Pistooli jokamiehen aseeksi?

Minä olen äimän käkenä, näinkö nykyään opetetaan intissä....että sota-alueella voidaan vippailla ilman kivääriä vaikka paskalla, kun se on niin tympeä kannettava? Autaa aaarmiiaaaas.....

Ajattelu, jossa päädytään toteamukseen, että eeehän se kaksi kiloa enää kesää tee, on johtanut kenttäsotilaan varustetaakan ylimitoittamiseen ja rankasti. Joka hitkutin perustelee paikkansa, ku eihä se paina ku kilon..... nyt niitä kiloja alkaa olla sitten jo se 25 tst-varustuksessa. Janoan päästä näkemään joskus miten nykytaistelija sykkii vauhtia ja liikettä tuolla taakalla. Sodassa ei riitä 11 minuutin näytös pitää jaksaa kenties toista viikkoa.
 
baikal kirjoitti:
Minä olen äimän käkenä, näinkö nykyään opetetaan intissä....että sota-alueella voidaan vippailla ilman kivääriä vaikka paskalla, kun se on niin tympeä kannettava? Autaa aaarmiiaaaas.....

En tiedä mihin viittaat mutta on tehtäviä, joissa rynnäkkökivääri on tiellä tai se pitää käytännössä jättää muualla. Hyvinä esimerkkeinä käyvät varmasti panssariajoneuvojen miehistö. Jos ajatellaan ihan jalkaväentaistelijaa ja ei puhuta pelkästä taistelusta vaan vaikkapa ajoneuvontarkastuspisteestä ja ajoneuvon tarkastamisesta ns. harmaassa vaiheessa niin käytännössä rynkky pitää jättää pois ellet halua maksaa naarmuja ja lommoja autosta. Pistooli on mm. tälläisessä tilanteessa oiva peli. Suojamieheen ei koskaan kannata luottaa ainostaan. On tullut nähtyä. Sotilas tietenkin liikkuu aina aseidensa kanssa mutta todellisuus ei taida aina olla näin yksiselkoista, koska sodat eivät ole pelkkiä suolenpätkiä, ruudinkäryä ja kuolemanpelkoa poteroissa.

Ajattelu, jossa päädytään toteamukseen, että eeehän se kaksi kiloa enää kesää tee, on johtanut kenttäsotilaan varustetaakan ylimitoittamiseen ja rankasti. Joka hitkutin perustelee paikkansa, ku eihä se paina ku kilon..... nyt niitä kiloja alkaa olla sitten jo se 25 tst-varustuksessa. Janoan päästä näkemään joskus miten nykytaistelija sykkii vauhtia ja liikettä tuolla taakalla. Sodassa ei riitä 11 minuutin näytös pitää jaksaa kenties toista viikkoa.

Asiaahan pitää käsitellä kokonaisuutena tottakai. Jos ei olisi rahasta kiinni niin jokaisesta esineestä voidaan puristaa pois grammoja sekä tietenkin jättää oikeasti vähän käytössä olevia varusesineitä pois itse taisteluvarustuksesta mm. kenttälapio, kaasunaamari, sadevaatteet ym. sijoittamalla ne varustereppuun tai -säkkiin, joka kulkee ainostaan ajoneuvon ja leiriytymisalueen väliä. Nykytaistelijan ei välttämättä tarvitse sykkiä samalla vauhdilla kuin Kannaksella 1944. Ajat muuttuvat, varusteet ja myös taktiikat. Varusteet vaikuttavat taktiikkaan, toivottavasti, ettei käy kuten 1. MS:ssa. Mielestäni liian moni on jähmettynyt jatkosodan ja kylmän sodan aikaisiin kuviin taisteluista ja sotilaan tarpeellisista toimintakyvyistä.
 
commando kirjoitti:
...mutta on tehtäviä, joissa rynnäkkökivääri on tiellä tai se pitää käytännössä jättää muualla.

Joo, näin on ! Omasta kokemuksesta voin sanoa, että on tehtäviä, joissa rk:n roudaaminen mukana olisi vain haitaksi !
 
commando kirjoitti:
Nahkainen kotelo ja aseen yläpuolen peittävä läppäavausmekanismi kuuluu menneisyyteen. Kolhuilta asetta suojelee sijoituspaikan lisäksi kotelon rakenne. Nahkakoteloiden sijaan on olemassa paremmin suojaavia ja nopeampia koteloita. Esim. Safariland 6004, joka suojaa paksuna muovikotelona hyvin asetta ja kotelon sisäpuoli on mokkanahoitettu. Myöskin aseen riistäminen kotelosta on vaikeaa ja sen vahingossa avautuminen on lähes mahdototonta.

Miksi tuollainen kotelo kuuluu menneisyyteen?
Ei Puolustusvoimat ole ainoa armeija, jossa tuollainen kotelo on käytössä.
Tietenkään se ei ole paras mahdollinen vaihtoehto rauhanturvaajille tai sotilaspoliiseille ja em. kaltaisille ryhmille tuleekin hankkia ammattikäyttöön ja erilaisiin olosuhteisiin sopivat varusteet.

Afganistanissa palveleva rauhanturvaaja varmasti asettaa pistoolikotelolle erilaisia vaatimuksia kuin mudassa ryömivä solttu.
Harmaan vaiheen aikana tsekkarilla seisoskellessa ottaisin itsekin mieluummin Safarilandin turvakotelon reisikiinnityksellä, mutta Totaalisen Sodan aikana vyöllä oleva umpikotelo olisi mielestäni parempi.
En kanna pistoolia jokapäiväisessä elämässäni, vaan kokemukset perustuvat harjoitus- ja ampumarataolosuhteisiiin ja ovat vain mielipiteitä. Ehkä vääriä, mutta kuitenkin omia.

Muuten olen samaa mieltä kanssasi.

baikal kirjoitti:
nyt niitä kiloja alkaa olla sitten jo se 25 tst-varustuksessa. Janoan päästä näkemään joskus miten nykytaistelija sykkii vauhtia ja liikettä tuolla taakalla.

Hankkiudu seuraamaan jotain jääkärijoukkueen harjoitusta ja keskity tarkkailemaan pst-miesten hommaa. 25 kiloa ei riitä edes rauhanajan koulutusvarustuksen painoksi saati täydeksi sotavarustukseksi.
 
pstsika kirjoitti:
Miksi tuollainen kotelo kuuluu menneisyyteen?

Nahka materiaalina ei oikein kestä jatkuvaa kastumista ja se kuluu nopeasti. Se on myös kallis ratkaisu. Halvemmalla voi tehdä kotelon esim. nylonista (cordurasta) tai muovista (kydexistä). Ne ovat myös säänkestäviä ja säilyttävät muotonsa paremmin. Läppäratkaisu on hidas ja juuri silloin kun yleensä käsiasetta tarvitaan pitäisi sen esille ottaminen olla nopeaa. Suojaavuuden kannalta tietenkin se on yleensä parempi mutta aika paljon savea ja paskaa saa laittaa ennen kuin vaikkapa tuo Safarilandin SLS-mekanismin saa tukkoon mutta onhan sitäkin tapahtunut. Täydellistä lukitussysteemiä ei tietenkään olekaan ja aina joutuu tekemään kompromisseja nopeuden, riistoneston ja suojaavuuden väliltä. Minusta kuitenkin SF 6004-mallinen kotelo suojaa Glockia (ei ulkoista iskuvasaraa) niin tiiviisti ettei juuri vaaraa ole että ase menisi toimintakunnottomaksi ja kotelon mekanisminkin pitäisi kestää aika paljon kakkaa. Tietenkin voidaan vääntää peistä, että kotelossa on muovisolkia yms. mutta niin ihan kaikessa sotilasvarustuksessa nykyään metallisolkien sijaan ja hyvinhän nuo näyttävät kestävän. En ole Safarilandin fani enkä omista enää ko. firman tuotteita mutta kyllä ne ihan asiansa ajavat parempien puutteessa mutta en pidä sitä sotilaskäyttössä parhaimpana reisikotelona (level II) IMHO. Olen mieltynyt enemmän kitkalukitteisiin koteloihin paremman otteen saamiseksi ja koska ei ole tarvetta seisoskella haalari päällä väkijoukossa tai tetsata metsässä kuin vähäsen.
 
pstsika kirjoitti:
Hankkiudu seuraamaan jotain jääkärijoukkueen harjoitusta ja keskity tarkkailemaan pst-miesten hommaa. 25 kiloa ei riitä edes rauhanajan koulutusvarustuksen painoksi saati täydeksi sotavarustukseksi.

Ei riitä ei - ja hyvin pitkälti juuri siitä syystä se Jääkärijoukkeen PST-partiokaan ei tosiasiassa kykene liikkumaan tehvänsä edellyttämällä tavalla oikeastaan missään taistelulajissa.

Kuten baikal jo kirjoitti, nykytrendi on ollut se, että "eihän nyt YKSI lisäkilo mitään voi merkitä.." ja sen myötä sotilaan suorituskyky on tuhottu varusteiden painon alle. Asiaa korostaa lisäksi se, että sotilaiden fyysinen kunto on samaan aikaan heikentynyt.

Yksikin lisäkilo on mielestäni pahasta ja sen vuoksi jokaista lisäkiloa tulisi harkita hyvin tarkasti ja mieluusti vielä tarkemmin harkita, voisiko sen yhden lisäkilon tarpeen syntyessä karsia jonkun toisen, vähemmän tarpeellisen kilon pois.
 
Se, että tavalliselle jermulle opetetaan turvallinen ja tehokas pistoolin käyttö ei tarkoita kilpaurheilun huipulle pääsyä.”
commando

Mutta se edellyttää yli 1000 laukauksen vuosittaista harjoittelua, jotta pistoolin kantamisetta olisi hyötyä. Lisäksi vielä kuivaharjoittelu päälle.
( huiput harjoittelevat kymmeniä tuhanasia laukkauksia vuodessa)

SRA video oli vain esimerkki siitä miten asetta käsitellään jotta siitä olisi mahdollisesti hyötyä.
Eli ase saadaan kotelosta pois ja sillä voidaan ampua rutiinilla, paineen alla.
 
Suurin osa rauhanturvaajista ei ole ampunut tuhatta laukausta pistoolilla elämänsä aikana ja silti ne jaetaan. Suurin osa jopa jättää ampumatta itseään sillä. Ei ole mitään rajaa miten paljon pitää ampua vuodessa vaan riittää, että ampuu vihollista osuman arvoisesti ennen vastapuolta. Tod. näk. vastapuoli ei myöskään hirveästi harjoittele. Pistoolilla kuten kaikilla aseilla ja aika monessa asiassa kehityskaari on seuraavanlainen. Ensin opetellaan ja se vie aikaa, sitten vain pidetään taitoja yllä pienemmillä resursseilla. Perustaitojen ylläpito ei vaadi välttämättä laukaustakaan vuodessa. Hyvin ovat rikolliset ilman harjoittelua tai vähäisellä saaneet hengiltä siviileitä ja viranomaisia. Kannattaa hommata se pistooli ja jos olet jo niin tutustuttaa joku noviisikaveri asiaan, ei se nyt mitään supertiedettä ole siihen asti, kun ei haluta kilpaurheilla vaikka kaiken ei-urheilunkin voi viedä miten pitkälle itse haluaa (vrt. kamppailulajit). Kuten aiemmin kirjoitin, tärkeintä on tietää rajoitukset ja omat kykynsä kuin kehittää itseään loputtomasti. Harvalla on paalua superkehitykseen ja jotain elämää muutakin on. Ammattisotilailla ja rahansa siitä saavilla taas keskivertoampumataito kertoo heikoista omista kyvyistä ja ammattitaidottomuudesta kun muitakin pitäisi opettaa.
 
Jos ajatellaan vaikka niitä tilanteita joihin Suomalainen jalkaväkisotilas mitä todennäköisimmin joutuu taistelussa todennäköisintä vastustajaa vastaan, niin sen perusteella henk.koht kannatan ehdottomasti pistoolia jokaisen jalkaväkisotilaan kakkosaseeksi..ja jos painosta puhutaan, niin varusteissa on monta "turhempaa" tavaraa, kuin mitä olisi pistooli.

Viittaan tuolla mm. siihen, että jalkaväkisotilas joutuu suurella todennäköisyydellä lähitaistelutilanteeseen vastustajan kanssa jossain vaiheessa. Niissä tilanteissa se RK tai KK (jalkaväkimiehen tyypillisimmät pääaseet) saattavat hyvinkin olla syystä tai toisesta poissa käytöstä/ käytössä vain lyömiseen/torjuntoihin. Jos tuossa tilanteessa jalkaväkisotilas pystyy käyttämään ladattua pistoolia tyhjän/vaurioituneen pääaseensa TAI jopa paljaiden käsiensä sijaan, on hän selvästi paremmassa asemassa pistoolin kanssa.
Pistoolin käyttö ei ole helppoa, eikä sitä saa sellaisena pitää..mutta jos vaihtoehto on vaurioitunut pääase tai paljaat kädet, niin pistooli on kohtalaisellakin käyttötaidolla aina parempi väline.
Pistoolin käytöstä ei pitäisi mielestäni tehdä liikaa "taidetta" ja lisäksi pitää muistaa myös se, että sotilaskäyttöön tehty pistooli on kuitenkin suht varma ase sen suhteen, ettei sillä ihan helposti vahingonlaukauksia sinnetänne kuitenkaan ammuta.. Jokin kilpaurheilukäyttöön tehty ase on sitten toinen juttu..ja varmasti jokaiselle esim RK:hon tottuneella on muistissa joku kerta kun on ampunut kilpakäyttöön tarkoitetulla piakkarilla, jolloin liipaisemen hipaisu (RK:iin verrattuna) riittää laukaisemiseen..ja "oho-efekti" on ollut taattu. Sotilaskäyttöön tehty pistooli ei kuitenkaan toimi kilpa-aseen tavoin ja siksi se ei mielestäni ole "hirvittävän vaarallinen" käyttäjälleen, vaikkei käyttäjä mikään huippuammattilainen olisikaan.

Jos päätös olisi minun, pistooli olisi jokaisen jalkaväkisotilaan kakkosase.
 
…...Kannattaa hommata se pistooli ja jos olet jo niin tutustuttaa joku noviisikaveri asiaan, ei se nyt mitään supertiedettä ole siihen asti,..... commando

Olen vähäsen harrastanut näitä lajejakin, joten en oikein ymmärrä noita vihjailujasi ja mitä niillä ajat takaa.
 
Ottoville kirjoitti:
…...Kannattaa hommata se pistooli ja jos olet jo niin tutustuttaa joku noviisikaveri asiaan, ei se nyt mitään supertiedettä ole siihen asti,..... commando

Olen vähäsen harrastanut näitä lajejakin, joten en oikein ymmärrä noita vihjailujasi ja mitä niillä ajat takaa.
Mietin tätä pistooli keskustelua omalle kohdalleni, koska osaan keskiverto reserviläistä paremmin ampua haulikolla ja ehkä myös kiväärilläkin, mutta pistooli on vieras esine, joka ainakin kohdallani olisi enemmän moraalin vahvike.

Kävinpäs sitten paikallisella radalla ampumassa valvottuna ja ammuin muutaman hieman nopeamman vetäisyn (lipas tyhjiin). 5m: 100% osumistodennäköisyys, 10m: 75%+, 15m: 50%+, 20m: 50%, 30m: 10%. Kyseessä oli rata olosuhteet, mutta hyvästä asennosta ammutut tähtäämättömät laukaisut. Jos vertaan kanssa ampujiin (samanlainen viiteryhmä), niin heilläkin oli vaikeuksia osua.

Miten sitten, jos ammutaan huonosta asennosta? Muutaman kerran kokeilimme huonoa tasapainoa ja eihän siitä tullut mitään. Tämän heitin sillä, koska myönnän etten osaa ampua pistoolilla riittävän hyvin, että sitä kannattaisi minulle jakotilanteessa antaa ilman päivien harjoittelua. Varmaan ensi mahdollisuuden tullen se menisi vaihtotavarana jollekin osaavammalle kaverille.
 
Nyt on muuten ilmestynyt hyvä suomalainen opas toiminnalliseen ammuntaan, sekä pistooleille että pitkille aseille. Eli siis Otso Vainion kirjottama "Käytännön ampumataito":
http://rekyyli.fi/ampumataito/
 
commando kirjoitti:
Suurin osa rauhanturvaajista ei ole ampunut tuhatta laukausta pistoolilla elämänsä aikana ja silti ne jaetaan. Suurin osa jopa jättää ampumatta itseään sillä.

Kenties, mutta eipä niillä ole taidettu kovin montaa vihollistakaan ampua? Rauhanturvaajien tehtäviä tuntematta, veikkaan että heillä on kuitenkin pistoolille enemmän tarvetta erilaisten rakennusten yms. ahtaiden paikkojen tarkistusten muodossa.

Jos jääkärijoukkueessa on muutama pistooli tällaisia tapauksia varten, niin se mielestäni riittää. Se että joka äijä roudaisi mukana pistoolia, lippaita, koteloa, lipastaskuja, puhdistusvälineitä, on mielestäni kerta kaikkiaan rahan tuhlausta ja turhaa äijien lastaamista.
 
fulcrum kirjoitti:
commando kirjoitti:
Suurin osa rauhanturvaajista ei ole ampunut tuhatta laukausta pistoolilla elämänsä aikana ja silti ne jaetaan. Suurin osa jopa jättää ampumatta itseään sillä.

Kenties, mutta eipä niillä ole taidettu kovin montaa vihollistakaan ampua? Rauhanturvaajien tehtäviä tuntematta, veikkaan että heillä on kuitenkin pistoolille enemmän tarvetta erilaisten rakennusten yms. ahtaiden paikkojen tarkistusten muodossa.

Jos jääkärijoukkueessa on muutama pistooli tällaisia tapauksia varten, niin se mielestäni riittää. Se että joka äijä roudaisi mukana pistoolia, lippaita, koteloa, lipastaskuja, puhdistusvälineitä, on mielestäni kerta kaikkiaan rahan tuhlausta ja turhaa äijien lastaamista.

Mielestäni tuollaista hommaa ajatellen kannattaisi kantaa muutamaa pientä konepistoolia tai varustaa jokunen mies lyhennetyllä kiväärillä.
 
Fulcrum:
Pistoolin nyt saa puhdistettua RK:n setillä ihan riittävästi tarvittaessa, joten siihen nyt ei tarvitse uhrata paljoakaan aikaa tai kantokykyä. Hienostelut erikseen. Kehitysmaissa kalashnikovienkin putsaamiseen riittää kenkännauha, johon tehdään solmuja ja vähän moottoriöjyä kostukkeeksi. Pistooli, kahdella täydellä lippaalla, kotelolla ja lipaskulla ei paina paljon mitään ja melkein saman painon voi säästää jättämällä kotiin vaikkapa kaasunaamarin, suodattimen ja sadelahkeet tai vaihtoehtoisesti heittämällä kenttälapion telamiinalaatikkoon. Voi myös miettiä, että yksi ylimääräinen RK:n täysi lipas tai kaksi käsikranaattia painaa suurinpiirtein saman verran vertauksena. Tai heittämällä sorsaa kumisaappailla ja luottamalla nykyaikaisiin kalvokenkiin säästetään melkein pistoolin paino ja parhaassa tapauksessa nilkat.

Pistooli erityisenä aseena johonkin tiettyyn paikkaan, johon muu ase ei kävisi olisi erittäin rajallinen Suomen oloissa erikoisaseena. En usko, että täällä tarvitsee ryömiä Vietkongin tunneleissa. Sen sijaan ajoneuvojen tarkastukset lienevät alueellisilla- ja paikallisilla joukoilla arkipäivää, eivät mitään erikoistilanteita johon lainaillaan aseita. Kuten kirjoitin pistooli ei ole mikään erityinen ase tai ultimaalinen lähimättöase. Se on ainoastaan vara-ase ja palvelee työkaluna henk. koht. koskemattomuuden turvaajana tilanteessa, jossa ollaan lähellä ja pääaseeseen tulee vikaa, lipas loppuu, pääaseen riistotilanteessa ja tilanteissa, jossa rk:ta ei voi pitää lähellä, esim. ajoneuvoa ajaessa tai tehdessä henk. ja ajoneuvotarkastusta. Lisäksi laina-ase on aina laina-ase, kolhoosikäytössä oleviin aseisiin ei kannata luottaa, koskaan ei tiedä niiden kunnosta mitään varmaa.

JOKO:
konepistoolin kantaminen ryhmä- tai joukkuetasolla tai edes komppaniatasolla erikoisaseena olisi minusta aika turhaa hommaa. Poliisikäytössä on toki tärkeää, ettei luoti läpäise ylimääräistä mutta enemmän tässäkin asiassa voidaan patruunavalinnalla vaikuttaa kuin kokonainen asejärjestelmä vaihtamalla. Lyhennetyllä kiväärillä eli karbiinilla toki on järkevämpää aseistaa niitä joukkoja, jotka toimivat ahtaissa tiloissa tai ajoneuvoissa. Lyhyestäkin piipusta sopivalla ammuksella saadaan haluttu vaikutus. Joka tapauksessa esim. lyhennettyjen kivääreiden kuljettaminen erityisaseina, joita jaettaisiin etukäteen muutamille miehille ennen talonvaltausta ym. kuulostaa aika typerältä. Kuka oikeasti lähtisi jakamaan muutamaa tuumaa lyhyempää kivääriä tuollaista tarkoitusta varten ainoastaan. Tai että pitäisi talonvaltaus suorittaa aina tietyillä miehillä, joille arpa olisi heittänyt hieman lyhyemmän kiväärin. Jos joukolle on odotettavissa paljon tilanteita, jossa lyhyemmällä pääaseelle olisi käyttöä pitäisi joukko ensisijaisesti varustaa karbiineilla aivan kuten vaikkapa ruotsalaiset ja virolaiset rauhanturvaajat.
 
Olen aikalailla commandon kanssa samoilla linjoilla:

Ehkä asiaa voisi konkretisoida myös näin:

Pistooli vai veitsi?

Luulenpa että pistooli on yli 99%:lle sotilaista se tehokkaampi ja helpommin käytettävä väline kun "se tilanne" eteen tulee..

Kuten sanoin: Jos voisin asian päättää, jokaiselle jalkaväkisotilaalle hankittaisiin pistooli kakkosaseeksi.
 
commando kirjoitti:
Fulcrum:
Pistoolin nyt saa puhdistettua RK:n setillä ihan riittävästi tarvittaessa, joten siihen nyt ei tarvitse uhrata paljoakaan aikaa tai kantokykyä. Hienostelut erikseen. Kehitysmaissa kalashnikovienkin putsaamiseen riittää kenkännauha, johon tehdään solmuja ja vähän moottoriöjyä kostukkeeksi. Pistooli, kahdella täydellä lippaalla, kotelolla ja lipaskulla ei paina paljon mitään ja melkein saman painon voi säästää jättämällä kotiin vaikkapa kaasunaamarin, suodattimen ja sadelahkeet tai vaihtoehtoisesti heittämällä kenttälapion telamiinalaatikkoon. Voi myös miettiä, että yksi ylimääräinen RK:n täysi lipas tai kaksi käsikranaattia painaa suurinpiirtein saman verran vertauksena. Tai heittämällä sorsaa kumisaappailla ja luottamalla nykyaikaisiin kalvokenkiin säästetään melkein pistoolin paino ja parhaassa tapauksessa nilkat.

Kaikki mainitsemasi härpäkkeet ovat hyödyllisempiä kuin pistooli.

Mielestäni on nurinkurista ajattelua että jätetään ottamatta 30 patruunan RK-lipas, ja sen sijaan otetaan pistooli ja 2*15 patruunan lipasta siltä varalta että rk:sta loppuvat kudit. Eivätköhän ne 30 kiväärinpatruunaa ole melkein joka tilanteessa tehokkaampia kuin 30 pistoolinpatruunaa.

Pistooli vs veitsi? Veitsi on työkalu joka nyt sattuu olemaan joltisenkin välttämätön pitemmillä maastoreissuilla. Se että sitä voi käyttää aseena on vain boonusta.
 
fulcrum kirjoitti:
Kaikki mainitsemasi härpäkkeet ovat hyödyllisempiä kuin pistooli.

Mielestäni on nurinkurista ajattelua että jätetään ottamatta 30 patruunan RK-lipas, ja sen sijaan otetaan pistooli ja 2*15 patruunan lipasta siltä varalta että rk:sta loppuvat kudit. Eivätköhän ne 30 kiväärinpatruunaa ole melkein joka tilanteessa tehokkaampia kuin 30 pistoolinpatruunaa.

Pistooli vs veitsi? Veitsi on työkalu joka nyt sattuu olemaan joltisenkin välttämätön pitemmillä maastoreissuilla. Se että sitä voi käyttää aseena on vain boonusta.

Jään odottelemaan seuraavaa taistelukaasuhyökkäystä ja seuraavaa Soldier of Fortune -lehden artikkelia huippusotilasyksiköstä maailmalla kumisaappaissa. Sillä aikaa kysyn, mitä hyötyä on yhdestä rynkyn lippaasta enemmän ellei sitä ehdi vaihtamaan ennen viikatemiestä? Tai mitä hyötyä on yhdestä RK:n lippaasta enemmän jos ase kokonsa takia ei ole saatavilla ajoneuvossa välittömästi. Tai mitä hyötyä on yhdestä RK:n lippaasta enemmän, kun Ivan on vetänyt juuri aseesesi itselleen? Mikä on RK:n lippaiden määrä, jolla taisteluteho ei parane suhteessa painoon? Jos kannat esim. 10:tä RK:n lipasta niin oletko valmis vaihtamaan yhden lippaan vara-aseeseen patruunoineen? Vai olisiko luku kenties 3, 6 vai 50 lipasta? Jossakin menee raja.

Mielestäni tässä näkyy myös selvä ero miten ihmiset näkevät tulevaisuuden skenaariot. Minä en usko mihinkään metsäsissijääkäripaskaan. Suomessa on teitä talvi- ja jatkosotaan nähden paljon enemmän ja ajoneuvojen liikkumiskyvyt ovat aivan toista luokkaa. Nähdäkseni suomalaiset voisivat siirtää katseensa sotilasjoukkojen kouluttamiseen taajamissa, kylän raiteille jne. pois sieltä metsästä. Jos taistelukuva on jotain "syöksyen eteenpäin" -tyylistä jargonia korpimetsässä ainoastaan upseerin heilutellessa pistoolia yläilmaan huudelleen "eiköhän mennä tuosta niin että..." niin ymmärrän kyllä miksi ei näe pistoolille tarvetta jokamiehen vara-aseena.
 
Mikähän se sodankuva sitten olisi jossa sitä pistoolia tarvittaisiin. Ei nimittäin tule heti mieleen. Kaupunkitaistelun ampumamatkat eivät ole välttämättä lyhempiä kuin metsässä, ja pistoolinluodin huono läpäisy tekee siitä tehottoman rakenteita suojanaan käyttävää vihollista vastaan, mistään suojavarusteista nyt puhumattakaan.

RK:n lippaan vaihtaminen on takuuvarmasti nopeampaa kuin pistoolin kaivaminen jostain repun pohjilta. Tai jumittuneen pistoolin räkkääminen sen jälkeen kun se on ollut kotelossa huoltamatta 2 kuukauden ryynäämiset läpi. Ajoneuvojen kuljettajille yms. on jo kauan aikaa sitten kehitetty pistoolia monta kertaa tehokkaampia aseita, sikäli mikäli sellaiset on nähty tarpeellisiksi. Useinkaan ei ole nähty.

ps. otan mieluusti kumisaappaat kalvokenkien sijaan, ainakin suomaastossa tai talvipakkasilla.
 
fulcrum kirjoitti:
Mikähän se sodankuva sitten olisi jossa sitä pistoolia tarvittaisiin. Ei nimittäin tule heti mieleen. Kaupunkitaistelun ampumamatkat eivät ole välttämättä lyhempiä kuin metsässä, ja pistoolinluodin huono läpäisy tekee siitä tehottoman rakenteita suojanaan käyttävää vihollista vastaan, mistään suojavarusteista nyt puhumattakaan.

En jaksa toistaa. Viesti 95, kappale 2.

RK:n lippaan vaihtaminen on takuuvarmasti nopeampaa kuin pistoolin kaivaminen jostain repun pohjilta. Tai jumittuneen pistoolin räkkääminen sen jälkeen kun se on ollut kotelossa huoltamatta 2 kuukauden ryynäämiset läpi. Ajoneuvojen kuljettajille yms. on jo kauan aikaa sitten kehitetty pistoolia monta kertaa tehokkaampia aseita, sikäli mikäli sellaiset on nähty tarpeellisiksi. Useinkaan ei ole nähty.

Mistä lähtien pistoolia tai lippaita on kannettu repun pohjalla? Aika reilu vertaus kertoa, että RK:n lippaan vaihtaminen on nopeampaa kuin pistoolin esiin vetäminen sellaisesta paikasta jossa sitä ei säilytetä. Vai pitääkö seuraavaksi vertailla pistoolin esille vetämisen nopeutta siihen, että alkaa tekemään muovilippaita muotin ja öljykemistin kanssa? Totta helvetissä RK:n patruunoiden loppumisen sijaan kutsuminen ilmatukea lähitaistelutilanteessa on nopeampaa kuin juosta hakemaan sitä pistoolia asekaupasta sitä ennen kun on teleportannut itsensä aikaan ennen koulusurmia jolloin sen hankinta oli edes mahdollista kohtuudella. Nykyaikainen pistooli - esim. Glock - ei tod. näk. jumiudu yhtään useammin huollon puutteesta kuin vaikkapa RK. Sotilas joka ei huolla itseään, aseitaan tai tarvikkeitaan ei ansaitse edes puuristiä. Ajoneuvojen kuljettajille ei ole nähty tarpeelliseksi hankkia pistooleita kuten ei ole jokaiselle sotilaallekaan, koska rahaa ei ole vain. Suomi on köyhä maa, joka joutuu rahasyistä tod. näk. mm. lyhentämään asevelvollisuusajan neljään kuukauteen, romuttamaan käyttökelpoista materiaalia (panssarivaunuja ja rynkkyjä) ja laskemaan reservin määrää.
 
Back
Top