

Jos kiinteistöllä on vain kantovesi ja huussi, ei tarvitse tehdä mitään. Järjestelmää ei tarvitse uusia silloinkaan, jos kyse on vuonna 2011 käyttökuntoisena olleesta jätevesijärjestelmästä ja kiinteistön haltija oli jo täyttänyt 68 vuotta.

JÄTEVESIASETUS eli niin sanottu paskalaki on hiertänyt kansalaisia vuodesta 2003. Tuolloin valtioneuvosto antoi asetuksen jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla. Asian esitteli ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (r).

Asetuksella säädettiin tiukkoja vaatimuksia haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle. Puhdistuksen piti olla kunnossa 2014.

Kohtuuttomana pidetty asetus aiheutti hämmennystä ja herätti valtavan vastustuksen maaseudulla. Osa asukkaista investoi turhiin ja kalliisiin laitteisiin.

Jätevesiasetus korvattiinkin lievemmällä asetuksella vuonna 2011. Ympäristöministerinä oli Paula Lehtomäki (kesk). Vanhoille rakennuksille annettiin lisäaikaa vuoteen 2016 ja 68 vuotta täyttäneet ihmiset vapautettiin määräyksestä.

Vuonna 2014 ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) siirsi asetuksen toimeenpanoa vuoteen 2018 ja käynnisti asetuksen uudistuksen
 
Suomen kuuluisin taiteilija. Guggenheimin rahoja voisi sijoittaa vaikka tänne.

Juuso-karhun taulujen kysyntä räjähti ulkomailla: ”Yhtäkkiä tullut satoja yhteydenottoja”
KOTIMAA2.9. 06.59

Kaisu Lötjönen, Aamulehti
Talviunille Kuusamon suurpetokeskuksessa kömpinyt Juuso-karhu on tällä hetkellä täysin tietämätön suosionsa laajuudesta. Kun Juuson tekemät maalaukset noteerattiin ulkomailla, taiteilijan suosio suorastaan räjähti. Juuso-karhun maalaamia teoksia kysellään nyt jatkuvasti ulkomailta asti.


– Yhtäkkiä on tullut satoja yhteydenottoja. Yksityiset henkilöt soittavat ja myös useat suuret mediatalot ovat yhtäkkiä kiinnostuneet aiheesta. Kauimmainen puhelu on tullut Los Angelesista asti, mutta myös Englannista Juuson töitä on kyselty, kertoo karhunhoitaja Pasi Jäntti.



Vaikka sähköpostissa odottaa jatkuvasti useita sivuja viestejä ihmisiltä, jotka haluaisivat ostaa Juuson taidetta, joutuu Jäntti tuottamaan monille pettymyksen.



– Tällä hetkellä taidetta ei ole myynnissä. Taiteilija on vetäytynyt talviunille pohtimaan uusia visioita. Vastaan kaikille, että katsotaan ensi keväänä uudelleen, kun taiteilija herää, Jäntti naurahtaa.



Lähes kaikki Jäntille tulleet viestit ovat positiivisia. Maalaukset ovat tuottaneet ihmisille hyvää mieltä, kun he ovat nähneet minkä näköisiä teoksia syntyy karhulta ja miten niitä tehdään. Myös lopputulos on saanut runsaasti kehuja. Suosion räjähtäminen kuitenkin yllätti karhunhoitajan.



– Alunperin oli tarkoitus, että jos muutama taulu saadaan myytyä. Nyt kyselyitä on niin paljon, että naurattaa. Katsoin jotain ulkomaista uutissivustoa ja siellä oli vierekkäin video Juusosta ja presidentti Obamasta. Obaman video oli kerännyt kymmenen kommenttia, Juuson 600, Jäntti ihmettelee.



Tauluista saatavat tulot on tarkoitus käyttää kokonaan karhujen olojen parantamiseen. Juuso on jo saanut tienattua lähes kokonaan rahasumman kalliisiin vesipumppuihin, jotka helpottavat karhujen uima-altaan tyhjennystä pelkästään nappia painamalla. Uima-altaissa on tärkeää vaihtaa vesi jatkuvasti.



Vesipumppujen hankinnan jälkeen tuloja käytetään uima-altaiden uusimiseen ja eläinten ylläpitoon ylipäätään.



– Ensi vuonna joudumme esimerkiksi hankkimaan 20 000 kilogrammaa lihaa karhuille, se on aika iso määrä.



Juuson akvarellitauluja myydään 300 eurolla ja vanerilevylle tehtyjä tauluja 2 000 eurolla kappale. Tauluissa käytetyt värit ovat täysin myrkyttömiä. Jäntin mukaan Juuso nauttii maalaamisesta.



– Usein taulun tekemisen jälkeen Juuso jää vielä köllimään taulun päälle.

TAITEILIJAKARHU
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-2000001001500.html
Julkaistu: 30.9.2015 19:42
Juuson tekemistä maalauksista osa on jo myyty.
Ilta-Sanomat kertoi aiemmin Kuusamon Suurpetokeskuksessa asustavasta Juuso-karhusta, joka on päästänyt luovuutensa valloilleen tekemällä taidetta. Nyt Suurpetokeskus on julkaissut videon Juusosta maalaamassa tauluja.

Katso video Juusosta maalauspuuhissa yltä.

Juuso houkuteltiin taidehommiin niin, että puupöydälle asetettiin puinen maalausalusta ja myrkyttömiä sormivärejä. Juuso kiehnäsi maalissa.

Juuson tassuista syntyi viisi yli metrin levyistä teosta. Pienempiä töitä, ”akvarelleja”, karhu sai aikaiseksi yksitoista, ja ne ovat A3-kokoisia.

b7d2524f533a40c08cec735e4bac7034.jpg

Juuso houkuteltiin taidehommiin niin, että puupöydälle asetettiin puinen maalausalusta ja myrkyttömiä sormivärejä. Juuso kiehnäsi maalissa. (KUVA: Pasi Jäntti)

Karhunhoitaja Pasi Jäntin mukaan Juuso nautti maalaamisesta yli kaiken.

– Silmistä ja koko karhun olemuksesta näki, että se oli mieluisaa hommaa. Maalaaminen on tarhassa elävälle karhulle mukavaa virkistystä.

Kaikki Juuson tekemät taideteokset ovat myynnissä. Niistä saaduilla tuotoilla on tarkoitus rahoittaa Suurpetokeskuksen karhutarhaan uudet vesipumput ja hankkia uutta kamerakalustoa.

9317599475334738a4e34b6b87360fe6.jpg

Juuso-karhu loi kiehnäystekniikalla tällaisen teoksen. (KUVA: Pasi Jäntti)

– Viisi Juuson tekemistä akvarelleista on jo myyty, mutta isojen töiden tarjouskilpailu on käynnissä vielä lokakuun loppuun saakka. Niistä on tullut jo kyselyjä ulkomaita myöten.

Suurempien töiden lähtöhinta on 2000 euroa kappaleelta.

a3d03db6497f47b48700c5481166411a.jpg

Taiteilija työssään karhunhoitaja Pasi Jäntin kanssa. (KUVA: Pasi Jäntti)

Pian kymmenvuotias ja 483 kiloa painava karhu ottaa taiteen tekemiseen luovan tauon, sillä ilmojen kylmentyessä on talviunien aika.

– Karhut ovat hiljalleen alkaneet puuhaamaan talvipesää, ja lokakuun lopussa tai viimeistään marraskuun alussa ne painuvat talviunille. Taiteen tekemistä voidaan katsoa uudemman kerran taas keväällä, Jäntti sanoo.
Anniina Nissinen

 
Back
Top