Pioneeritoiminta; välineet ja toimintatavat

Toimii myös vaunun lämppärillä, jos lätyt on suht tuoreeltaan laskettu maahan. Kerran päästiin harjoituksessa tuo toteamaan.
Ei kai se lämpötilaero pelkästään tuoreessa miinoituksessa näy?
Auringonpaisteessa kiinteä kappale varaa lämpöä ja jäähtyy sitten hitaammin kuin ympärillä oleva harvempi maaperä, mistä lämpö poistuu myös konvektiolla. Lämppäri näyttäisi varmaan myös kiven tai muun tiheän (korkea ominaislämpökapasiteetti) kappaleen samalla periaatteella. Ja sopivissa lämpötilaolosuhteissa kiinteän kappaleen / miinan kylmänä kohtana.
Tuo on tieten riippuvainen maaperästä, joten en kyllä suosittelisi alueelle höökimistä vaikka lämppäridrooni indikoisikin, ettei siellä mitään ole.
 
Ei kai se lämpötilaero pelkästään tuoreessa miinoituksessa näy?
Auringonpaisteessa kiinteä kappale varaa lämpöä ja jäähtyy sitten hitaammin kuin ympärillä oleva harvempi maaperä, mistä lämpö poistuu myös konvektiolla. Lämppäri näyttäisi varmaan myös kiven tai muun tiheän (korkea ominaislämpökapasiteetti) kappaleen samalla periaatteella. Ja sopivissa lämpötilaolosuhteissa kiinteän kappaleen / miinan kylmänä kohtana.
Tuo on tieten riippuvainen maaperästä, joten en kyllä suosittelisi alueelle höökimistä vaikka lämppäridrooni indikoisikin, ettei siellä mitään ole.
Ehkä näkyy, ehkä ei. Ei ole omakohtaista kokemusta vanhemmista. Tuoreeltaan naamioidussa miinoitteessa miinan päällinen maa-aines erottuu ainakin lämppärissä. Arvelisin, että jo tuntien päästä se lämpötilaero tasoittuu, ja päällinen kerros eristäisi sen verran ettei miinakaan saa lämpöä varattua kun on suoralta auringon säteeltä suojassa. Mutta tämä ihan mututuntumalta.
 
Ehkä näkyy, ehkä ei. Ei ole omakohtaista kokemusta vanhemmista. Tuoreeltaan naamioidussa miinoitteessa miinan päällinen maa-aines erottuu ainakin lämppärissä. Arvelisin, että jo tuntien päästä se lämpötilaero tasoittuu, ja päällinen kerros eristäisi sen verran ettei miinakaan saa lämpöä varattua kun on suoralta auringon säteeltä suojassa. Mutta tämä ihan mututuntumalta.
Meillä oli pioneerijoukkueella käytössä harjoituksissa jenkkiläisiä phantom lämpökameroita. Tuore miinoite näkyi, mutta kapiaiset väittivät, että esm sadesäällä miinoittaessa lämpötilaerojen tasoittuvan nopeasti. Varoittivat juuri noista vaunukameroista, mitkä ryssälän modernisoiduissa olivat/ovat länsi-eurooppalaista kamaa. Hauskoja laitteita, kädenjälki näkyi haamuna lämpökamerassa hetken jos lätkäisi puunkylkeen.
 
En ole koskaan tähystänyt miinoja lämpökameralla, joten seuraava on vähän akateemista arvailua, mutta voisin kuvitella että se mikä siinä tuoreessa miinoitteessa voimakkaimmin näkyy, on maan muokkaamisesta syntynyt lämpö. Se ei luonnollisestikaan enää näy monen päivän kuluttua, mutta sen uskon kyllä, että tuore miinoite juuri tämän takia näkyy lämppärillä helpostikin, näkeehän sillä mm. jalan tai renkaanjäljet. Maan sisälle asennettu miina ei saa tai luovuta lämpöä käytännössä kuin johtumalla maaperän kautta, joten se tuskin on kovin suuri lämpövirta mitä se saa ja voisin kuvitella sen pienen lämpöakun saavuttavan melko nopeasti tasapainotilan ympäristön lämpötilan kanssa.

Mutta toisaalta isot pojat ovat kertoneet, että jalanjälki näkyy lumisessa maastossa lämpökameralla jopa 3 päivää myöhemmin, joten mene ja tiedä, kai se pitkään maassa ollut iso telamiina herkällä laitteella voisi sopivassa tilanteessa eli kuivassa mullassa ilman nopeasti jäähtyessä erottuakin - tosin silloin laite on varmaan jo niin herkkä, että esim. puoliksi hautautuneet kivet, joita auringonpaiste lämmittää suoraan, loistaisivat vielä kirkkaammin. En ehkä luottaisi tähän menetelmään, mutta sen kokeileminen voisi olla mielenkiintoista.
 

Jos tietää että tällaisia auravaunuja on tulossa, eikö voisi vaan kaivaa joitain miinoja (vaikka magneettisytytteisiä) normaalia syvemmälle ottaen auran huomioon? 🤔

Herätemiinahan sen on pakko olla, jos asetetaan syvälle, koska ei voida tietää, montako (kymmentä) senttimetriä maata miinan päältä tarkalleen ottaen kuoritaan. Mutta sitähän ei voi tietää, ajaako aura siitä päältä vaiko ei. Jos ei aja, niin sitten esim. metrin syvyydessä oleva miina on jo tosi syvällä räjähdysvaikutuksen kannalta. Periaatteessa sitä voi tehostaa hautaamalla lisää räjähdettä samaan kuoppaan miinan kanssa, mutta taloudellisia ja logistisia resursseja vaaditaan enemmän.

Toinen syvyyden aiheuttama potentiaalinen ongelma on herätteen riittävyys. Jos miinan päällä on törkeästi maata, niin miinan sensorit eivät välttämättä "kuule"/"tunne" enää yhtään mitään, vaikka päältä marssisi voitonpäivänparaati.
 
Herätemiinahan sen on pakko olla, jos asetetaan syvälle, koska ei voida tietää, montako (kymmentä) senttimetriä maata miinan päältä tarkalleen ottaen kuoritaan. Mutta sitähän ei voi tietää, ajaako aura siitä päältä vaiko ei. Jos ei aja, niin sitten esim. metrin syvyydessä oleva miina on jo tosi syvällä räjähdysvaikutuksen kannalta. Periaatteessa sitä voi tehostaa hautaamalla lisää räjähdettä samaan kuoppaan miinan kanssa, mutta taloudellisia ja logistisia resursseja vaaditaan enemmän.

Toinen syvyyden aiheuttama potentiaalinen ongelma on herätteen riittävyys. Jos miinan päällä on törkeästi maata, niin miinan sensorit eivät välttämättä "kuule"/"tunne" enää yhtään mitään, vaikka päältä marssisi voitonpäivänparaati.
Laittaa moniherätepanssarimiinan niin toimii

(Vaihdoin tuon kuvan linkkiin, jos joku kokee sen sisältävän liikaa tietoa)
 
Viimeksi muokattu:
Laittaa moniherätepanssarimiinan niin toimii

Katso liite: 80221

Tuosta puuttuu ne olennaiset tiedot, eli kuinka syvälle sen voi asentaa ja vielä odottaa sytyttimen toimivan ja räjähdysvaikutuksen riittävän. Jos tuon voi asentaa korkeintaan esim. 30 cm syvyyteen, niin se on auran kannalta ihan eri juttu kuin jos tuon voi asentaa metrin syvyyteen.

(En toki odota, että sitä postattaisiin julki, mutta se on aivan kriittinen tieto keskustelun kannalta.)

Lisäys: Ja tietenkään venäläisten puolustusvalmistelut Ukrainassa eivät voi perustua Suomen PV:n kaluston käyttöön. Liekö Z-joukoilla vastaavia, epäilen.
 
Tuosta puuttuu ne olennaiset tiedot, eli kuinka syvälle sen voi asentaa ja vielä odottaa sytyttimen toimivan ja räjähdysvaikutuksen riittävän. Jos tuon voi asentaa korkeintaan esim. 30 cm syvyyteen, niin se on auran kannalta ihan eri juttu kuin jos tuon voi asentaa metrin syvyyteen.

(En toki odota, että sitä postattaisiin julki, mutta se on aivan kriittinen tieto keskustelun kannalta.)

Lisäys: Ja tietenkään venäläisten puolustusvalmistelut Ukrainassa eivät voi perustua Suomen PV:n kaluston käyttöön. Liekö Z-joukoilla vastaavia, epäilen.
Juu, mutta auran tuo määrä r-ainetta jo luulisi rikkovan ja aina voi kytkeä r-langalla hävitepanoksen parimetriä ulos miinoitteen eturivistä metrinkin syvyteen niin posahtaa alla. Jokatapauksessa liike pysähtyy
 
Juu, mutta auran tuo määrä r-ainetta jo luulisi rikkovan ja aina voi kytkeä r-langalla hävitepanoksen parimetriä ulos miinoitteen eturivistä metrinkin syvyteen niin posahtaa alla. Jokatapauksessa liike pysähtyy

Noin tietysti toimii. Halvempi versio voisi olla tavallinen tellu raivaamisenestopanoksella laukaisimeksi, sitten tuo lanka ja pari jumppakuutiota sen toiseen päähän.
 
Tuosta puuttuu ne olennaiset tiedot, eli kuinka syvälle sen voi asentaa ja vielä odottaa sytyttimen toimivan ja räjähdysvaikutuksen riittävän. Jos tuon voi asentaa korkeintaan esim. 30 cm syvyyteen, niin se on auran kannalta ihan eri juttu kuin jos tuon voi asentaa metrin syvyyteen.

(En toki odota, että sitä postattaisiin julki, mutta se on aivan kriittinen tieto keskustelun kannalta.)

Lisäys: Ja tietenkään venäläisten puolustusvalmistelut Ukrainassa eivät voi perustua Suomen PV:n kaluston käyttöön. Liekö Z-joukoilla vastaavia, epäilen.
Siinä on naamioinnin poistava panos, jolle metri on varmasti liikaa. Toisaalta on niinkin, että tässä käyttötarkoituksessa rriittää kunhan miina kukkuu, jos sinne on laitettu vaikka vähän ylimääräistä rotulia alle. Puhkaisupanoksen toimivuudella ei olisi enää merkitystä.
 
Tuosta puuttuu ne olennaiset tiedot, eli kuinka syvälle sen voi asentaa ja vielä odottaa sytyttimen toimivan ja räjähdysvaikutuksen riittävän. Jos tuon voi asentaa korkeintaan esim. 30 cm syvyyteen, niin se on auran kannalta ihan eri juttu kuin jos tuon voi asentaa metrin syvyyteen.

(En toki odota, että sitä postattaisiin julki, mutta se on aivan kriittinen tieto keskustelun kannalta.)

Lisäys: Ja tietenkään venäläisten puolustusvalmistelut Ukrainassa eivät voi perustua Suomen PV:n kaluston käyttöön. Liekö Z-joukoilla vastaavia, epäilen.
Ryssistä jos puhutaan niin maahan kaivettava herätemiina on https://cat-uxo.com/explosive-hazards/landmines/tm-89-landmine

Sitten löytyy herätesytyttimiä
Joista tämä taitaa olla lähinnä tuota meidän MHP sytytintä.

(Cat-uxon kuvaston kattavuudesta ei toki ole varmuutta)

Harmiksi asennussyvyyttä ei löydy. Väittäisin kuitenkin että valetusta tnt:stä tuskin on pulaa ja ymmärtääkseni se ei ole kovin hintavaa (Eikö tykistöammuksiakin rajoita siellä vain koneistusosaamisen ja laitteiston määrä?). Näin ollen luulisi heidän voivan korvata älyä tyhmän tnt:n määrällä puolustusvalmisteluissa ja tunkea raivaamisenestopanoksia isojen tnt määrien kanssa miinoitteisiin. Toisaalta ryssän doktriini pitää ensisijaisesti mekaanisesta miinoittamisesta(ajoneuvoista tiputtavat) joten liikaa ei pidä odottaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ei jäädä kaipaamaan Krazia, niin niitä TMM-siltoja kuitenkin ainakin pikkuisen. Sen tyypin kalustoa on Suomessa turhan vähän. Ponttoonikalustoille saatiin onneksi vaihtoehtoiset alustat.
TMM-3M on kieltämättä toimiva silta. Mikään ei varsinaisesti pakota käyttämään sen alustana KrAZia, maailmalla se on asennettu monenlaisiin alustoihin, tässä Kamaziin:

1688317807741.png

EDIT: TMM:n asentamista autoon rajoittaa se, että se tarvitsee sekä hydrauliikan (jonka pääsylinterit olisi saatavaaika matalalle, runkopalkkien väliin) kehihon nostoon että vintturin pitkällä kelalla siltajakson laskuun. Se on aika työläs koettaa rakentaa modulaariseksi koukkulavakontiksi, kuten PMP-ponttooneille on tehty, todennäköisesti tulevaisuudessakin se on integroitava suoraan autoon.

Erikoinen yksityiskohta, tässä Kamazissa näkyy hytin takana olevan häkki, jossa ilmeisesti kulkevat siltajakson kansilevyt. Meillä ne kulkivat joukkueen tst-pioneeriryhmän mukana Masin lavalla, ellei muistini petä (vanhoja luitani kolottaa).

EDIT2: Wanhan liiton herrasmiehethän haistavat tässä tilaisuuden teollisuustuen kuppaamiseen: Sisulta ETP 6x6 tai 8x8-alustat ja TMM-3M-siltojen integrointi niihin? Ryssävenäjälläkin TMM-6 näkyy olevan MAZ 8x8-alustalla :unsure:. TMM-6 ei näytä tarvitsevan raskasta kehikkoa eikä vaijereita, sensijään siltajakson keskellä ilmeisesti kulkeetukiranka ja toinen sylinteripari.
1688318888846.png
 
Viimeksi muokattu:
Siirretty Ukraina-ketjusta, keskustellaan tästä kuvasta:
0x0.jpg

Toinen on ihan suoraa linjaa lanattu ja on kaksi vierekkäin. ja toisessa mutkitteli ajoura vai näyttääkö siltä. onko vain uran leveys yksi vai kaksi vaunua.
Oikeallakin on kulkenut vain yksi vaunu (Wisent), mutta jostain syystä se ei ole aurannut kuin telojen edestä. Onko auran keskimmäinen osa ollut viallinen tai onko auraa käytetty jotenkin väärin?

Käsittääkseni Wisent käyttää samaa Pearsonin raivainta kuin 2R:

nimechchina-vidpravila-v-ukrayinu-dvi-mashini-dlia-rozminuvannia-wisent-1_1.webp
 
Tuo oikealla oleva suora/tuoreemman näköinen raivausura näyttää siltä että olisi tehty esim. T-72:ssa käytettävillä vain telojen kohdalta raivaavilla itäisillä auroilla (kmt-6), koska vaunun keskelle jäänyt raivaamaton vihreä soiro. Uran päässä tulessa oleva Leopard-1 alusta näyttää ihan perus ARV versiolta (evakuointi vaunu) koska keulilla ei näyttäisi olevan wisentin miinaauraa :unsure:

edit: onko missään kuvaa jatkuuko tuo raivausura pidemmälle/mitä muuta siellä on? Ikäänkuin tuo ARV olisi tullut hinaamaan jotain pois mutta saanut itsekkin osuman, eli jotain sinne olisi pitänyt vielä sitten varmaan jäädäkkkin...
En viitsi linkittää ryssälähteisiin niin laitan kuvakaappauksen:

winsentti.jpg
 
Back
Top