Pistooli jokamiehen aseeksi?

Riittääkö siitä 4kk koulutusajasta hetkiä opettamaan edes perusteita pistoolin käyttöön?
MIelestäni tämä keskustelu pohjautuu täydelliseen utopiaan. Eli jos meillä olisi rahaa ja mahdollisuuksia kouluttaa soturiluokka vauvasta pitäen spartalaisten tapaan ja varustaa heidät ihan millä haluamme... En kiellä määrättyjen tehtävien tarvetta sivuaseelle, mutta on melko hedelmätöntä kinastella asiasta joka on täysin utopistinen. Vai aloitetaanko seuraavaksi keskustelemaan mahdollisuudesta aseista lentävät lehmät ilmasta-maahan asein?
Lummallakain osapuolella on tässä keskustelussa ollut ihan päteviä argumentteja. Sotilaan kuorma on kuitenkin aina kompromissi ja mietittävä tehtävän ja kyseisen sotilaan taitotason mukaan. SUomessa on liian kauan ja liian paljon syyllistytty "yhtenäinen varustus" ajatteluun jossa kuvitellaan että yksi perusratkaisu soveltuu läp linjan. Otsikossa puhutaan pistoolista jokamiehen aseena. Se syyllistyy taas samaan ajatukseen. Kyseessä ei ole mikään on/off tilanne jossa pistooli on joko joka miehellä tai sitten ei kellään.
 
fulcrum kirjoitti:
Mikähän se sodankuva sitten olisi jossa sitä pistoolia tarvittaisiin. Ei nimittäin tule heti mieleen. Kaupunkitaistelun ampumamatkat eivät ole välttämättä lyhempiä kuin metsässä, ja pistoolinluodin huono läpäisy tekee siitä tehottoman rakenteita suojanaan käyttävää vihollista vastaan, mistään suojavarusteista nyt puhumattakaan.

RK:n lippaan vaihtaminen on takuuvarmasti nopeampaa kuin pistoolin kaivaminen jostain repun pohjilta. Tai jumittuneen pistoolin räkkääminen sen jälkeen kun se on ollut kotelossa huoltamatta 2 kuukauden ryynäämiset läpi. Ajoneuvojen kuljettajille yms. on jo kauan aikaa sitten kehitetty pistoolia monta kertaa tehokkaampia aseita, sikäli mikäli sellaiset on nähty tarpeellisiksi. Useinkaan ei ole nähty.

ps. otan mieluusti kumisaappaat kalvokenkien sijaan, ainakin suomaastossa tai talvipakkasilla.

Komppaan Fulcrumia tässä tapauksessa. Keskivertosoltulle Rk on ase, jonka tulisi toimia tilanteessa kuin tilanteessa. Jos spetznatz riistää aseen niin se on "ave maria" elämänkatsomuksesta riippuen.

Siinä vaiheessa, jos keskivertojamppa puhdistaa rakennuksia vihollisalueella niin oven aukaisuun käytetään TNT 10kg:iä ja huoneen puhdistukseen käsikranaatteja. Tämä ihan vaan oman turvallisuuden nimissä. Muuten jäisi rakennukset tarkastamatta. Tiesulullahan kaikki autot tarkastetaan siten, että auto pysähtyy tai se pysäytetään tulella (ei pistoolilla) ja henkilöt tarkistetaan tarvittaessa voimaa käyttäen (RK:lla). Sopivat välineet tuovat sopivaa taktiikkaa, taktiikka hiotaan välineiden mukaan.

Commandon hyväksi sanottakoon se, että jos pistooli olisi olisi kaikilla, niin toisihan se etuja moniin tilanteisiin, mutta perusjääkäri tai AU tai ResU ei osaa käyttää pistoolia siinä mittakaavassa, että se toisi merkittävää lisäetua. Kuljettajat sekä erikoishenkilöstö (Spol, erikoisjääkärit, tykistö, sisäpalvelijat) ovat asia erikseen, joille kivääri on tiellä ja pistooli tuo riittävän "janis petken". Repun pohjalle pistoolia ei kannata antaa perusmokulle, jos hän ei sitä osaa käyttää.

Tässä huomaa Commandon ja Kapiaisen ammattimaisen näkökannan mihin ammattilainen käyttäisi pistoolia ja kuinka hän toimisi tilanteessa. Me amatöörit emme välttämättä osaa lähitaistella oikein, mutta oikealla välineillä (yksinkertainen ja riittävä) olemme kuitenkin Suomen toivo ja vihollisen kauhu.
 
noska kirjoitti:
Riittääkö siitä 4kk koulutusajasta hetkiä opettamaan edes perusteita pistoolin käyttöön?
MIelestäni tämä keskustelu pohjautuu täydelliseen utopiaan. Eli jos meillä olisi rahaa ja mahdollisuuksia kouluttaa soturiluokka vauvasta pitäen spartalaisten tapaan ja varustaa heidät ihan millä haluamme... En kiellä määrättyjen tehtävien tarvetta sivuaseelle, mutta on melko hedelmätöntä kinastella asiasta joka on täysin utopistinen. Vai aloitetaanko seuraavaksi keskustelemaan mahdollisuudesta aseista lentävät lehmät ilmasta-maahan asein?
Lummallakain osapuolella on tässä keskustelussa ollut ihan päteviä argumentteja. Sotilaan kuorma on kuitenkin aina kompromissi ja mietittävä tehtävän ja kyseisen sotilaan taitotason mukaan. SUomessa on liian kauan ja liian paljon syyllistytty "yhtenäinen varustus" ajatteluun jossa kuvitellaan että yksi perusratkaisu soveltuu läp linjan. Otsikossa puhutaan pistoolista jokamiehen aseena. Se syyllistyy taas samaan ajatukseen. Kyseessä ei ole mikään on/off tilanne jossa pistooli on joko joka miehellä tai sitten ei kellään.

Justi näin. Jos hedelmällistä keskustelua haluaisi herättää, kysymys kuuluisi: onko sotakarjujen fysiikka sillä tolalla, että ehtivät ja jaksavat aseineen pelipaikalle käyttämään oivallistakaan ampuma-taitoa tai monipuolista aseistusta?

Tosi taitavillakaan lelujen käyttäjillä ei ole paljoa tekoa, ellei jalka nouse ja polku maistu....näin se vaan on. Kyllä sotavaltio kykenee varustamaan aivan kelvollisesti karjunsa, kun olis vehkeiden kantajia..... meissä ressuissa on vähän sitä vikaa, että mieluusti näkisimme sotavaltion hommaavan sitä ja tätä ja tuota, itsekukin kelpaamme mielikuvissamme romukuntoisina mätisäkkeinä ja ilman muuta etulinjaan siihen kuumimpaan otteluun.

En tarkoita vähätellä tätä topikkia lainkaan, ihan asiallista pohdintaa, mutta noskan posti aiheutti tuon sanoisinko ääneen ajattelun.
 
fulcrum kirjoitti:
Mikähän se sodankuva sitten olisi jossa sitä pistoolia tarvittaisiin. Ei nimittäin tule heti mieleen. Kaupunkitaistelun ampumamatkat eivät ole välttämättä lyhempiä kuin metsässä, ja pistoolinluodin huono läpäisy tekee siitä tehottoman rakenteita suojanaan käyttävää vihollista vastaan, mistään suojavarusteista nyt puhumattakaan.

Oli sodankuva mikä tahansa, jalkaväkisotilaan tehtävät ovat aina sen luonteisia, että lähitaistelu on joko mahdollista, usein jopa todennäköistä.
RK on tietysti kelpo väline lähitaistelutilanteen "ehkäisemiseksi", mutta se voi olla juuri sillä hetkellä vauroitunut, patruunat loppu, sotilas on voinut jopa pudottaa/muuten menettää RK:nsa hetkellisesti. Ei tuo ole mitään utopiaa tai edes epätodennäköistä taistelussa.
Mitkä ovat siis sotilaan vaihtoehdot tuossa tilanteessa kun lähimättö on kääntymässa fiktiosta faktaksi: Paljaat kädet + jalat, tilapäisväline kuten lapio, veitsi/ pistin tai sitten pistooli.

Mitäpä luulette, mikä noista välineistä on tehokkain sellaisen sotilaan välineenä tuossa tilanteessa, joka ei ole harjoitellut lähitaistelutaitoja ilman aseita/tilapäisvälineitä? Minäpä väitän että pistooli on kaikkein tehokkain ja lopulta kuitenkin kaikkein helpoin käyttää.
Veitsi on periaatteessa ihan kova juttu myös tuossa tilanteessa - mutta ollakseen sitä, se vaatii melkoisesti harjoittelua. Veitsi on kenen tahansa käsissä osaavammallekin vastustajalle tottakai haaste jos ei jopa pelote..mutta väitän että pistooli on selvästi suurempi haaste ja pelote.

En usko, että ihan jokainen sotilas pistoolia välttämättä tarvitsee, mutta edelleen olen sitä mieltä että jalkaväkimiehelle pistooli olisi erittäin tervetullut väline nykyisten lisäksi.
Tosin puuttuuhan meiltä myös oikeasti käyttökelpoinen veitsi (pistin ei oikein sitä ole) ja puuttuuhan meiltä vertailun vuoksi myös sellainenkin varuste kuin taistelukäsine..joten siinä mielessä pistoolin puutetta suurempiakin ongelmia kuitenkin on..myös varustepuolella..puhumattakaan baikalin mainitsemasta fyysisestä kunnosta, jonka puutetta ei voida korvata kertakaikkiaan millään.
 
Puukkoa/veistä vastaan on kohtuullisen helppo puolustautua ( mikäli on sopivaa lajia harrastanut ja ainakin vihulaisen erikoisjoukot ovat niitä harrastaneet). Vammoja voi tulla, mutta hengen ja toimintakyvyn saa säilytettyä. Pistoolia vastaan puolustautuminen ei samalla tavalla onnistu. Luoti ( ja liipaisimen painaminen) on aina nopeampi kuin jalalla/kädellä tehty vastaliike. On kokeiltu "nallipyssyllä". Jos pistoolin käyttäjä on "hereillä" tilanteessa, on hän aina vahvemmalla kuin se jolla ei sitä ppistoolia ole.
Kapiaisen kirjoituksessa on siis vinha perä. Tosin sitä pistooliakin sitten pitää osata käyttää, mutta sen oppiminen lienee helpompaa kuin "automaattisen" paljain käsin/jaloin toimimisen.
Onhan se pistooli myös kustannuskysymys, jos niitä aletaan hommaamaan kaikille.
 
Mutta miksi lopettaa pistooliin, rynnäkkökivääri on aseiden Leatherman; melkein oikea työkalu tilanteessa kuin tilanteessa. Anetaan ykkösaseeksi tehokasta kiväärin patruunaa ampuva kiikarilla varustettu tarkkuusase, kakkoseksi tulivoimainen automaattiase ja kolmoseksi pistooli lähi-lähitllanteisiin. Taisteiljalle värvätään varalisästä aseen- (ja ammusten) kantaja joka pyynnöstä ojentaa oikean instrumentin kuin kirurgille ikään.

Tai sitten molemmille annetaan rynnäkkökivääri ja koulutetaan pariskunta ampumaan, liikkumaan ja kommunikoimaan. Sekin voisi toimia
 
Eikö se aseenvaihto toimikaan kuten tietokonepelissä ikään nappia painaen?
 
Bodyguard kirjoitti:
Puukkoa/veistä vastaan on kohtuullisen helppo puolustautua ( mikäli on sopivaa lajia harrastanut ja ainakin vihulaisen erikoisjoukot ovat niitä harrastaneet). Vammoja voi tulla, mutta hengen ja toimintakyvyn saa säilytettyä. Pistoolia vastaan puolustautuminen ei samalla tavalla onnistu. Luoti ( ja liipaisimen painaminen) on aina nopeampi kuin jalalla/kädellä tehty vastaliike. On kokeiltu "nallipyssyllä". Jos pistoolin käyttäjä on "hereillä" tilanteessa, on hän aina vahvemmalla kuin se jolla ei sitä ppistoolia ole.
Kapiaisen kirjoituksessa on siis vinha perä. Tosin sitä pistooliakin sitten pitää osata käyttää, mutta sen oppiminen lienee helpompaa kuin "automaattisen" paljain käsin/jaloin toimimisen.
Onhan se pistooli myös kustannuskysymys, jos niitä aletaan hommaamaan kaikille.

Hyvin tiivistetty se mitä olen koettanut sanoa!

Veitsi on erittäin hyvä väline lähitaistelussa - mutta sen tehokas käyttö vaatii hyvin paljon treeniä.
Veistä vastaan on hyvin treenanneen selvästi helpompi puolustautua kuin pistoolia vastaan..ja vaikka veitsenkäyttäjäkin olisi erittäin hyvin treenannut, pistooli on useimmiten tehokkaampi ja tehokkaampi ennenkaikkea huomattavasti vähemmällä harjoittelulla kuin veitsi.

Tosin sekin pitää muistaa, ettei lähitaistelutilanne mene siten kuin elokuvissa..hyvin harvoin edes silloin vaikka vastakkain olisi "erikoisjoukkomies" ja "tavallinen reserviläinen". Asia kun on nimittäin niin, että se "tavallinen reserviläinenkin" on aika haastava vastus silloin kun kysymys on elämästä ja kuolemasta.
Tarkoitan siis sitä, että se tilanne tuskin menee siten kuin elokuvissa: "pari näppärää liikettä ja vastustaja on kuollut.." Ei se niin mene..paitsi elokuvissa.
 
Ja aina kannattaa muistaa että ammattilaiselle haastavin vastustaja on nimenomaan ei-ammattilainen. Sellainen kun saattaa tehdä ja usein tekee jotain täysin odottamatonta eikä toimikaan loogisesti ja opetellun kuvion mukaan, mikä vaati aina myös ammattilaiselta soveltamista, improvisointia ja mukautumiskykyä ja saattaa voitosta huolimatta aiheuttaa vakvaia vammoja itselle.
 
Tietenkin ampuma- ja aseenkäsittelytaito ovat edellytys jonkin aseen tehokkaalle käytölle, sitä tuskin kukaan voi kiistää.
On ihan sama onko kyse rynkystä, pistoolista vai konekivääristä.
Jos tuota taitoa ei ole niin kysymys on turhasta painolastista. Jos on edes tyydyttävä taito niin sitten taas ei.

Omassa kokoonpanossani pistooleita ei ole tarkoitus jakaa kuin vaunumiehistöille. Henkilökunta puhui kuitenkin, että pyrkimys olisi, että myös kk-ampujille ja tarkka-ampujille ne saataisiin.
Noissa kahdessa tehtävässä pistooli olisi hyvä lisä, koska konekivääri on ryhmäase, vaikkakin sitä käyttää yksi taistelija henkilökohtaisena aseena.
Ryhmityttäessä puolustukseen sen paikka on kuitenkin vartiopaikalla eikä kk-ampujan mukana niin kuin henkilökohtaisen aseen kuuluisi olla. Pistooli siis tosiasiallisesti olisi kk-miehen henkilökohtainen ase ja konekivääri voitaisiin pyhittää ihan oikeasti ryhmäaseeksi ilman, että aseistariisutaan yhtä miestä.
Tarkka-ampujilla pistooli taas olisi nimenomaan lähitaisteluase, johtuen kömpelöstä ja hitaan tulinopeuden omaavasta tarkkuuskivääristä. 4x suurentavalla putkella varustettu kertalaukausase on huono valinta alle 50 metrin etäisyyksillä.

Kk-miesten ja tarkka-ampujien aseistaminen pääaseen lisäksi pistooleilla tarkoittaisi 4 pistoolia lisää psj-joukkueen aseistukseen ja yhtä pistoolia jokaiseen psj-ryhmän jalkaosaan.
Sen jälkeen 40 miehen joukkueella olisi 19 pistoolia. Tuolla määrällä varmasti pystyttäisiin tekemään tarpeen vaatiessa lainailua ja tilapäisiä ”vaihtokauppoja”.
Tarkastuspisteellä toimiva psj-ryhmä pystyisi modaamaan ryhmän aseistuksesta varsin hyvän paketin, kun esimerkiksi vaunumiehistöstä johtaja lainaisi pistoolinsa tarkastuksia suorittaville jalkamiehille ja vaunun torniin siirtyisi yksi rynnäkkökivääri johtajan hallintaan.

Tietysti olisi kivaa jos kaikille riittäisi kaikkea, mutta omana palvelusaikanani pistooleilla ampuivat vain aliupseerikurssin oppilaat sekä vaunumiehet ja laukausmäärät (korkeintaan muutama sata laukausta per ampuja) eivät missään tapauksessa riitä sellaiseen taitotasoon, jota aseen tehokas käyttö edellyttäisi. Tuollaisilla laukausmäärillä on turha antaa pistoolia kaikille. Koulutusta lisäämällä tilanne olisi mahdollisesti erilainen.

Pistoolin esiinoton ja rk:n lippaanvaihdon nopeudesta voin ainakin omien kokemuksieni mukaan sanoa, että pistoolin kyllä ottaa reisikotelosta tai avoimenmallin vyökotelosta (ei aseen perän peittävää läppää) nopeammin kuin AK-sukuiselle rynnäkkökiväärille vaihtaa lippaan.
RK pudotetaan rinnalle hihnan varaan ja oikein sijoitettu pistoolikotelo on heti käsillä kun asekäden laskee alas. Peukalolla neppari auki ja käsi on pistoolin kahvalla, veto kestää sekunnin luokkaa. Ei todellakaan mitään rakettitiedettä tai erikoisjoukkojen asekoulutusta.
Jos joku väittää ottavansa lipastaskusta banaanilippaan ja vaihtavansa sen tyhjän lippaan tilalle nopeammin kuin vetää pistoolin niin ehkä kannattaa treenata pistoolia vähän lisää rk:n kustannuksella jos sotatilanteessa aikoo pistoolia kantaa.
Puukko ja kenttälapio lähitaistelussa ovat mielestäni viimeinen keino ennen nyrkkejä.
Rommelin sanoja lainatakseni: ”Mies miestä vastaan taistelussa voittaja on se, jolla on yksi patruuna enemmän lippaassaan.”
 
noska kirjoitti:
Ja aina kannattaa muistaa että ammattilaiselle haastavin vastustaja on nimenomaan ei-ammattilainen. Sellainen kun saattaa tehdä ja usein tekee jotain täysin odottamatonta eikä toimikaan loogisesti ja opetellun kuvion mukaan, mikä vaati aina myös ammattilaiselta soveltamista, improvisointia ja mukautumiskykyä ja saattaa voitosta huolimatta aiheuttaa vakvaia vammoja itselle.

Kommentteja on ny tullut puolesta ja vastaan; valitettavasti alkuperaiseen kysymykseen ei ole saatu vastausta.

Laitas vaikka Hejsan aanestys asian tiimoilta (itse en osaa) : "Jos siis olisi rahaa niin pistooli joka jagsterille?": Vastausvaihtoehtoja olis varmaan vaan kylla tai ei.
 
noska kirjoitti:
Ja aina kannattaa muistaa että ammattilaiselle haastavin vastustaja on nimenomaan ei-ammattilainen. Sellainen kun saattaa tehdä ja usein tekee jotain täysin odottamatonta eikä toimikaan loogisesti ja opetellun kuvion mukaan, mikä vaati aina myös ammattilaiselta soveltamista, improvisointia ja mukautumiskykyä ja saattaa voitosta huolimatta aiheuttaa vakvaia vammoja itselle.

Joo, ja se amatööri ei välttämättä pelaakaan reilua peliä ja ottaa leipälaukun remmistä wanhan kunnon jäykkävartisen kenttälapion teroitetulla reunalla. Tai käynnistää moottorisahan. Noh, mutta käyttökelpoisia astaloita on yleensä saatavilla, jos ne vaan hoksaa.
 
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Ja aina kannattaa muistaa että ammattilaiselle haastavin vastustaja on nimenomaan ei-ammattilainen. Sellainen kun saattaa tehdä ja usein tekee jotain täysin odottamatonta eikä toimikaan loogisesti ja opetellun kuvion mukaan, mikä vaati aina myös ammattilaiselta soveltamista, improvisointia ja mukautumiskykyä ja saattaa voitosta huolimatta aiheuttaa vakvaia vammoja itselle.

Joo, ja se amatööri ei välttämättä pelaakaan reilua peliä ja ottaa leipälaukun remmistä wanhan kunnon jäykkävartisen kenttälapion teroitetulla reunalla. Tai käynnistää moottorisahan. Noh, mutta käyttökelpoisia astaloita on yleensä saatavilla, jos ne vaan hoksaa.

Pistooli lähitaistelua varten on utopiaa... ja usko siihen että ammattisotilaille annettu lähitaistelukoulutus olisi jotain erikoista on itsensä pettamistä. Varsovanliiton huimat propaganda videot pistinten yli hyppivistä miehistä on sirkusta ja Israelin itsevarma laskuvarjojääkäri joka talloon vanhan muslimin varpaita tarkastuspisteillä ovat juuri tuon laatuisen koulutuksen tuottamia liiallisen itsevarmuuden aikaansaamia sotilaalle ei toivottuja onnettomia esimerkkitapauksia.
Pistoolin antaisin tarkka-ampujille kakkosaseeksi, erikoisjoukoille antaisin äänenvaimintimella varustetun HK MP5n Rk:n jatkeeksi ja muille ylimääräisen lippaan Rk:lle pistoolin sijasta jos tuota painorajoitetta ei ole.
Lähitaistelu harjoitukset on otettava koordinaatiota kohottavina harjoituksina joilla on positiivista vaikutusta maastossa liikkumiseen aivan kuten aseenkäsittelyssäkin mutta niiden perusteella ei kannata luoda ajatusta vihollisen kanssa painimisesta eika pistooli joka miehelle ole tuon ongelman ratkaisu.
 
noska kirjoitti:
Ja aina kannattaa muistaa että ammattilaiselle haastavin vastustaja on nimenomaan ei-ammattilainen. Sellainen kun saattaa tehdä ja usein tekee jotain täysin odottamatonta eikä toimikaan loogisesti ja opetellun kuvion mukaan, mikä vaati aina myös ammattilaiselta soveltamista, improvisointia ja mukautumiskykyä ja saattaa voitosta huolimatta aiheuttaa vakvaia vammoja itselle.

Samaa mieltä ja tuohon voisi lisätä vielä sen, että todennäköisesti sen "ei-ammattilaisen" kehon omat selviytymismekanismit toimivat tuossa tilanteessa huomattavasti kovemmalla teholla kuin "kokeneella lähitaisteluammattilaisella".

Viittaan tällä niihin selviytymismekanismeihin, jotka äärimmäinen hätätilanne laukaisee ihmisessä, kuten esim. voimistunut adrenaliinin ym eritys omassa kehossa. Siinä tilassa oleva ihminen on yllättävän voimakas, kivun aistiminen erilaista kuin normaalitilassa, aistit virittyneet äärimmilleen jne.. Tuossa tilanteessa se "pakkasen raiskaama pulkannaru" onkin yhtäkkiä muuttunut melko hankalaksi vastustajaksi osaavammallekin lähitaistelijalle..ja olen kyllä noskan kanssa samaa mieltä, että monesti tuollainen kaveri saattaa olla vaikeampi vastus kuin se toinen, osaava lähitaistelija.. Entäpä jos tuolla "pulkannarulla" on edes auttava osaaminen pistoolin käytöstä ja se pistooli on hänellä käytössä siinä lähitaistelutilanteessa? Sanonpa vaan, että "hiukan" hankalaksi alkaa menemään sille "osaavalle lähitaistelijalle".
 
Urho kirjoitti:
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Ja aina kannattaa muistaa että ammattilaiselle haastavin vastustaja on nimenomaan ei-ammattilainen. Sellainen kun saattaa tehdä ja usein tekee jotain täysin odottamatonta eikä toimikaan loogisesti ja opetellun kuvion mukaan, mikä vaati aina myös ammattilaiselta soveltamista, improvisointia ja mukautumiskykyä ja saattaa voitosta huolimatta aiheuttaa vakvaia vammoja itselle.

Joo, ja se amatööri ei välttämättä pelaakaan reilua peliä ja ottaa leipälaukun remmistä wanhan kunnon jäykkävartisen kenttälapion teroitetulla reunalla. Tai käynnistää moottorisahan. Noh, mutta käyttökelpoisia astaloita on yleensä saatavilla, jos ne vaan hoksaa.

Pistooli lähitaistelua varten on utopiaa... ja usko siihen että ammattisotilaille annettu lähitaistelukoulutus olisi jotain erikoista on itsensä pettamistä. Varsovanliiton huimat propaganda videot pistinten yli hyppivistä miehistä on sirkusta ja Israelin itsevarma laskuvarjojääkäri joka talloon vanhan muslimin varpaita tarkastuspisteillä ovat juuri tuon laatuisen koulutuksen tuottamia liiallisen itsevarmuuden aikaansaamia sotilaalle ei toivottuja onnettomia esimerkkitapauksia.
Pistoolin antaisin tarkka-ampujille kakkosaseeksi, erikoisjoukoille antaisin äänenvaimintimella varustetun HK MP5n Rk:n jatkeeksi ja muille ylimääräisen lippaan Rk:lle pistoolin sijasta jos tuota painorajoitetta ei ole.
Lähitaistelu harjoitukset on otettava koordinaatiota kohottavina harjoituksina joilla on positiivista vaikutusta maastossa liikkumiseen aivan kuten aseenkäsittelyssäkin mutta niiden perusteella ei kannata luoda ajatusta vihollisen kanssa painimisesta eika pistooli joka miehelle ole tuon ongelman ratkaisu.

Kuta vanhemmaksi olen tullut sitä skeptisemmin suhtaudun mihinkään immelmann-temppuihin, joita elokuvat ja videot esittävät. Sotilastaidot ovat lopultakin aika karuja ja suoraviivaisia, itseasiassa karmeita. Ei jaeta tyylipisteitä, pelkät kaadot lasketaan.

Viittaan nyt vaikka julki tulleisiin tietoihin Osaman "pidätysreissusta". Ei siinä ole kysytty antauvvutko vai etkö....tai onko kaverilla ase vai ei vai mitä se meinaa?

Automaattiaseiden aikakausi päätti mielestäni sirkustemppujen esittämismahdollisuudet kentällä. Jokainen tst-ammuntoihin osaa ottanut ymmärtää mitä tarkoitan.
 
Miettikääpä miksi taistelulajien harjoituksissa ( oikein tehdyissä ) jauhetaan hyvinkin yksinkertaisia asioita kyllästymiseen asti. Riittävästä määrästä ( oikein tehtyjä ) toistoja seuraa pikkuhiljaa automaatio, ts. opitut asiat ovat silloin "selkäytimessä". Kamppailu-/taistelulajien kaavamaiset itsepuolustusharjoitukset ovat vain keino opettaa joitakin hyväksi koettuja tekniikoita sekä totuttaa harrastaja siihen, mitä omalla keholla on mahdollista tehdä. Osaamistason kasvaessa siirrytään pikkuhiljaa improvisointiin, ts. harrastaja "luo" omia liikkeitä/liikeyhdistelmiä, soveltaa oppimaansa. Unohtakaa elokuvien "taistelukohtaukset", niillä on (yleensä) melkoisen tarkka koreografia, jota noudatetaan. Ovathan ne toisinaan näyttäviä ( monesti toki myös tylsiä ), mutta ne ovat vain viihdettä. Unohtakaa myös kamppailu-/taistelulajien kilpaottelut. Niitä rajoittavat aina jotkut säännöt, joten eivät nekään mitään "tositilanteita" ole. Hyvä ottelija jossain lajissa ei välttämättä pärjää "katutappelijalle".
Määrätyllä tasolla aloitetaan harjoittelu aseita vastaan, joissain lajeissa myös lajille perinteisten aseiden käyttöä. Kyllä jotkut treenaavat myös toimintaa ampuma-aseita vastaan, mutta se on jo todella vaikeaa. Harjoitustilanteessa kun ei ole sitä luotia, niin siinä voi helposti tulla harhakäsitys omista kyvyistä. Pistoolin liipaisimen painaminen on helpompi oppia kuin pistoolin poisottaminen vastustajalta.
Kuten aiemmin totesin, veistä vastaan on paljon helpompi puolustautua kuin ampuma-asetta, ml. pistooli, vastaan. Oikeastaan, jos pistoolia ei saisi, ottaisin apuaseeksi mieluummin nunchakun kuin veitsen. Toki sitäkin sitten pitää osata käsitellä. Se on kevyt ja helppo kantaa mukana. Joissain tilanteissa myös tehokas.
Mun miettimiseni on lähtenyt siitä, että se varsinainen ase ( esim. rynkky ) ei ole enää toimintakelpoinen ja vihulainen ryntää päälle. Jos alat huitomaan sillä rynkyllä, niin osaava kaveri sen helposti väistää. Jos taass vihulaisella on se pistooli, niin ei sen tarvitse tehdä muuta kuin ottaa se kotelosta ja painaa liipaisinta. Tietysti se pistoolin vetäminen kotelosta vie aikaa, mutta ehkä ei kuitenkaan liiaksi, jos kotelo on sopiva ja oikeassa paikassa. Kuten jo aiemmin sanoin, luoti on aina nopeampi kuin ihminen.

Tulipas pitkä juttu, mutta sorry, ei voi mitään. Mielestäni ampuma-ase on aina parempi kuin mikään muu ase. Eli sillä perusteella vähintään pistooli kakkosaseeksi. Pistoolin etuja on myös se, että se on yhden käden ase. Perusjuttu tietysti on se, että kaikki vaatii harjoittelua. Joidenkin asioiden, esim. riittävän pistoolilla ampumisen taito, on helpopi ( lue: nopeampi ) oppia kuin kuin sitä pistoolia vastaan toimiminen.
 
”... Kuten aikaisemmin on PDW- sarjamme osissa todettu, 9mm on tämän päivän taistelukentällä toivottoman tehoton nykyaikaisia suojavarusteitta vastaan.....”
SS 3/2011
 
Näytä Ottoville minulle henkilö joka tavanomaisessa taistelijan suojavarustuksessa jatkaa koherenttia toimintaa kun etusektoriin tulee osumia 9mm luodeista. Tai siis mahdollisen vastustajan kenttäarmeijasta lukuisia tällaisia henkilöitä. En kuitenkaan pidätä hengitystä odottaessani.
 
Bodyguard kirjoitti:
Mielestäni ampuma-ase on aina parempi kuin mikään muu ase. Eli sillä perusteella vähintään pistooli kakkosaseeksi. Pistoolin etuja on myös se, että se on yhden käden ase. Perusjuttu tietysti on se, että kaikki vaatii harjoittelua. Joidenkin asioiden, esim. riittävän pistoolilla ampumisen taito, on helpopi ( lue: nopeampi ) oppia kuin kuin sitä pistoolia vastaan toimiminen.

Olen aivan samaa mieltä kanssasi tuosta periaatteesta.

Pistoolin paino varalippaineen vastaa Rk lipasta + yhtä käsikranaattia ja toisaalta samalla rahalla saisi hankittua kertasingon/mies ehka kaksikin.

Ryhmä tasolla samalla investoinnilla saisi hankittua konekiväärin/ryhmä (MAG FN Herstal 7,62×51 mm joka ei liene markkinoiden halvimpia = (+/-) 9000 euroa/kpl)
Komppania tasolla tuolla muodostaisi Kk joukkueen.

Pistoolin sijasta samalla investoinnilla nostetaan ja monipuolistetaan joukkojen tulivoimaa/varustetasoa niin reilusti, että ko. lähitaistelu tilanteiden mahdollisuudet laskevat alle harvinaisuuksien rajan. Jos valita saisin, ottaisin ylimääräisen Kk:n ryhmälle pistoolien sijasta, jne.
 
Back
Top