Pioneeritoiminta; välineet ja toimintatavat

[Erkki]

Ei ole tainnut olla käytössä. Testattu varmasti on. Tänä päivänä ei ainakaan ole.

Kuten sanoin, niin Prikaati-90:n kalustoluettelossa se on. Sitä en tiedä, hankittiinko niitä oikeasti koekappaleita enempää. Joka tapauksessa muistan sellaisen nähneeni jossain esittelyssä, jossa joku pioneerikokelas sen ominaisuuksista kertoili.

 

[Erkki]

Täydellisen tietämättömyyden vallassa heitän kysymyksen. Eikö sirotemiina (siis jalkaväki sellainen) ole tarkoitettu laukeman pienestä kosketuksesta?
Silloin voisin kuvitella, että (kauempaakin tullut) haulin osuma saa miinan oman sytyttimen kukkumaan ja yksi miina vähemmän vaivana.

Tietysti jos halutaan raivata se miina pois ilman, että se räjähtää, tarvitaan toisia keinoja.

Osallistun tähän suureen haulikkoraivauskeskusteluun sen verran, että minulle jv- miehenä tuo on kyllä teoriassa opetettu. Raivaamiseen piti ryhtyä vain käskettäessä, mikä tarkoitti, että miinoite piti läpäistä, eikä pioneereja ollut saatavilla. Menetelminä oli tällöin räjäyttäminen tai ampuminen, jossa kalustona tilanteen mukaan tarkkiv, rk tai haulikko. Maastossa ampumaetäisyys voi pakostakin joskus olla vain haulikkohollin verran. Tottakai siinä voi huonolla tuurilla saada ryynit silmilleen, mutta suojautuneen ampujan riski on kuitenkin melko pieni suhteessa muihin sodan ajan taistelukentän antimiin.

 

[peelo]

Kuten sanoin, niin Prikaati-90:n kalustoluettelossa se on. Sitä en tiedä, hankittiinko niitä oikeasti koekappaleita enempää. Joka tapauksessa muistan sellaisen nähneeni jossain esittelyssä, jossa joku pioneerikokelas sen ominaisuuksista kertoili.

No tämähän on ihan yleistä ollut PV:n toiminnassa ja varsinkin varusmiehille koulutettaessa. Lähes jokaisella on näitä kokemuksia. Eli kerrotaan välineistä mitä ei oikeasti ole käytössä.

 

[aab]

Kannattaa vielä sitä lukemista harjoitella.

Onko nyt asiallista kommentoida jos et osaa kertoa syytä lukemisen harjoitteluun? Itseltä meni pointtisi ohi.

 

[Teräsvilla]

Onko nyt asiallista kommentoida jos et osaa kertoa syytä lukemisen harjoitteluun? Itseltä meni pointtisi ohi.

Kun kommentoi vinoilemalla viimeistä viestiä, ilman että on lukenut aikaisempiä, pitääkin vähän antaa palautetta.

 

[Passi]

Ei ole kokemusta kuin sen mitä videoilta nähnyt. Haulikoista on hyvinkin paljon kokemusta kyllä.

Onko siis niin että pv hoitaa miinojen raivaukset haulikoilla? Harjoitellaanko sitä säännöllisesti? Muut kommentit viittaavat täällä kyllä enemmän tarkkuuskiväärien käyttämiseen rajoitetusti.

Itse olen käynyt varusmiespalveluksen pioneerinä Keuruulla. Savikiekkoja(miinoja) ammuttiin vain ja ainoastaan RKlla zilttonin lavalta. Mitään varsinaista muistikuvaa ei ole, mitä aseista opetettiin, mutta ei haulikko kuulunut komppaniassa mielestäni kenenkään varustukseen eikä sen puoleen tarkkuuskiväärikään.

 

[aab]

Kun kommentoi vinoilemalla viimeistä viestiä, ilman että on lukenut aikaisempiä, pitääkin vähän antaa palautetta.

Ei nyt vieläkään avaudu syy miksi annoit palautetta. Mut, antaa olla.

 

[Huhta]

Täydellisen tietämättömyyden vallassa heitän kysymyksen. Eikö sirotemiina (siis jalkaväki sellainen) ole tarkoitettu laukeman pienestä kosketuksesta?
Silloin voisin kuvitella, että (kauempaakin tullut) haulin osuma saa miinan oman sytyttimen kukkumaan ja yksi miina vähemmän vaivana.

Tietysti jos halutaan raivata se miina pois ilman, että se räjähtää, tarvitaan toisia keinoja.

Nuo pienimmät "jalansilpojat" reagoivat paineeseen, samaan tapaan kuin kotimainen sakaramiina. Eli pieni kosketus tai miinan siirtäminen ei automaattisesti laukaise miinaa.

PFM-1 mine - Wikipedia

en.wikipedia.org

https://en.wikipedia.org/wiki/BLU-43_Dragontooth (<--- hyvä kaaviokuva miinan rakenteesta)

Muovikuoren läpi menevä hauli tuottaa kyllä jonkinlaisen paineaallon nestemäiseen räjähdysaineeseen, mutta riittääkö se sytyttimen aktivoitumiseen? Tai onko nestemäinen räjähdysaine niin herkkää, että se detonoi pelkästä haulin vaikutuksesta ilman sytyttimen aktivoitumista?


BTW, Global Securityllä on suht hyvä taulukko venäläisten levitettävistä miinoista ("Table B-7" noin puolivälissä sivua):

Appendix B, FM 3-34.2

www.globalsecurity.org

 

[peelo]

Haulikko kuuluu pioneerijoukkojen varustukseen. Tämä on mainittu julkisesti löytyvissä pioneeriaselajin oppaissa. Nopealla selauksella se mainitaan RK:n ohella lähinnä tilapäisvälineenä ja tarkkuuskivääri on se pääasiallinen jos ampumalla raivataan.

Pioneeriyksiköitä on eri tyyppisiä. Suurin osa on tstos ja pataljoonien pioneerikomppanioita. PR05 löytyy Pioneeripataljoona. Näiden lisäksi on ylemmän johtoportaan pioneeriyksiköitä.

Varsinaisia raivaamiseen erikoistuneita EOD/IEDD-osastoja löytyy PR05 ja ylemmän johtoportaan pioneeriyksiköiltä sekä Ilmavoimien ja Merivoimien organisaatiosta.

Tarkkuuskiväärejä eli siis ilmeisesti 12.7 RSTKIV 2000 on varmaankin pääasiassa EOD/IEDD-osastoilla.

Haulikon käytöstä raivaamisessa voi toki keskustella, mutta ei se nyt oikeasti ole mitenkään merkityksellistä varsinkaan edessä taisteluja tukevien Pioneerijoukkueiden toiminnassa. Siinä raivaamisvälineenä varmaankin toimii tankopanos, putkiraivain tai raivaushaka yms.

 

[Huhta]

Tuossa onkin ilmeisiä syitä miksi ampuminen ja raivauspanos ovat erityisen huonoja ratkaisuja vaikkapa sotalaivan kantta putsatessa. Eikä sinne Raisukaan sovi

Kertauksissa pioneerit näkyivät ammuskelevan Upinniemen ampumaradalla penkalle levitettyjä savikiekkoja. Ampumapaikkana oli juurikin hiekkasäkeillä vuorattu Masin lava. Heillä oli mielestäni käytössä omat rynkyt mutta osumia saivat silläkin.

On kyllä mennyt asioita pieleen kummallakin puolella, jos sotalaivan päälle on tiputettu sirotemiinoite...

 

[Rannari]

On kyllä mennyt asioita pieleen kummallakin puolella, jos sotalaivan päälle on tiputettu sirotemiinoite...

Sodassa asioita menee aina välillä pieleen? Syystä tai toisesta tuollaista on haluttu harjoitella.

 

[Huhta]

Sodassa asioita menee aina välillä pieleen? Syystä tai toisesta tuollaista on haluttu harjoitella.

Herää vain kysymys, miksi alus epäonnistui ilmahyökkäyksen torjunnassa ja eikö hyökkäävällä ilma-aluksella tosiaan ollut mitään soveltuvaa ohjusta käytettävissä. Mutta onhan tuo toki periaatteessa mahdollinen skenaario, kuten se Persianlahdella tapahtunut Hornetien(?) hyökkäys partiovenettä vastaan tykkiaseistuksella ja ilmataisteluohjuksilla.

 

[Rannari]

Herää vain kysymys, miksi alus epäonnistui ilmahyökkäyksen torjunnassa ja eikö hyökkäävällä ilma-aluksella tosiaan ollut mitään soveltuvaa ohjusta käytettävissä. Mutta onhan tuo toki periaatteessa mahdollinen skenaario, kuten se Persianlahdella tapahtunut Hornetien(?) hyökkäys partiovenettä vastaan tykkiaseistuksella ja

Ettei mene liian lennokkaaksi niin alus ei siis ollut ajossa vaan satamassa.

Jos ja kun miinoja varaudutaan raivaamaan laiturilta niin on ihan loogista että miinoja saattaisi päätyä myös samaiseen laituriin kiinnittyneen aluksen päälle. Merivoimillehan hommattiin tukikohdissa tapahtuvaan raivaamiseen samanlaiset hellästi raivaavat Raisut kuin Ilmavoimillekin.

 

[SJ]

Nuo pienimmät "jalansilpojat" reagoivat paineeseen, samaan tapaan kuin kotimainen sakaramiina. Eli pieni kosketus tai miinan siirtäminen ei automaattisesti laukaise miinaa.

PFM-1 mine - Wikipedia

en.wikipedia.org

https://en.wikipedia.org/wiki/BLU-43_Dragontooth (<--- hyvä kaaviokuva miinan rakenteesta)

Muovikuoren läpi menevä hauli tuottaa kyllä jonkinlaisen paineaallon nestemäiseen räjähdysaineeseen, mutta riittääkö se sytyttimen aktivoitumiseen? Tai onko nestemäinen räjähdysaine niin herkkää, että se detonoi pelkästä haulin vaikutuksesta ilman sytyttimen aktivoitumista?


BTW, Global Securityllä on suht hyvä taulukko venäläisten levitettävistä miinoista ("Table B-7" noin puolivälissä sivua):

Appendix B, FM 3-34.2

www.globalsecurity.org

Kun kyseessä on miina joka poikkeuksetta levitetään sirotteena (joko maasta ammuttavalla levittimellä tai ilmasta), niin räjähde tuskin voi olla erityisen herkkää iskuille. En myöskään usko että se voi olla herkkä kontaktille ilman kanssa, olisi hankala valmistaa. Eli jos tarvittava paine on 5-25 kiloa, niin väittäisin tuon olevan suhteellisen turvallinen raivata nostamalla se pois tieltä. Ehkä en kuitenkaan käyttäisi kenttälapiota tuossa hommassa, jos käytössä olisi vaikkapa muovinen lumilapio tai jokin hieman pidempi vartinen lasten lelulapio. Itseasiassa, haluaisin tehdä kokeita noilla ja selvittää muita tapoja raivata niitä. Esim. voisiko noita raivata esim. luudalla, hosalla, lakaisukoneella (traktorin etukuormaajaan kiinnitetty, ei sellainen joka kerää roskat mukaansa) tai lehtipuhaltimella. Kaikissa näissä on se idea, että kun miinassa on vain pieni määrä räjähdettä, niin tärkeintä on huolehtia että työkalu ei tuota sirpaleita. Samalla on tietenkin muistettava, että räjähdys voi nostaa maata pikkukiviä tms. ja nämä osallaan tuottaa sirpaleita.

 

[Rannari]

Kun kyseessä on miina joka poikkeuksetta levitetään sirotteena (joko maasta ammuttavalla levittimellä tai ilmasta), niin räjähde tuskin voi olla erityisen herkkää iskuille. En myöskään usko että se voi olla herkkä kontaktille ilman kanssa, olisi hankala valmistaa. Eli jos tarvittava paine on 5-25 kiloa, niin väittäisin tuon olevan suhteellisen turvallinen raivata nostamalla se pois tieltä. Ehkä en kuitenkaan käyttäisi kenttälapiota tuossa hommassa, jos käytössä olisi vaikkapa muovinen lumilapio tai jokin hieman pidempi vartinen lasten lelulapio. Itseasiassa, haluaisin tehdä kokeita noilla ja selvittää muita tapoja raivata niitä. Esim. voisiko noita raivata esim. luudalla, hosalla, lakaisukoneella (traktorin etukuormaajaan kiinnitetty, ei sellainen joka kerää roskat mukaansa) tai lehtipuhaltimella. Kaikissa näissä on se idea, että kun miinassa on vain pieni määrä räjähdettä, niin tärkeintä on huolehtia että työkalu ei tuota sirpaleita. Samalla on tietenkin muistettava, että räjähdys voi nostaa maata pikkukiviä tms. ja nämä osallaan tuottaa sirpaleita.

Minä olen kuvitellut että sirotemiinoissa voi olla hyvin herkkiä sytyttimiä ja panssarimiinoissakin käsittelynestolaitteita. En ole mikään asiantuntija mutta kun näitä käytiin lyhyesti jossain kertauksissa läpi niin korostettiin sitä että havaituista miinoista pitää pysyä kaukana. Sytytin voi toimia metrienkin päästä. Jotkin miinat laukaisivat ympärilleen ympyräsektoriin pitkät teräslangat tms jotka laukaisevat miinan kosketuksesta. Tämä murhe voi tietysti kumoutua sillä että tuntee juuri sen miinatyypin ominaisuudet jonka kanssa on tekemisissä.

 

[Teräsvilla]

Unohda nyt jo se lapio.

 

[PM04]

Tässä ketjussa käy hyvin ilmi, miksi lapiomiehelle maksetaan pienempää palkkaa, kuin esim. kaivurikuskille.

 

[Teräsvilla]

Tässä ketjussa käy hyvin ilmi, miksi lapiomiehelle maksetaan pienempää palkkaa, kuin esim. kaivurikuskille.

Niitä lapiollisia tarvitaan myös enemmän, kun ovat tässä roolissa kertakäyttöisiä.

 

[Kustaanmiekka]

Kun näitä käytiin kertauksissa läpi niin korostettiin sitä että havaituista miinoista pitää pysyä kaukana. Sytytin voi toimia metrienkin päästä. Jotkin miinat laukaisivat ympärilleen ympyräsektoriin pitkät teräslangat tms jotka laukaisevat miinan kosketuksesta.

Ainakin tämä miinatyyppi ampuu maastoon hyvinkin pitkät laukaisusiimat.
Siimoja on pirullisen hankala havaita peitteisessä maastossa. Pimeällä oikeastaan mahdotonta.

Jä tässä pöydällä näytillä iso joukko erilaisia Venäläisten miinoja.

Russian mines review (English subtitles)​

 

[Teräsvilla]

Ainakin tämä miinatyyppi ampuu maastoon hyvinkin pitkät laukaisusiimat.
Siimoja on pirullisen hankala havaita peitteisessä maastossa. Pimeällä oikeastaan mahdotonta.

Jä tässä pöydällä näytillä iso joukko erilaisia Venäläisten miinoja.

Russian mines review (English subtitles)​

Hieno bongaus! Tosin ilmeisesti tyyppejä puuttuu tuostakin.

Hyvä kun tälle siimailulle löytyi lähde. Nämä tekevät tosiaan raivaamisesta hankalaa, varsinkin jos miinoitteessa on useita erilaisia sekaisin. Ja sirotteilla voidaan tehokkaasti hidastaa liikettä. Tässä on sitten se Pioneeri-aselajin haaste, kun itse pitäisi edistää liikettä ja tuottaa esim. siltalla tai ponttoonikalustolla uutta reittiä.