Leo 2 -alustainen Bergepanzer 3 Büffel siviilihyötykäytössä Saksan tulvien jäljiltä.
de.wikipedia.org
Pioneeritoiminta; välineet ja toimintatavat
- Viestiketjun aloittaja kertakenttään
- Aloitus PVM
Panssari Salama
Respected Leader
Sakemannien tuoretta pioneerikalustoa: Kodiak saanut myös RWS:n katollensa.
Olenko väärässä, jos sanon että tuollaisessa ajoneuvossa saisi olla jokin IP kamera ihan perusvarustuksena? Siis sillähän voi havaita maan kaivamisesta johtuvia jälkiä mitkä saattaisivat jäädä muuten näkemättä.
Samovarius
Ylipäällikkö
Ja onko kuvan taustalla ambulanssi-Fuchs? Tuo miehistötilan levike saa sen näyttämään melkein Alvis Stalwartilta.
Vilkaisin perjantaina tuoretta pioneerien Hakku-lehteä ja meillä näkyy olevan koneellisesti avustettu miinoittaminen vahvasti tapetilla. Valtraan oli istutettu hydraulinen miinasijajyrsin joko suoraan etukuormaajaan, tai peräkärryyn asennettuun kuormausnosturiin kiinnitettynä. ja kokeilussa on samanmoisen traktorin perään asennettu miinateline, sekä tietysti tuo perinteinen peräkärryversio, joilla miinat saa tuotua suoraan valmiin miinasijan luo. Traktori kairaa miinasijan ja puoneeri nappaa siihen saman Valtran kyydistä miinan.
Näppärän oloinen ja maanläheisyydessään todennäköisesti myös kustannustehokas ratkaisu. Miinasijajyrsin on varmasti olennaisesti parempi värkki, kuin kenttälapio pakkautuneita tiepohjia kolotessa. Kaivureihin ja kuormaajiin tms. asennettuna noita on vilahdellut kuvissa ennenkin.
Tammisaari 21 antanee verkosta lisäinfoa.
Näppärän oloinen ja maanläheisyydessään todennäköisesti myös kustannustehokas ratkaisu. Miinasijajyrsin on varmasti olennaisesti parempi värkki, kuin kenttälapio pakkautuneita tiepohjia kolotessa. Kaivureihin ja kuormaajiin tms. asennettuna noita on vilahdellut kuvissa ennenkin.
Tammisaari 21 antanee verkosta lisäinfoa.
Tuo etukuormaaja kuulostaa hyvältä, sillä voi ajaa traktoria eteenpäin ja aina välillä tehdä tiehen reiän. Soveltuu siihen että tehdään kilometrien matkalle x määrä miinasijoja. Tuo peräkärryyn sijoitettu nostin kuulostaa hieman epäilyttävältä, jos se on vastaavalla tavalla kuin tukkirekoissa ja vaativat vielä tukijalat. Tämä siksi että traktorin runko ja perävaunu rajoittavat jyrsimen toiminta-aluetta, joten yhdellä pysähdyksellä ei saa aikaan montaa reikää, joskin sivuttaisulottuvuutta on enemmän kuin tuossa etukuormaimessa.
Harjoituksen tarkoituksena on varmasti ollut kokeillaerilaisia menetelmiä. Kaikissa on paikasta riippuen puolensa. Kun toistoja tulee satoja saadaan erot hyvin esiin.
Näitähän on ollut iät ja ajt nostolaitteissa( brownis oli kohotin
) kiinni. Omana varusmiesaikana näitä oli valmetin 502(?) perässä.Tässä setämiesten ajalta. on siellä komia peräkärryyn tehty rännikin
Näitä on tosiaan testailtu eri vuosikymmenillä. Tämä tuorein testimalli oli kevyin näkemistäni, mikä toivottavasti näkyy myös hinnassa ja mahdollistaa sitä kautta hankinnat riittävässä laajuudessa Jossain muodossa tuollaiselle välineelle olisi tarvetta.Näitähän on ollut iät ja ajt nostolaitteissa( brownis oli kohotin
Tässä setämiesten ajalta. on siellä komia peräkärryyn tehty rännikin
Pitipähän kysyä, että mitä käytännön eroa syntyisi, jos telamiina korvattaisiin halkaisijaltaan pienemmällä miinalla? Siis jotta tämä jyrsin voisi olla myös pienempi? Soveltuisiko jyrsin useampaan ajoneuvoon, vai olisiko ero merkityksetön?
Näitähän on ollut iät ja ajt nostolaitteissa( brownis oli kohotin
Alla vielä pari esimerkkikuvaa. Tämä laite ei tosin täytä pienen, keveän eikä helposti käytettävyydenkään vaatimuksia. Sodan jälkeen jenkkien ylijäämävarastoista PV:lle ostettu Chevrolet M44 kuorma-auto sekä venäläinen miinasijajyrsin. Tiettävästi oli kyllä hyvin tehokas. Viime vuosisadan asfalttiteillä ei vielä ollu uusioasfaltteja vaan uusi kerros laitettiin aina entisen päälle. Jyrsittävää saattoi siten olla välillä
30 cm tai jopa ylikin. Siis sitä asfalttia, sen alla sitten tiukkaan painunut sepeli.
Valitettavasti tykkimiesten murheeksi tulleet pioneeri- sekä viestimuseot lukuisine näyttelyesineineen aiheuttivat kroonisen resurssipulan eikä ajoneuvojen kunnossapitämiseen ole mitään mahiksia. Vimpain olis toimivana näytöksessä aika jyty peli! Rakennuksen toisella puolella ruostuu Telakanuuna91.
Paha sanoa saavuttaisiko tuolla mitään. Telluja lienee jemmassa kuusinumeroinen määrä. Kyllä kai niiden uusiksi tekeminenkin jotain maksaisi? Noinkohan marginaalinen säästö kairan tms. hinnassa kattaisi miinojen valmistuskulun? Teknisesti halkaisijaltaan pienempi, mutta korkeampi miina varmaankin antaisi saman tehon, kunhan räjähdemäärä säilyisi.
Perusongelmana tässä siis se, että miinat ovat jo olemassa. Puhtaalta pöydältä lähtiessä niin miina, kuin miinoituskoneetkin voitaisiin suunnitella synkronissa. Lopputulos 2020-luvulla ei varmaankaan olisi samanlainen, kuin vuonna 1965.
E:
Välimallin ratkaisu olisi kehittää uusi miinatyyppi ja sille asennuskone. Tämä korvaisi nykyisen tellun osassa sulutteita. Se ei varmaankaan olisi telamiina, vaan fiksumpi laite.
Commander
Kenraali
Näyttää ihan siltä kuuluisalta perseenpäristimeltä...
Ihan mielenkiintoinen. Ei ihan niin raskas kuin MICLIC tyyppinen, mutta tehokkaampi kuin täysin kannettavat APOBSin kaltaiset, jolla ei taida olla kummoista tehoa jalkaväkimiinojen tai lieriöesteiden lisäksi. Käsiteltävyys miesvoimin on kevyille jalkaväkijoukoille plussaa ja tolla saa hieman lisää ulottuvuutta putkiraivaimiin verrattuna.
Panin merkille, että tuo näyttäisi olevan varsin herkkä tuulelle. Näytti menneen tuon tikkaan mitalla sivuun hyvinkin n. kello yhden suuntaan tai enemmän. Tämä ei liene ongelma jos tarkoitus on raivata vain yhden "tikkaan" matkan miinakenttää, mutta jos uraa tarvitaan usemman mitan verran, niin tulee ongelmia etenkin jos raivataan aukkoa suuren kääntösäteen omaavalle ajoneuvolle. Jos tuo nyt edes soveltuu siihen että raivataan reittiä ajoneuvoille?
Meni se yks laukaisu vähän kaarelle, mutta ensimmäisenä videolla nähty oli aivan suorassa. Olisko sillä boksi kallistuksella mahdollisesti kuitenkin se suurin vaikutus mihin suuntaan toi levittyy?
Eiköhän noilla rakettiraivaimilla kaikilla ole jonkinlaisia vakausrajoitteita, mutta ehkä se ei kuitenkaan ole niin just jos aukkoa miinoitteeseen/esteeseen kuitenkin syntyy. Peitteisessä maastossa tietysti tarkkuudesta saattaisi olla jotain hyötyä.