Pioneeritoiminta; välineet ja toimintatavat

Tämä sanavalinta hieman hämmästyttää:
"Puolustusvoimat on uudistamassa siltakalustoaan. Pioneeritarkastajan sijainen, everstiluutnantti Timo Ronkainen kertoo, että uutena Puolustusvoimille on hankittu Leopard 2L -siltapanssarivaunuja sekä 14-metrisiä Leguan-siltoja Sisun silta-ajoneuvohin."
Uutena?
Eikös ne siltavaunut tehty ykkösrivistä vapautuneista 2A4:sta? Toki sillat itse tuli uutena.
Uuteen välineeseen siinä varmaan viitataan eikä alustaan. Ja taitaa siitä olla kohta 20 vuotta kun pääosa noista tilattiin joten senkin puoleen hiukan hataralla pohjalla.
 
Titan_Defense_innovates_for_refuelling-00.jpg

TITAN DEFENSE presents during this exhibition a high mobility tactical refueller, to be discovered on the Mercedes Benz stand (Ext. PE 6b - stand D.261). The «torsion-free» technology implemented by TITAN DEFENSE will provide a stable platform for the fuel dispensing system over rough terrain to ensure operation on arrival of the refuel mission start. This technology allows the Mercedes-Benz Zetros 6x6 rigid chassis to express its full high mobility potential across the toughest terrain. The objective is to enable your tactical refuellers to operate in the most austere and rugged areas.
 
Ukrainaketjusta tuotua, Leopard 2R:stä siis kyse.

Anteeksi OT, mutta minkä takia nuo raivausvaunut eivät toimi?
Käsittääkseni isoin ongelma oli se niiden päätyökaluksi tarkoitettu puskulevy/aura, joka suomalaisessa maaperässä takerteli jatkuvasti kivenmurikoiden ja paksumpien juurakoiden kanssa. Lisäksi kuulemma tornin paikalle rakennettu hyttikoppi onkin pehmeää terästä. Eli kestääkö tuo edes sirpaleita?

Ukrainalaisessa mustamultapellossa nuo aurat varmasti toimisivat hyvin. Tai sitten vaunut voisi konvertoida esimerkiksi ilmatorjuntavaunuiksi vaikkapa Saabin MSHORAD-järjestelmällä. Tällä saataisiin panssarijoukoille mukavasti lisää orgaanista ilmatorjuntaa. Jos se kopin teräs kestää tarpeeksi, että niitä uskaltaa tykistötulen alle päästää.
 
Ukrainaketjusta tuotua, Leopard 2R:stä siis kyse.


Käsittääkseni isoin ongelma oli se niiden päätyökaluksi tarkoitettu puskulevy/aura, joka suomalaisessa maaperässä takerteli jatkuvasti kivenmurikoiden ja paksumpien juurakoiden kanssa. Lisäksi kuulemma tornin paikalle rakennettu hyttikoppi onkin pehmeää terästä. Eli kestääkö tuo edes sirpaleita?

Ukrainalaisessa mustamultapellossa nuo aurat varmasti toimisivat hyvin. Tai sitten vaunut voisi konvertoida esimerkiksi ilmatorjuntavaunuiksi vaikkapa Saabin MSHORAD-järjestelmällä. Tällä saataisiin panssarijoukoille mukavasti lisää orgaanista ilmatorjuntaa. Jos se kopin teräs kestää tarpeeksi, että niitä uskaltaa tykistötulen alle päästää.

Leopard 2R:ssä on joskus ainakin testattu Pearson Engineeringin Excavator Manipulator Arm -työkonetta, jolla on oma itsenäinen voimanlähde-hydrauliikkajärjestelmänsä.

"Integral power source requires minimal draw from the vehicle, ensuring that the vehicle’s systems are not compromised"
Excavation-Image-Feature-1-1920x1116.jpg


Threat-to-mobility-2.png

 
Ukrainaketjussa jauhettu niistä petonihampaista: Olisiko täällä parempi, ettei floodata ajankohtaisketjua vanhoilla kysymyksillä.
Pilkun viilauksena betonin lisäaineilla ei ole ihan noin iso merkitys. Sementin laatu ja määrä on tärkeämpää. Vanhan ajan hitaalla ja karkealla sementillä saavutettaisiin sellaisia lujuuksia, joita nykyaikana on hyvin hankala saavuttaa. Esimerkiksi maailmansotien aikaisissa linnoituksissa on todella korkean lujuuden betonia. Toki notkistimilla voidaan pienentää vesimäärää, mistä seuraa tiettyjä etuja. Huokostimilla yms. saavutetaan tiettyjä kestävyysominaisuuksia, joiden todellisesta luonteesta lienee useita mielipiteitä.

Sementin teko on kemiaa ja kun puhutaan Euroopassa ilmenevistä WW2 sementtirakkelmista niin ne perustuu tekniikkaan ja kemiaan 1900 luvun alusta. Viimeisimmät keksinnöt noin 1930 luvulla. Keksintöjen haltijayrityksinä on nimiä: Krupp, MIAG, FELLNER, ZIEGLLER, Smith LF(Tanska) ja Leppol. Joten saksalaiset osasi tehdä sen sementin ja sieltä se tekniikka tuli Suomeenkin. Nykyaikainen sementtikemia on luotu tuolloin. Ja sen tarkka osaaminen on myös edelleen liikesalaisuuksien piirissä.

Miten tämä liittyy Ukrainaan? No siten että ryssällä ei ole perustutkimuksen kautta luotua kansainvälistasoista teknistä pohjaa mihinkään. N-liitolla oli monia johtavia tieteitä hallussaan mutta se kalpeni länsimaiden rinnalla. Saksa väänti toisessa palossa hyvin koska oli kansainvälisesti mitaten teknologiajohtaja ja hyvä kakkonen teollisuuden tuotannossa. Jostain syystä N-liiton alueella rakentamisessa suosittiin pitkään kahi-tiiltä eikä betonia. Betonirakentaminen levisi tuolla vasta kun Itä-Saksa sai taas teollisuutensa toimimaan ja vei rakennusmateriaaleja N-liittoon..

Kun sota muuttuu kulutussodaksi niin teknologialla saa sitä tuotantoa kasvatettua. Jos ei ole teknologiaa hallussa niin tuotanto menee tuhraamiseksi. Nimenomaan tätä nähdään nyt niin murenevissa tobleroneissa kuin ikivanhoissa frankestein tankeissa. Noita alkaa aina ilmetä kun tuotanto sakkaa siellä taustalla tai ei muuten ole hankintakykyä.

Jahas tuossa linkin kuvassa vaikuttaa taas vahvasti siltä että nämä ovat täysvaluja kun nostokohdat tuollaisia perinteisiä u-moutoon väännettyjä harjateräksen pätkiä mitkä vaan tökätty valun kylkeen. Alakulmissa jotkut peltikulmat, liittynevät muottiin/sen irroitukseen.

Alimpana olevassa missä VV valmistettuja, niin alakulmien nurkka vahvistukset tai mitkä pellit ikinä ovatkaan ovat selkeästi betonin päällä.

Jälleen kerran hyvä esimerkki Twatterin joukkoistetusta tyhmyydestä. Yhden kuvan perusteella joku tekee päätelmän, että nämä on onttoja ja tämä vähän aikaa viserryksissä kierrettyään muuttuu todeksi, jota kukaan ei kyseenalaista. Edes ryssä ei voi olla niin tyhmä, että tekisi tälläisiä panssariesteiteä teräslevystä betonilla päällystäen.

Jos miettii itse että tekisikö tuollaisen möykyn betonista ja harjateräksestä vai pelistä niin onhan se betonista tehty lähes ilmainen metalliseen verrattuna. Todella paljon nopeampi tehdä ja betoni ei maksa mitään.

Riippuu vähän mitä fasiliteettejä käytössä. Kannattaako Siperiasta kuskata betonimöykkyjä vai valaa paikanpäällä. Siihen päälle ryssäkerroin, joka tappaa kaiken loogisuuden.
@stunt cok: Jos todella hyvää (lujuus) betonia halutaan tehdä, kyllä minä ne nykyaikaisilla semuilla tekisin ja nykyaikaisilla lisäaineillakin. Tietysti myös nykyaikainen annostelutarkkuus auttaa. Vanhojen betonirakenteiden tutkitut korkeat lujuudet johtuvat pääosin niiden iästä, sopivissa olosuhteissa betonin lujittuminen jatkuu vuosikymmeniä ja todellakin noin 30 Mpa suhteutettu (mikä oli korkea lujuus vuosikymmeniä sitten) betoni voi vuosikymmenien kuluttua olla yli kaksinkertainen puristuslujuudeltaan. Tästä on paljon tutkittuja esimerkkejä. Lujuus ei ole sementtimäärän funktio vaan juurikin vesisementtisuhde, jota voidaan tehonotkistimilla alentaa, on ratkaiseva. " Mahdollisimman vähän sementtiä, mutta kuitenkin riittävästi."

@teknohippi: Ei nuiden betoneiden teossa ole mitään erikoista. Lupaan tehdä ihan ok betonia tuollaisten valuun pelkästään semusta, runkoaineista ja vedestä. Ei nykyaikaa ja haaskaa semua, mutta toimii. Vibraaja kiroilee, jos ei notkistinta käytössä.

@Ohjus-tiedustelija: Täysbetonimöykky selkeästi järkevin tapa tehdä. Teräslirpake kärjessä ihan fiksu ajatus, kun siitähän se lähtee särkymään helpoimmin. Tuotahan kuljetellaan ja pyöritelläänkin niin kärjet helposti rikki. Kuitenkaan ei se toimivuuttaan menetä, vaikka nuo kärjet vähän pyöristyvätkin. Joten kutsuisin kärkivahvikettakin nunnan nänniksi.

@johnadoe: Enempi tässä harmitta, kun sotaketju täyttyy kaikenlaisesta turhasta jankkaamisesta, mutta vapaaehtoisestihan täällä ollaan.

@Tiedustelija: Näin juurikin, betoni maksaa jotain, mutta halpaa se on. Ainoa arvaus, miksi ymmärtäisin tuon peltisisäkuoren käytön: Tehtaalla ankara pula betonin raaka-aineista, mutta peltiä tarjolla yllin. Ikkunamiesten vierailun pelossa pannaan hitsarit pusaan peltikoteloita ja vähillä betoneilla saadaan tuotantotavoite täyteen. Mutta järjenköyhyyttä tuo yleisellä tasolla olisi.

@Ossikemppainen: Ryssien kanssa "kannattaako?" tai "onko tehokasta?" ovat kysymyksiä, joihin ei läheskään aina saa normilogiikan mukaisia vastauksia. Normilogiikalla sieltä Siperiasta on tähdellisempääkin tuotavaa kuin betonimöykkyjä. Valkovenäjällän niitä tuon linkatun lähteen perusteella useammankin tehtaan voimin ovat ähränneet.

Nuihin hyökkäys- ja raivauskeskusteluihin: Lähtökohtaisesti tuollainen estekin pitäisi puolustuksen näkökulmasta olla valvottuna, ettei siihen siihen ihan peruspillarilla pääse aukkoa raivaamaan. Niistä on tehty todella pitkiä valmiita rakennelmia. Kun ei tiedetä painopisteitä, voihan sen noinkin valmistella. Voisi kuvitella, että rysyillä on sitten ihan hoppua, kun ne yrittää Ukrainan hyökkäyksen suuntia tiedustella ja sillä perusteella lähettää voimaa oikeisiin paikkoihin. Ne on kuitenkin helposti nähtävissä ja Ukrainalaiset tuntee maastot, joten noiden tehon kuvittelisin olevan vähäinen. Ryssienkin pakko jotain yrittää?
 
Hetken googlailin ja en löytänyt mitään sellaista että oltais demottu tuollaisen panssariesteen ylittämistä jollain siirrettävällä siltaratkaisulla.
 
Hetken googlailin ja en löytänyt mitään sellaista että oltais demottu tuollaisen panssariesteen ylittämistä jollain siirrettävällä siltaratkaisulla.
Mahdollinen miinoitus pitää kuiten putsata, eli olettaisi että ensin MCLC ja sitten pusketaan betoni tetrat syrjään, jos vielä haittona (voi kyllä olla tuon jälkeen murskana)
 
kyllä voi jos korruptio rulaa. Esteiden tekijä saanut tilauksen, tekee mahdollisimman halvalla jotta ne nyt pysyy kasassa siihen asti että pystytetään paikalleen. Ja käärii ylimääräiset ruplat omaan taskuun.

Mariupolin ensimmäisessä puolustuksessa 2014-2015 ukrainalaiset tekivät järeitä tiesulkuja neljähaaraisista aallonmurtajien betonipalikoista. En löydä tähän hätään kuvaa, mutta ne palikat eivät kestäneet tulitusta yhtään.

Eikö nuo tetrat muutu joka tapauksessa sepeliksi lyhyellä kk sarjalla olivatpa ne onttoja, raudoitettuja, lisäaineistettuja tai ihan vaan kesämökin anturabetonia? Varsinkin raskaalla kkoolla?

Ei kai nyt sentään. Tai sitten kaikki sotakentille rakennetut betonibunkkeritkin ovat olleet ihan turhakkeita.
@Herman30 Normaalitaloudessa ei kerry ylimääräistä käärittävä, jos teet säästökivet teräksestä. Säästökivi=perinteinen tapa säästää betonia heittelemällä valuun isoja kivenmurikoita.

@Norsu Eivät kestäneet tulitusta yhtään ? Ensimmäisellä laukauksella tuhannen pillun päreiksi? En usko.

@tankki-tapsa On nuo murskausurakoitsijat meleko tyhymiä, kun hankkivat miljoonamurskaimet betonin murskaukseen. Ruilauttas kk:lla niin ne olis taas sepeliä? En usko.

@Erkki Juuh, kyllä määkin betonimöykyn takana (raudoitettu tai raudoittamaton) takana mieluummin makaan suojassa, vaikka kuinka hyökkääjä uhois ne ampuvansa hetkeksi paskaksi.

Siis oikeesti: Äläkää kuvitelko, että edes raudoittamaton betoni olisi samanlaista tauhkaa kuin Ukrainankin kuvissakin näkyvät muurattujen rakenteiden (harkkoja tai poltettua tiiltä) jäännökset. Siellä kasojen seassa näkyvät sortuneiden talojen ontelolaatat (lähes raudoittamatonta, vain jännepunokset) kolhiutuneina, mutta kutakuinkin ehjänä. Itse asiassa ne tiiletkin säilyy kutakuinkin ehjänä, mutta hauras muurattu rakenne kyllä saadaan esim lentopommilla tai ohjuksella sortumaan. Betonirakenne on sitkeydeltään ihan toista luokkaa, vaikka olisi elementtejäkin. Betoninen väestönsuoja? Soittaako kelloa?
Tonnisotalla kovettunutta betonia massiivirakenteena ja joku kuvittelee, että luotien iskuenergiat riittää hajottaan tai täkkäämättömät räjähdykset?
 
Mites "natolangasta" tms. sitkeähköstä teräksestä punottu verkko löysähkösti viritettynä, vaikka vähän irti maasta? ajatuksella että kiertyy telojen mukana akseliston ympärille ja hyydyttää menon.
 
Mites "natolangasta" tms. sitkeähköstä teräksestä punottu verkko löysähkösti viritettynä, vaikka vähän irti maasta? ajatuksella että kiertyy telojen mukana akseliston ympärille ja hyydyttää menon.
Eipä noiden "esteiden" tarkoitus ole ollakaan mitään ylipääsemättömiä. Mehän silloin vuonna miekka ja kuokka meinasimme murrostaa puita ristronkkeliin kaatamalla korkeat kannot jättäen. Ideana saada päälle ryntäävä panssarikiila tai-jono hidastamaan ja parhaimmillaan pysähtymään, jotta sinkoeinarit pääsee töihin. Jos siitä joutuisi lähteen lipettiin, alue on miinoitettu ja ansoitettu, jotta on taas aikaa järjestyä uudelleen. Tai sitten normi telamiinaeste, ajateltiin kolonnan pysähtyvän, kun kärkivaunu ajaa miinaan ja taas sinkoeinarit hommiin. Kallioleikkaukset räjäyttämällä tieura louhikoksi, jota joutuu vähintään päiviä raivaamaan, kun ei niitä rauhan aikanakaan hopusti aukaise puhumattakaan puolustajan tulen alla yrittäessä saattaa pillarikuskilla olla heikko ennuste.
Aikaisemminkin kirjoitin, että rysyt on valmistellu tuollaisia kapeita este(lue hidaste-)nauhoja ja kuvittelee siten saavansa ohjattua hyökkäyksen sopivaan paikkaan tuhottavaksi, mutta noin vähäisellä estevaikutuksella tulee kyllä helvetillinen hoppu ehtiä murtoa tukkimaan. Noilla Ukrainan aukeilla jos panssarit pääsee vauhtiin niin vaikea siinä on hätiin ehtiä. Viime vuonna hyökkääjä ryssi, kun ei tainnu olla polttoainetta ja hyytyivät tieuralle kolonniin ja niitä sitten lähes harrastelijapohjalta napsivat. Mutta koviakin kohtaamistaisteluja oli ja kyllähän se pysäyttämistä helpottaa, jos hyökkävät ajajat joutuu jonkun hidasteen takia kaasua keventään tai peräti pysähtymään.
Sinänsä se on aivan se ja sama, miten vihu saadaan pysähtymään kunhan ne saadaan riittävän oman vaikutuksen alle. Lankahässäkät varmaan todella vittumaisia purkaa telastoista.
 
Yksi kuva on tietysti vain yksi kuva, jos löytyy lisää kuvia jotka kertovat toista tarinaa niin jakoon vain.
En nyt tiedä kumpaan suuntaan tässä se todistustaakka oikein menee. Ymmärtääkseni koko tuo "OMG!! Ne on onttoja" lähti nimenomaan tuosta Oryxin postaamasa kuvasta. Ehkä vika sitten on katsojan silmässä, mutta minä en tuossa kuvassa näe mitään minkä perusteella voisi päätellä, että tetra on ontto. Jos jossain on julkaistu kuvia, missä oikeasti näkyy näiden olevan onttoja, niin jakoon vaan.

Alkuperäinen Oryxin postaama kuva, betonissa nähtävissä ehkä kosteuden aiheuttama selkeä raja betonissa. Mittasuhteetkin tässä kuvassa ovat hieman hämäävät. Etualan tetrasta näyttäisi "suurin osa" olevan näkyvillä, mutta jos verrataan etualan ja taka-alalla olevan tetran nostolenkkiä, niin ehkä kuva onkin vain otettu hyvin läheltä ja todellisuudessa tuon näkyvän metallin osuus on luokkaa 15-20 cm. Koko sivun pituuden ollessa jotain 120 - 150 cm.

dragon0.jpg
En löydä kuvasta mitään, mikä osoittaisi metallilevyn jatkuvan punaista viivaa pidemmälle. Ehkä tämä vain on Jurin näkymys teräsvahvistetusta betonisesta panssariesteestä.
dragon1.jpg

Tässä taas on lohjennut kohtuullinen pala kärjestä, ei taida sisältää lainkaan "kärkivahvikkeita"
dragon2.jpg
Ja tässä on edustalla selvästi nähtävissä Oryxin kuvaa pienemmät metalliset kärkipalat (edit: vai onko sittenkään paljoakaan pienemmät). Taustalla näyttäisi siltä, että betonivalua on myös kärkipalojen päällä, toinen lohjennut hyvin samlla tapaa kuin Oryxin kuvassa. Näidenkin tetrojen ylöspäin sojottavaa nostolenkkiä voi verrata tuohon Oryxin kuvaan.
dragon3.jpg

Loppupeleissä on ihan sama vaikka nämä olisi unobtaniumilla täytetty, liian pieniä ja vain laskettu maahan. Tuskin paljoa hyökkääjää hidastavat. Oikeastihan tämä maan päällä näkyvä osuus pitäisi olla luokkaa 1/3 koko tetran koosta, jotta noista olisi jotakin hyötyä.


Edit: Nyt kun vielä oikoluin omaa tekstiäni, niin taisi tuohon ensimmäiseen tekstikappaleeseen tulla vähän turhan piikittelevä sävy. En sitä nyt enää muuttamaan lähde, mutta todettakoon, että tarkoitukseni ei ollut millään tapaa piikitellä tai haastaa riitaa.
 
Viimeksi muokattu:
Panssariesteitä näyttäisi olevan lounaisvenäläisten betonivalimoiden valikoimissa. Allaoleva sijaitsee ilmeisesti Orelissa:

Anti-tank pyramids, tetrahedrons, anti-tank hedgehogs, gouges

We produce anti-tank pyramids (tetrahedrons, anti-tank hedgehogs, gouges) sizes 1470 mm , 1600 mm .
Loops - one or two, depending on the drawing, d14 or d18 , concrete grade from B30 and above .
Delivery to Kursk, Bryansk, Belgorod regions, DNR is possible . Production per shift from 350 pieces and above

Anti-tank pyramids, tetrahedrons, anti-tank hedgehogs, gouges in Orel


Anti-tank pyramids, tetrahedrons, anti-tank hedgehogs, gouges

Anti-tank pyramids are used to limit the mobility of equipment, including military equipment, along a given installation boundary. To do this, they are placed with a small (about 1 meter) distance between each other. In some cases, tetrahedra are connected to each other, in others, various methods of mounting to the ground are used, including drilling of anchors. This allows you to significantly reduce the mobility and speed of crossing the defended borders, giving additional time to react to the situation.


Seuraava mainitsee hinnankin - 6900 ruplaa (päivän kurssilla 85,80 euroa) tai tarjous 1600x1600 kokoiselle:

1.X5v2fba583LA1DF3xBQ7vTve9XhCXvuwR97xdkrU-XA.SMM2FOsKj4QYuVBuPxu8OEHdx8StB30z985ltl2MrKc


 
Panssariesteitä näyttäisi olevan lounaisvenäläisten betonivalimoiden valikoimissa. Allaoleva sijaitsee ilmeisesti Orelissa:

Anti-tank pyramids, tetrahedrons, anti-tank hedgehogs, gouges

We produce anti-tank pyramids (tetrahedrons, anti-tank hedgehogs, gouges) sizes 1470 mm , 1600 mm .
Loops - one or two, depending on the drawing, d14 or d18 , concrete grade from B30 and above .
Delivery to Kursk, Bryansk, Belgorod regions, DNR is possible . Production per shift from 350 pieces and above

Anti-tank pyramids, tetrahedrons, anti-tank hedgehogs, gouges in Orel


Anti-tank pyramids, tetrahedrons, anti-tank hedgehogs, gouges

Anti-tank pyramids are used to limit the mobility of equipment, including military equipment, along a given installation boundary. To do this, they are placed with a small (about 1 meter) distance between each other. In some cases, tetrahedra are connected to each other, in others, various methods of mounting to the ground are used, including drilling of anchors. This allows you to significantly reduce the mobility and speed of crossing the defended borders, giving additional time to react to the situation.


Seuraava mainitsee hinnankin - 6900 ruplaa (päivän kurssilla 85,80 euroa) tai tarjous 1600x1600 kokoiselle:

1.X5v2fba583LA1DF3xBQ7vTve9XhCXvuwR97xdkrU-XA.SMM2FOsKj4QYuVBuPxu8OEHdx8StB30z985ltl2MrKc


Tuossa ekassa kuvassa näkyy teräsrakenteinen muottisarja, missä nuo tehdään. Valussa yläpinnan keskellä on nostolenkki, josta vetämällä valmis möykky lupsahtaa muotista ilman muotin aukaisutarvetta. Kun katsoo tuota muottikennostoa, ei sinne ihan helppoa ole käydä asentelemassa peltivaippoja tai kunnollisia raudoituksiakaan. Massan pudotus, vibraus ja tökitään nostolenkit paikalleen. Kovin puhtaan näköinen muotisto, olisivatko vasta ottamassa käyttöön?
Kuvittelisin, että linnoituskäsikirja ohjeistaa asentaan nostolenkkipinnan poispäin vihollisesta, kun valupinta on luontaisesti pehmeintä, tai vähiten kovaa. Näyttäisi tuo nostolenkki sijoitettu niin että tuo kääntyy siitä roikottamalla oikeaan asentoon. Aikaisemmin oli asennetusta esteestä kuvaa, missä toinen lenkki on siellä kärjellä, millä saadaan käännettyä oikeaan asentoon.
 
Back
Top