Pistooli jokamiehen aseeksi?

Voi elämä taas tätä teidän pohdintaa. Nunchakuita ja äääärettömän vaarrallisia raivostuneita taviksia... hoh hoh hoijaa!?!!

Tehdäänpä pieni galluppi!

Kuka teistä on?

-"Tapellut" aikuisen miehen kanssa ja taltuttanut tämän?
-Puolustautunut puukkohyökkäystä vastaan?
-Puolustautunut jotain muuta lyömäasetta vastaan?
-Saanut tappelussa, itsepuolustustilanteessa tai voimankäyttötilanteessa vammoja jotka vaativat lääkärin hoitoa?
-Riisunut menestyksellisesti vastustajan aseista?
-Torjunut useamman henkilön samanaikaisen hyökkäyksen?
-Nähnyt kuinka joku tilanteeseen osallistunut on kuollut?
-Nähnyt kuinka joku tilanteeseen osallistunut on saanut vakavia vammoja?
-Aiheuttanut vastustajalle lääkärinhoitoa vaativia vammoja?
-Joutunut hylkäämään "aseen" kamppailutilanteessa?
-Joutunut yllättävän rajun hyökkäyksen kohteeksi tai väijytykseen?
-Saanut vammoja ja pystynyt jatkamaan puolustautumista edelleen?
 
Hyvä lista Mosurilla. Lisätään siihen vielä kaksi kohtaa:

- kyennyt yleensäkään minkäänlaiseen järkevään verbaaliseen tai fyysiseen vastatoimintaan, kun joku käyttäytyy lähietäisyydellä uhkaavasti itseä/muita kohtaan? Tähän ei kelpaa soittaminen poliisille, tuijottelu ulos junan ikkunasta mp3 täysillä tai kuvaaminen kännykkäkameralla.

- nähnyt, että joku muu asepukuikäinen mies kykenee ylläolevaan toimintaan (ei ammatin puolesta)?

Mutuna sanoisin että yli 90% miehistä jäätyy jo siitä kun joku epäsosiaalinen aines edes korottaa ääntänsä; lopuistakin 10 prosentista muodostaa ison osan turvallisuusammateissa toimivat sekä osa tuosta edellämainitusta epäsosiaalisesta aineksesta. Tuosta 90% miehiä koostuu suurimmaksi osaksi kenttäarmeijamme.
 
Nunchaku oli vaan heitto. En tarkoittanut sitä pistoolin "korvaajaksi". Silläkään ei tee mitään, jos sitä ei osaa käyttää. Tai tekee, vahinkoa itselleen. Harjaantunut käyttäjä ( kuten kaikessa muussakin ) on sitten aivan eri asia.

Harvoin olen tapellut , hyvin harvoin. Yleensä olen selvinnyt verbaalisesti ja poistunut paikalta. Kynnys tapella on äärettömän korkea. Olen pari kertaa taltuttanut aikuisen miehen, kun on käynyt kaverin kimppuun. Käytännössä ilman tappelua. Ne harvat tappelukerratkin olen selvinnyt ilman lääkärissäkäyntiä. Enemmän vammoja on tullut harjoituksissa kuin tosielämässä.
Puukkohyökkäystä vastaan en onneksi ole tosielämässä joutunut puolustautumaan. Harjoituksissa, näytöksissä ja kokeissa kylläkin monen monituista kertaa. Tosin silloin ei ole ollut käytössä aito puukko. Samaten harjoituksissa, näytöksissä ja kokeissa olen puolustautunut useampaa hyökkääjää vastaan samanaikaisesti. harjoituksissa ja kokeissa on vammoja tullut, mutta ei lääkäriä vaativia. Näytökset ovat tietysti ennalta sovittuja, joten ne ovat "elokuvajuttuja".

Sydänkohtaukseen olen nähnyt ihmisen kuolevan, en muuten. Onneksi en.

Tämän topikin aiheenahan on pistooli kakkosaseeksi. Jokainen täällä on seittänyt argumentteja puolesta ja vastaan.- Minä olen edelleen sitä mieltä, että ampuma-asetta vastaan ei voi puolustautua muulla kuin ampuma-aseella. Ei teräaseella, astalolla tms.. Siksi mielestäni, jos kakkosase pitää olla, niin pistooli on sopivin.

Eri asia on kuitenkin, onko pistoolien hankkiminen taloudellisesti kannattava. Aika pitkälti olen Urhon kanssa samaa mieltä, että ne rahat voisi kohdistaa siihen toiseen kk:iin ryhmälle. Jos siten helpommin vältettäisiin tilanteet, joissa kakkosasetta tarvitaan. Varmasti sellaisia tilanteita tulisi silti, mutta...

vm78 on oikeassa tai ainakin hyvin lähellä siinä, että 90% jengistä "jäätyy". Silloin ei kannata edes miettiä muuta kakkosasetta kuin pistooli. Mutta se pistoolin käyttö pitää myös opettaa. On helpompaa kuin teräaseen tai riittävän harjaantuneen ip-tekniikoiden tason opettaminen. Onnistuu vm-palveluksen aikana, siis se pistoolin käytön opettaminen. Muut eivät onnistu.
 
Näinköhän perusyksiköiden kellareissa on enää ilma-aseratoja käytössä? Meilläkin oppi moni heppu ampumaan ampumaratakäyntien välillä.

Tulipa vaan mieleen että jos ja kun yleistä asevelvollisuutta halutaan säilyttää, niin jätetään pari A2045:ttä tmv sotakalua tilaamatta ja laitetaan ison näytön tilannesimulaattorit + ekoaseet + muutamitävastaavaa sinne kellareihin VAPAASTI KÄYTETTÄVÄKSI kun palvelus ei kuitenkaan jatku illalla kasarmipäivinä. Sitten kunnon insentiivit oppia kunnolla ampumaan pitkällä ja lyhyellä, ja voimankäyttösimulaatioista + tilannesimulaatioista vielä papukaijamerkki päälle.

Kun kasarmit ovat tyhjänä viikonloppuna, niin vehkeitä saavat reserviläiset tulla käyttämään ennakkovarauksella. Samalla voi päivittää koulutustarjotinta, ottaa mukaan itseopiskelumateriaaleja ja laittaa kalentereihin tulevia harjoituksia.

Ai eikö?
 
koponen kirjoitti:
Näinköhän perusyksiköiden kellareissa on enää ilma-aseratoja käytössä? Meilläkin oppi moni heppu ampumaan ampumaratakäyntien välillä.

Tulipa vaan mieleen että jos ja kun yleistä asevelvollisuutta halutaan säilyttää, niin jätetään pari A2045:ttä tmv sotakalua tilaamatta ja laitetaan ison näytön tilannesimulaattorit + ekoaseet + muutamitävastaavaa sinne kellareihin VAPAASTI KÄYTETTÄVÄKSI kun palvelus ei kuitenkaan jatku illalla kasarmipäivinä. Sitten kunnon insentiivit oppia kunnolla ampumaan pitkällä ja lyhyellä, ja voimankäyttösimulaatioista + tilannesimulaatioista vielä papukaijamerkki päälle.

Kun kasarmit ovat tyhjänä viikonloppuna, niin vehkeitä saavat reserviläiset tulla käyttämään ennakkovarauksella. Samalla voi päivittää koulutustarjotinta, ottaa mukaan itseopiskelumateriaaleja ja laittaa kalentereihin tulevia harjoituksia.

Ai eikö?

Ilma-asetreeniä aliarvostetaan täysin turhaan. Viime talvena päätin ampua ilma-aseilla "pois" erään ongelman, joka oli kehittynyt menneinä vuosina. Talven mittaan lompsuttelin eräänkin askin paukkuja, niin pistoolilla kuin ilmakollakin ja kas, vaikka itse sanonkin, tuo riivaava ongelma tai jopa monikossa, sain hallintaan ja jopa pois.

Ilmapistooli kehitti selvästi laukaisuani kaikilla aseilla. (pl. se polvimatka-ase) ja i-k kehitti pitoa ja tasapainoa ihan selvästi.

Talvi-iltoina on yleensä aikaa paremmin i-k-radalle, eikä pimeällä viitsi tahmoa jatkuvasti pihallakaan. Suorituskertoja tulee paljon ja hinta on halpa. Suosittelen ihan jokaiselle.
 
vm78 kirjoitti:
Mutuna sanoisin että yli 90% miehistä jäätyy jo siitä kun joku epäsosiaalinen aines edes korottaa ääntänsä; lopuistakin 10 prosentista muodostaa ison osan turvallisuusammateissa toimivat sekä osa tuosta edellämainitusta epäsosiaalisesta aineksesta. Tuosta 90% miehiä koostuu suurimmaksi osaksi kenttäarmeijamme.

En mä tiedä, mä veikkaan että 90% mun kavereistä vetää sitä toista epäsosiaalista päihin :D
 
vm78 kirjoitti:
Mutuna sanoisin että yli 90% miehistä jäätyy jo siitä kun joku epäsosiaalinen aines edes korottaa ääntänsä; lopuistakin 10 prosentista muodostaa ison osan turvallisuusammateissa toimivat sekä osa tuosta edellämainitusta epäsosiaalisesta aineksesta. Tuosta 90% miehiä koostuu suurimmaksi osaksi kenttäarmeijamme.

Jos oletamme väitteen olevan totta, on lienee turha kouluttaa jalkaväkeä, koska rynnäkkökivääri ei paljon auta tai tilannetta muuta. Jähmettyvä kaveri jähmettyy aseesta riippumatta.
 
kimmo.j kirjoitti:
vm78 kirjoitti:
Mutuna sanoisin että yli 90% miehistä jäätyy jo siitä kun joku epäsosiaalinen aines edes korottaa ääntänsä; lopuistakin 10 prosentista muodostaa ison osan turvallisuusammateissa toimivat sekä osa tuosta edellämainitusta epäsosiaalisesta aineksesta. Tuosta 90% miehiä koostuu suurimmaksi osaksi kenttäarmeijamme.

Jos oletamme väitteen olevan totta, on lienee turha kouluttaa jalkaväkeä, koska rynnäkkökivääri ei paljon auta tai tilannetta muuta. Jähmettyvä kaveri jähmettyy aseesta riippumatta.

Voihan se olla, että tuo on kärjistystä, itse vähän sitä jo aiemmin mietin. Tilanne on kuitenkin erilainen, sotatilanne vs. esim. metro/nakkikioski. Metrossa/nakkikioskilla sillä 90% yleensä on vaihtoehto, eli pitää turpansa kiinni ja olla iisisti. Sotatilanteessa sitä vaihtoehtoa ei ole. Siinä se ero on. On toki ihmisiä, jotka "jäätyvät", oli tilanne mikä tahansa, mutta yleensä hengenhätä tuottaa adrenaliiniryöpyn ja ihminen toimii eri tavalla kuin "normaalitilanteessa". Mutta kuten sanoin, eivät kaikki.
Nakkikioskirähinä ja sotatilanne eivät mun mielestä ole suoraan verrannollisia keskenään.
 
Kun kirjoitatte "jäätyvistä sotamiehistä" niin kannattaa jossain vaiheessa lukea sotapsykologiasta ja mm. SIITÄ, MIKSI KÄRKIJOUKOT OVAT ikäkoostumukseltaan 19-23-vuotiaita? Siinä on vissi syynsä.

Mikä on yhteisön paine tässä tilanteessa, kun karju marssiii lippujen alla tilanteessa, jossa haisunovits paukuttaa jo kaupunkien portteja? Ei yhteisö odota, että meidän kiltti iskä kasvattaa kukkia ja vuolee pitkällä puukollaan makkaratikkuja....se odottaa OIKEATI jotain muuta. Lähiyhteisö toivoo iskän tulevan suht ehjänä kotia, mutta silti se odottaa, ettei haisunovits paukuta pirtin ovea. Puhumattakaan toveriyhteisöstä tai yhteiskunnasta...ne odotukset ovat vielä kovempia.

Sodan tosiolemus ei anna armoa. Jos et kykene hoitamaan tonttiasi, Trollin mainitsema darvinismi hoitaa karsintaa ja kas, kaverit oppivat nopeasti, että tässä ei auta paljon jäätyä vaan on rokattava niillä kaluilla ja kilkuttimilla, mitkä käytössä ovat.

Jos vertaa snagaria ja tst-kenttää, snagarilla tai hkl:n bussissa voi vielä väistellä ja luimistella, olla huomaavinaan mitään....tst-kentällä tätä pakopaikkaa ei ole, sitä ei ole kertakaikkiaan.

Joku pilkkasi kapiaisen kirjoitusta "rraivvostuneet tavikset"-teemalla.....pieleen meni, meni meni, vaikkei sitä heti uskoisi. Kapiainen on selvästi lukenut läksynsä, niin historiasta kuin lähihistoriastakin.

Noska tunteen balkanin tapahtumia viljalti ja voinee kertoa, millainen kyinen kaski serbeille oli monessa kohtaa se, kun surkeat tavikset ikähaarukassa 16-kuolema asettuivatkin tappelemaan henkensä edestä. Kirjavalla aseistuksella, koulutuksella ja aineksella tapeltiin niin että tyrät rytkyivät, ja kasvittu, jäivät hirmuteot tekemättä niissä pitäjissä, missä kaikki mi jaksoi kalpaa käyttää-joukot panivat hanttiin että roiki.

Se, että suomalaismies on ruunattu sellaiseksi, että se sallii esim. bussissa nahkatukkien raastaa jotain somalinaista lapsineen ulos bussista...se ei kuulu tähän ollenkaan. Sellainen "näkemättömyys" on ihan perseestä eikä siihen tarvi sotkea sotahommia ollenkaan.

Lait on mitä ovat, mutta esim meidän pitäjässä poliisilla on järkeä päässään ja jos jotain halitaania joku ns. kunnon mies aiheesta vähän kolhii niin syyttämättähän jää. Laki on mikä on, mutta virkamies parhaimmillaan tulkitsee sitä "yleisen edun" mukaan.
 
Veli baikal tuossa totesi hiukan "kovemmilla" sanoilla sen, mitä minä yritin ( turhan ) kiltisti sanoa. Metrosta ja snagarilta pääsee pois -> mahdollisuus väistää on. Siinä sotatilanteessa, mihin tämän topikin aihe viittaa ( varsinainen ase ei toimi ja vihulainen on lähellä yrittämässä sun nitistämistäsi ), sitä pakomahdollisuutta ei ole.
Jos 90% ( tai sanotaan karkeasti puolet tai 2/3 tai mikä osuus tahansa ) jengistä "jäätyy" siviilielämässä, voi se "jäätyminen" olla osilla myös tervettä itsesuojeluvaistoa, joillakin tietty puhdasta pelkoa. Mainitsemassani sotatilanteessa se itsesuojeluvaisto todennäköisesti useimmilla esiintyy päinvastaisena. Selkä seinää vasten ihminen monesti tekee sellaista, mikä normaalielämässä jää tekemättä. Eiköhän tuo ole monessa yhteydessä tutkittu ja todistettu.
Itsestäni en osaa sanoa varmuudella, miten toimisin. Todennäköisesti pistäisin hanttiin niin kauan kuin pystyn ja niillä avuilla, mitä käytettävissä on. Vaikkapa sitten paljain käsin ( vaikka niillä ei paljon mitään ampuama-asetta vastaan tehdäkään ). Mutta kuten sanoin, en tiedä sitä varmuudella. Toivon, että en koskaan edes joutuisi sitä testaamaankaan.
 
Bodyguard kirjoitti:
Jos 90% ( tai sanotaan karkeasti puolet tai 2/3 tai mikä osuus tahansa ) jengistä "jäätyy" siviilielämässä, voi se "jäätyminen" olla osilla myös tervettä itsesuojeluvaistoa, joillakin tietty puhdasta pelkoa. Mainitsemassani sotatilanteessa se itsesuojeluvaisto todennäköisesti useimmilla esiintyy päinvastaisena. Selkä seinää vasten ihminen monesti tekee sellaista, mikä normaalielämässä jää tekemättä.

Uskoisin että tuossa tapahtuu tietynlainen edollistuminen, eli jos tilannetta ennen ollaan käytetty asetta, niin sitten ase löytyy käteen hyvin äkkitilanteessakin, etenkin jos aseen on tiedostettu parantavan selviämismahdollisuuksia. Jos tämä tarkoittaa sitä, että kokematon taistelija tyhjentää lippaan lonkalta, niin lähietäisyydeltä se voi olla operaattorin kannalta se huonoin mahdollisuus.
 
Nimimerkki kapiainen syvensi ajtustani amatöörin vaarallisuudesta, sinänsä aivan aiheellisesti ja perustellusti ja oikein. Itse kuitenkin tarkoitin lähinnä amatöörien toimien arvaamattomuutta. Kun kentällä on amatöörejä on siellä ilmassa myös paljon enemmän harhaluoteja joihin voi paraskin ammattilainen törmätä. Niitä on ilmassa erinäisistä syistä. Myös muita ylätystekijöitä tulee amatöörien toiminnan myötä sotkemaan hyvin harjoiteltuja kuvioita. Amatöörit saattavat toimia täysin epäloogisesti ja ennakkoarvausten vastaisesti, mikä sotkee suunnitelmat helposti.
Esimerkki:Ammattilainen joutuu vihollisen ammattilaisten yllättämäksi ja toteaa tilanteen toivottomaksi. Hän luottaa asialliseen kohteluun ja antautuu ja päätyy sotavankeuteen. Vihollisen ammattilaiset eivät koe tappioita. Samassa tilanteessa amatööri räjäyttää repussaan olevan hävityspanoksen. Hän kuolee itse ja vihollisen ammattilaisista pari kuolee ja muutama saa vammoja. Jos yllättäjät ovat amatöörejä, ei ammattilainen voikaan luottaa asialliseen kohteluun, vaan vihollinen toimii helposti tunteiden vallassa. Päätökseen toiminnasta ei olekaan käytettävissä luotettavaa ennakkoarviota. Jos molemmat puolet ovat amatöörejä on seurausten arvaaminen kuin loton pelaamista. (Muistettakoon kuitenkin etteivät toki kaikki ammattilaisetkaan toimi ammattilaismaisesti).
 
Olettaisin että satunnaisena viikonloppuna syvän rauhan aikana esim. nakkikioskille levitetty sirotemiinoite aiheuttaisi hulppean joukkohysterian. Voiko tästä siis päätellä ettei reserviläisillä miehitetyllä sotajoukollakaan ole mitään mahdollisuuksia toimia vastaavassa tilanteessa sodan aikana?
 
Palattaisiinko alkuperäiseeen aiheeseen ja pohdittaisiin sitä pistoolin tarpeellisuutta.
 
Eikö tässä ole koko ajan oltu alkuperäisessä asiassa, eihän yksilön toimintakyky ole mikään kokonaisuudesta irrallinen asia. Itse en kyllä vetäisi yhtäläisyysmerkkejä rauhan aikana siviilissä kohdattavan yllättävän ja "luonnottoman" väkivallan sekä sodan aikana väistämättä kohdattavan "luonnollisen" väkivallan välille. Perusasetelman muuttuessa myös käytösmallit ja reaktiot muuttuvat, se on aivan varma.
 
Hiukan on menty sivuraiteille, itse mukaanluettuna. Totta toki on tuo kokonaisuus. Suurin osa ( minä ml. ) on kanssasi samaa mieltä siitä, ettei rauhan ajan ja sotatilan väkivaltaa voi missään nimessä suoraan verrata toisiinsa. Kuten itse ja mm. baikal ja muutama muu on todennut, tilanteessa missä pakotietä/väistämismahdollisuutta ei ole, ihminen toimii todnäk eri tavalla kuin "normaalitilanteessa". Sotatilanteessa ei tule syytettä hätävarjelun liioittelusta, siviilissä se tulee joskus aika herkästikin. Varsinkin, jos kimppuun käynyt henkilö sattuu kuolemaaan ja/tai vammautuu vakavasti. Vaikka tilanne olisikin sellainen, että siitä ei todellista pakotietä enää ole.

Tottakai, jos on todellinen hätä, kuolemanpelko, niin kyllähän sitä siviilissäkin, rauhan aikana, varmaan toimii normaalista poiketen. Mutta se tuomion mahdollisuus ( todennäköisyys? ) ehkä osaltaan "auttaa" väistämään väkivaltatilanteita. Tosin ei kaikillla.

Peruserohan näissä väkivallan muodoissa on, että siviilissä väkivalta on ehdottomasti laitonta, sodassa se taas useimmiten ( pl. sotarikokset ) taas on "laillista", sallittua. Oikeastaan suotavaa, välttämätöntä.

Alkaa mennä filosofiseksi pohdiskeluksi ja vähän hämärtyy se, tarvitaanko sitä pistoolia kakkosaseeksi vai ei. Perustelujen pohtimisesta olemme siirtyneet seuraavaalle tasolle, eli miten ihminen toimii. Sitä tarkoitin sivuraiteelle menemisestä.
 
Rauhan aikana on tosiaan paljon pidäkkeitä. Tilanne on yllättävä, todennäköisyys joutua itse syytteeseen suuri ja ulkopuolisen avun saannin mahdollisuus häviävän pieni. Lähde siinä sitten haastamaan kaiken maailman sekopäitä ja huumehörhöjä. Sodassa tilanne on monella tapaa selkeämpi. Muutama vuosi sitten oli jalkaväen vuosikirjassa laaja kirjoitus siitä, miten jalkaväkeä tulisi kehittää. Tarinassa oli mm. esitys kolmimiehisiin partioihin siirtymisestä ja liikkeen hankkimista siirtymällä kevysiin pick-up-maastureihin. Myös riittävän tehokkaan pistoolin hankintaa kaikille jalkaväkitasitelijoille kannatettiin, kaliiperiksi esitettiin muistaakseni neljävitosta.
 
Kapiainen kirjoitti:
fulcrum kirjoitti:
Mikähän se sodankuva sitten olisi jossa sitä pistoolia tarvittaisiin. Ei nimittäin tule heti mieleen. Kaupunkitaistelun ampumamatkat eivät ole välttämättä lyhempiä kuin metsässä, ja pistoolinluodin huono läpäisy tekee siitä tehottoman rakenteita suojanaan käyttävää vihollista vastaan, mistään suojavarusteista nyt puhumattakaan.

Oli sodankuva mikä tahansa, jalkaväkisotilaan tehtävät ovat aina sen luonteisia, että lähitaistelu on joko mahdollista, usein jopa todennäköistä.
RK on tietysti kelpo väline lähitaistelutilanteen "ehkäisemiseksi", mutta se voi olla juuri sillä hetkellä vauroitunut, patruunat loppu, sotilas on voinut jopa pudottaa/muuten menettää RK:nsa hetkellisesti. Ei tuo ole mitään utopiaa tai edes epätodennäköistä taistelussa.
Mitkä ovat siis sotilaan vaihtoehdot tuossa tilanteessa kun lähimättö on kääntymässa fiktiosta faktaksi: Paljaat kädet + jalat, tilapäisväline kuten lapio, veitsi/ pistin tai sitten pistooli.

Mitäpä luulette, mikä noista välineistä on tehokkain sellaisen sotilaan välineenä tuossa tilanteessa, joka ei ole harjoitellut lähitaistelutaitoja ilman aseita/tilapäisvälineitä? Minäpä väitän että pistooli on kaikkein tehokkain ja lopulta kuitenkin kaikkein helpoin käyttää.

Väität varmaan ihan oikein, mutta kysymys onkin siitä että sellainen tilanne jossa pistoolista oikeasti olisi hyötyä on mielestäni sen verran harvinainen että todennäköisemmin käyttökelpoisia varusesineitä saisi samaan painoon pistoolin tilalle. Lisäksi toistan edelleen kyynisen mutta mielestäni kokemuksen oikeaksi osoittaneen mielipiteen: pistooli ei kulje kotelossa jo ennestään kuormitetun jalkaväkimiehen kotelossa niin kätevästi kuin voisi kuvitella. Vähänkään pitemmässä sodassa ne päätyvät repun pohjalle missä niistä on vähiten sotilaalle vaivaa, ja siellä niistä ei ole mitään hyötyä.
 
fulcrum kirjoitti:
Lisäksi toistan edelleen kyynisen mutta mielestäni kokemuksen oikeaksi osoittaneen mielipiteen: pistooli ei kulje kotelossa jo ennestään kuormitetun jalkaväkimiehen kotelossa niin kätevästi kuin voisi kuvitella. Vähänkään pitemmässä sodassa ne päätyvät repun pohjalle missä niistä on vähiten sotilaalle vaivaa, ja siellä niistä ei ole mitään hyötyä.

Saanen tiedustella mitkä kokemukset? Missä konfliktissa tai sodassa ja mikä joukko on jättänyt pistoolin reppuun, jos sellainen ja siihen sopiva kotelo on ollut saatavilla?

Tällä hetkellä suomalainen jalkaväkimies ei ole ylikuormitettu, koska meillä ei ole jakaa yksittäiselle taistelijalle 1) pistoolia 2) yönäkölaitteita 3) optiikkaa aseeseen 4) luoti- ja sirpaleliiviä 5) tarpeeksi lippaita (taisteluannos on 6 lipasta) ja 6) vedenkantotaskuja tai -reppua. Taistelijalla ei ole taisteluvyössä/liivissä tarpeeksi kantomahdollisuuksia vedelle. Siihen ensimmäisenä pitäisi kiinnittää huomiota ja tarpeellisena lisänä pitäisi olla juomarakko joka miehellä tai vähintään triplamäärä kenttäpulloja tai muumilimsapulloja. Kolme kiloa vettä selässä hidastaa taistelijaa mutta kuinka paljon se lisääkään nopeutta, kun ei tarvitse kärsiä nestehukasta. Samaa logiikkaa voi käyttää mihin tahansa varusesineeseen, oli se sitten pistooli, ylimääräinen vesi tai luotiliivi jne. Pitää kuitenkin muistaa että varustuksen lisäämisessä jossain kohtaa rajahyöty menee negatiiviseksi mutta missä kohtaa on ongelma. Ja se riippuu tehtävästä, yksikön kunnosta ja fyysisestä perusrakenteesta sekä koulutuksesta. Noskan kommentti liikaa yhtenäiseen varustukseen tuijottelusta oli hyvä ja pureutuu asian ytimeen mutta mehän tässä puhumme kai jalkaväkitaistelijasta, emme ihan jokaisen aselajin miehestä vaan siitä miehestä, josta Iron Maiden teki kappaleen "Trooper". Mielenkiintoista olisi vain nähdä miten paljon PV tutkii ja testaa tätäkin asiaa ja millaisissa skenaariossa. Yksi tekijä tietenkin yhtälössä on tietenkin vielä raha. Ehkä joskus näemme tästäkin asiasta yhtä matemaattisen ja monimutkaisen selittämättämän matemaattisen kaavan kuin vaikkapa ilmastonennustamismalleista. Ja ellei PV:llä ole varaa testata ja tutkia asiaa itse tulisi esimerkkiä ottaa muista maista, joilla on resursseja tähän. Toisaalta on varaa laittaa lämpömittareita ja vuosia uuden maastopuvun testaamiseksi varusmiehiin ja mitä syntyykään, aivan samanlainen kallis ja sekoitekankaasta tehty maastopuku eri kuviolla.

Toisaalta suomalainen sotilas on ylikuormitettu vähemmän tarpeellisilla asioilla ainakin varusmiehenä kuten kenttälapiolla, sadelahkeilla ja kaasunaamarilla sekä taisteluvyöllä (M/85) johon sullottavat taisteluvarusteet eli kranaatit. lippaat, vesi jne. kulkisivat jopa kätevämmin pelkässä pehmustetussa ja jäykässä vyössä (ei siis valjaissa) tai chestrigissä (kuka suomentaa?). Ai ne telamiinat... Kädessä kulkevat ja jos eivät kulje niin otetaan sosialisoitu ajoneuvo avuksi hommaan. Harvemmin oikeasti miinoituksen tai edes varamiinoituksen rakentamisessa on kiire. Ja jos kiire Valhallaan tulee niin voihan sitä juosta tankin eteen yhdenkin tellun kanssa. Ei mikään muukaan armeija kiinnittele nykyään enää taisteluvaljaisiin telamiinoja. Mielestäni tässäkin asiassa jos telamiinoja täytyy kantaa käsien lisäksi muuallekin olisi sopivampi valinta pehmustettu kantoliina kuin taisteluvyö, jonka koukut varmaan tositilanteessa haittaisivat perän asettelua ja siten sankarivainajien kunnian syntymistä kuin tehokasta selviytymistä taistelukentällä.

PS. Tunkekaapa lipasta taisteluvyö M/85:n taskuun ja koittakaa vaihtaa lipas mahdollisimman nopeasti. Siinä on aikaa vetää pistooli esiin vaikka nahkaisesta läppäkotelosta ja ampua lipas tyhjäksi ennen kuin tästä syväkurkkulipastaskusta on nostettu lipas ja vaihdettu se jopa paikoilleen sekä tehty latausliike ja otettu tähtäyskuva. Onhan se tietysti kiva asia ettei varusmiehiltä huku lippaat tämän ansiosta. Ja toisaalta vaikka käytössä olisi lantion tasalta ja kydex-lipaskoteloissa olevat lippaat ja modernimpi ase slide stopilla (esim. AR-15) niin tulos olisi melkein sama (olettaen että tosin läppäkotelon tilalla olisi jokin modernimpi vaihtoehto esim, als/sls tai neppari). Oikeastaan ainut keino pääaseen (kivääri) lippaanvaihdon saamiseksi nopeammaksi kuin sivuaseen vetäminen olisi moderni ase, työnnettävällä lippaan lukitusmekanismilla, slide stopilla ja ready mag - järjestelmällä ja sekään ei taitaisi riittää eikä kuitenkaan toisi turvaa aseenriistotilanteessa.
 
commando kirjoitti:
Saanen tiedustella mitkä kokemukset? Missä konfliktissa tai sodassa ja mikä joukko on jättänyt pistoolin reppuun, jos sellainen ja siihen sopiva kotelo on ollut saatavilla?

Ne kokemukset, että tarpeettomiksi koetut esineet heitetään pöpelikköön. Ei tarvitse olla mikään Nostradaamus tajutakseen että pistoolikotelo lentäisi sinne monella aika nopeasti.

commando kirjoitti:
Tällä hetkellä suomalainen jalkaväkimies ei ole ylikuormitettu, koska meillä ei ole jakaa yksittäiselle taistelijalle 1) pistoolia 2) yönäkölaitteita 3) optiikkaa aseeseen 4) luoti- ja sirpaleliiviä 5) tarpeeksi lippaita (taisteluannos on 6 lipasta) ja 6) vedenkantotaskuja tai -reppua.

Ja kohdat 2) - 5) (ehkä myös 6) ovat kaikki tärkeämpiä kuin pistooli...

Afrikassa sotinut Baden-Powell oli muuten sitä mieltä että vesipullot hidastavat sotilaita turhaan. Riittää kun vettä jaetaan keskitetysti kuormastosta.

commando kirjoitti:
Noskan kommentti liikaa yhtenäiseen varustukseen tuijottelusta oli hyvä ja pureutuu asian ytimeen mutta mehän tässä puhumme kai jalkaväkitaistelijasta, emme ihan jokaisen aselajin miehestä vaan siitä miehestä, josta Iron Maiden teki kappaleen "Trooper".

Tuo biisi kertoo ratsuväen miehestä...(vaikka sinkun kannessa Eddiellä onkin jalkaväen univormu).

Pistooli on perinteisesti ollut ratsuväen ase...

commando kirjoitti:
Toisaalta suomalainen sotilas on ylikuormitettu vähemmän tarpeellisilla asioilla ainakin varusmiehenä kuten kenttälapiolla, sadelahkeilla ja kaasunaamarilla sekä taisteluvyöllä (M/85)

Öööh...jaa. No, ehkä nuo ovat varusmiehen mielestä tarpeettomia. Niin on toki se pistooli ja kiväärikin. M85 taisteluvyö on kyllä surkea.

commando kirjoitti:
Onhan se tietysti kiva asia ettei varusmiehiltä huku lippaat tämän ansiosta. Ja toisaalta vaikka käytössä olisi lantion tasalta ja kydex-lipaskoteloissa olevat lippaat ja modernimpi ase slide stopilla (esim. AR-15) niin tulos olisi melkein sama (olettaen että tosin läppäkotelon tilalla olisi jokin modernimpi vaihtoehto esim, als/sls tai neppari). Oikeastaan ainut keino pääaseen (kivääri) lippaanvaihdon saamiseksi nopeammaksi kuin sivuaseen vetäminen olisi moderni ase, työnnettävällä lippaan lukitusmekanismilla, slide stopilla ja ready mag - järjestelmällä ja sekään ei taitaisi riittää eikä kuitenkaan toisi turvaa aseenriistotilanteessa.

Pilailet. AR-15:n lipasratkaisu on ylivoimaisesti huonoin laajasti käytetyissä jalkaväen aseissa viimeiseen 60 vuoteen. Luistin taaksejättö on verraten tarpeeton ominaisuus.
 
Back
Top