Pistooli jokamiehen aseeksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja RPG83
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Juu ei pistoolia KK-miehelle, mieluummin silläkin painolla lisää kuulaa. Siinä vaiheessa kun KK-mies tarvii pistoolia, on niin paljon mennyt jo päin persettä, että se kk-mieskin joutaa jäädä :D
 
Partioon kuuluu konekiväärimiehen lisäksi kaksi kiväärimiestä ja taisteltaessa rakennetulla alueella on erittäin mahdollista että toinen tai molemmat näistä ottavat osumaa lähietäisyydeltä ja kk-miehellä on joko lataaminen kesken tai hyvin pian edessä jolloin olisi hyvä pystyä jatkamaan tulitusta pistoolilla. Tämä toki vaatisi että meillä olisi paremmin läpäisevät 9mm patruunat kuten Ruotsilla (m/39B) ja Venäjällä (7N21 ja 7N31). Metsässä pistoolin haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.
 

Liitteet

  • fdf7c087ffe41176cf306df02c0c39cb.jpg
    fdf7c087ffe41176cf306df02c0c39cb.jpg
    136.3 KB · Luettu: 34
Partioon kuuluu konekiväärimiehen lisäksi kaksi kiväärimiestä ja taisteltaessa rakennetulla alueella on erittäin mahdollista että toinen tai molemmat näistä ottavat osumaa lähietäisyydeltä ja kk-miehellä on joko lataaminen kesken tai hyvin pian edessä jolloin olisi hyvä pystyä jatkamaan tulitusta pistoolilla. Tämä toki vaatisi että meillä olisi paremmin läpäisevät 9mm patruunat kuten Ruotsilla (m/39B) ja Venäjällä (7N21 ja 7N31). Metsässä pistoolin haitat ovat suuremmat kuin hyödyt.
Näin voi käydä. Pistooliin vaihtaminen häiritsee rankasti kk:n vyönvaihtoa. Jos kk mies ei saa tilannetta sellaiseksi, että ehtisi edes riskillä vyön vaihtaa, niin käytännössä irtautuu pistoolimiehenä. Tappioksi jää kaksi kiväärimiestä ja kk.

Rakennetulla alueella on suojaa ja piiloa tarjolla runsaasti. Suosittelen niiden hyödyntämistä ja kk:n lataamista vaika jäisi riski ettei ehdikkään. Taistelukin on valintoja. Ottamalla hetken riskiä pienentää seuraavan minuutin riskejä. Mielestäni kokonaisuus jää, etenkin joukon ja tehtävän kannalta, plussalle.

KK:n lataamista voi suojata myös käsikranaatilla, joka ei heiton jälkeen vaadi huomiota. Pistooliin turvautuminen sitoo taistelijan pistoolimieheksi, kunnes hylkää pistoolin ja lataa kk:n.

Kyllä pistoolille paikkansa on, mutten kouluttaisi sen olevan väline, johon vaihdetaan kun vyö loppuu. Lähtökohtaisesti kk mies on kk mies ja täyttää taistelussa tehtävänsä joukon osana, eikä vaihda pistoolimieheksi. Pistoolikoulutukseen tarvittava aika kannattaa käyttää varsinaisen suorituskyvyn terävöittämiseen.

Toisaalta jos olisin itse kk mies niin kantaisin pistoolia...
 
.32 ACP Walther PPK kainalokoteloon
 
Vähän yhteenvetoa ja omia lisäyksiä, vastauksena että niillä joukoilla jotka pistoolia oikeasti tarvitsevat ne kyllä pääosin löytyvät, ja heillä joilla niitä ei ole olisi pistooli lähinnä suhteelliseksi haitaksi.

Pistooli maastossa, eli miksi pistooli on turha tai jopa haitallinen vehje maastossa taisteleville joukoille:
  • Pistooli ei ole helppokäyttöinen ase, ja tulitaistelut maastossa eivät pääosin tapahdu lähelläkään tehokasta kantamaa:
    Luotettava osuminen vaatii paljon enemmän harjoittelua kuin pitkällä aseella, ja silloinkin ylin mahdollinen tehokas kantama on n. 50 metriä. Realistinen tehokas (tarkka & vaikuttava) ampumaetäisyys perusjampalle taistelutilanteessa on oikeasti n. 10-20 metriä. Jos puolustaessa maastossa hyökkäävä vihollinen päästetään näin lähelle, aletaan menettää omaa etua huomattavasti, sillä siinä kohtaa vihollinen on jo oikeasti iholla, pian käsikranaatit lentelevät, ja irtautumisesta tai muista manöövereistä tulee äkkiä kaukainen unelma. Pistooli muutamalla henkiinjääneellä ei tule keskimäärin pelastamaan ketään siinä kohtaa, sillä pitkillä aseilla on lyhyelläkin kantamalla huomattava etu tarkkuuden ja tulivoiman puolesta. Kuten jo aiemmin mainittu, parempi käyttää sama aika oman päätehtävän ja -välineistön harjoitteluun.

  • Pistooli on lisäpainoa jonka voisi aina käyttää tehokkaammin maastossa:
    KK-miehen olisi tehokaampaa kantaa joko enemmän kuulaa samalla painolla, lisälippaita suojamiehelleen, tai vaikka RK+lipas jos on ihan pakko olla oma vara-ase. Kiväärijampan kohdalla maastossa olisi samoin varmasti parempi käyttää sama paino pariin ylimääräiseen lippaaseen, ja jos lähikantaman lisävaikutus vaikka hyökkäyksessä on välttämättä tarpeen, heitteen tai kaksi lisää. Näillä saadaan paljon enemmän tulivoimaa ja vaikutusta maastossa kuin pistoolilla ikinä.

  • Pistooli on suhteellisen heikko ase, eli läpäisy on huono:
    Suomessa voi olettaa, että suurin osa taistelusta maastossa tapahtuu metsässä, jolloin läpäisy on tärkeä seikka. 9mm ei mene 30-40 senttisestä puusta läpi luotettavan tappavasti lähikantamalta, jos läpäisee ollenkaan. RK tai kivääriluoti kylläkin. Hyökkäävä vihollinenkin käyttää puustoa ja maastoa suojana, ja 9mm puolustava pistooli puun takana vs. 5.45mm hyökkäävä AK puun takana on jo valmiiksi hävitty tappelu.
Pistooli rakennetulla alueella, eli miksi pistooli on pääosin käytössä vain rakennetun alueen joukoilla (erkkareilla, spolleilla, erinäisillä muilla rakennetun alueen joukoilla):
  • Pistooli antaa selviytymisedun nopeissa tulitaistelussa erittäin lyhyillä kantamilla:
    Rakennetulla alueella taisteluetäisyys on mitä tahansa 5-300 metrin välillä, sillä ikinä ei voi etukäteen tietää onko seuraavan seinän tai nurkan takana partio, ryhmä, tai vaikka joukkueellinen vihollista. Samalla suhteellisen suojan määrä voi olla olematon. Tämä tarkoittaa, että tulitaistelussa voi useinkin käydä niin, että olet täysin suojattomassa paikassa, olkoon sitten kadulla, parkkipaikalla tai muulla aukealla, suuressa avoimessa tilassa tai käytävässä, jolloin kosketuksen tullessa ainoa tapa pysyä hengissä on ampua niin pirusti kuulaa vihollista kohti kuin mahdollista. Tuli on ainoa suoja mihin voit sillä hetkellä luottaa. Sitä 3-5 sekuntia jonka lippaanvaihto tai vianpoisto stressin alla vaatii ei siis välttämättä yksinkertaisesti ole, jolloin nopein tapa jatkaa tulitusta on valmiiksi ladattu käsillä oleva pistooli, jonka turvin voi yrittää ostaa itselleen riittävästi lisäaikaa joko tappaa vihollisen tai irtautua takaisin suojaan. Sama ei yleensä päde maastossa, jossa luotettavaa etäisyyttä viholliseen on enemmän, ja maaston ja puuston suojaa on (erityisesti puolustaessa) lähtökohtaisesti aina lähempänä.

  • Pistoolin pienempi läpäisy mahdollistaa turvallisen aseenkäytön sisätiloissa rynnäkkökivääriä paremmin:
    Taistelu rakennetulla alueella on lähtökohtaisesti kolmiulotteista, ja sotkuista siltä kannalta, että sekä vihollinen ja omat voivat olla kaikissa suunnissa samaan aikaan. Sekä edessä, että takana. Rakennuksien sisällä toimittaessa ei aina ole tilannetietoa siitä, onko tietyn seinän takana omia, ja onko seinä ylipäätään rittävän vahva pysäyttääkseen RK:n luodin. Tällöin pistooli voi olla ainoa vehje, joka on "riittävän heikko" aseenkäyttöön epäselvässä tilanteessa. Tämä pätee erityisesti erikois- ja spol-toimintaan siviiliasutuksen parissa, ja myös miksi poliiseilla on pääosin pistoolit (ei yksinkertaisesti pienemmän tappavuuden vuoksi) ja löytyy tehokkaampana välineistönä mm. konepistooleja, mutta myös yleiseen TRA toimintaan.

  • Pistoolin pieni koko on eduksi monissa tilanteissa rakennetulla alueella:
    TRA voi vaatia liikkumista ahtaissa tiloissa joissa luotettavaa aseenkäytön valmiutta ei yksinkertaisesti voi pitää yllä pitkällä aseella. Erilaiset tunnelit, putkistot, varastotilat, kalustetut tilat jne. voivat olla paikoitellen niin ahtaita, että et yksinkertaisesti mahdu toimimaan töröttäen pitkää asetta edessäsi.
Lisämainintana, jos mennään ihan totaaliseen taisteluun rakennetulla alueella josta siviiliväestö on evakuoitu, pistooli menettää suurelta osin hyötynsä. Kyllä meilläkin on opittu, että jos suinkaan mahdollista, on parempi ampua ja räjäyttää mahdollisesti vihulaista sisältävät rakennukset tuhannen päreeksi epäsuoralla, konetykeillä, KRKK:lla, kesseillä, raskaalla KK:lla jne. (a la venäläiset Tsetseniassa) ja sitten arvuutella jäikö sinne ketään henkiin. Tyhmät räjähteet ja patruunat ovat halvempia kuin omien henki.

Pistooli on erittäin v-mainen ja vaikeasti opittava vehje, parhaimmilaan jotakuinkin painietäisyydellä, jonka tarpeen rakennetulla alueella ymmärtää ja sietää, enkä itse todellakaan haluaisi pistoolia mukaan maastotaisteluun. Puolustaessa pari lisälipasta rynkylle vaikka reisitaskuun ja voi luottavaisin mielin pitää vihulaiseen hajurakoa ja pitää paremmin yllä omat liikkuma-, irtautumis- ja muut toimintamahdollisuudet etäisyyden turvin. Hyökätessä mielummin lisäheite tai kaksi joka jampalle, joilla saadaan paljon enemmän tuho- ja shokkivaikutusta kuin mitä hyötyä pistooleista ikinä olisi.

Pistooli vyöllä tai reisikotelossa on tietysti mukava munanjatke, mutta munanjatke on harvoin oikeasti tehokas lisä taisteluvarustukseen.
 
Vähän yhteenvetoa ja omia lisäyksiä, vastauksena että niillä joukoilla jotka pistoolia oikeasti tarvitsevat ne kyllä pääosin löytyvät, ja heillä joilla niitä ei ole olisi pistooli lähinnä suhteelliseksi haitaksi.
Erittäin hyvin kirjoitettu.
 
Keskimääräistä kiinnostavampi penetraatiofilmi.
 
En edelleenkään allekirjoita sitä väitettä, että pistooli olisi jotenkin "erittäin v-mäinen ja vaikea vehje opittavaksi". Toki, jos katsellaan juutuubista videoita, missä ampumista rataolosuhteissa työkseen tekevät vetävät aseen kotelosta ja ampuvat A-osuman kuuteen metriin 1, 263 sekunnissa, ja pidetään sitä jonkinlaisena osaamisen mittarina, niin varmaan on haasteellista. Sotilaalle riittää kuitenkin varsin hyvin, että veto ja laukaus on nopeampi, kuin häiriön poisto tai lippaan vaihto pitkälle aseelle. Siihen pääsee kohtuullisella harjoittelumäärällä kuka tahansa. Pistoolin tarkkuus on mitä on, mutta sinne 20 metrin päähän ihmisen kokoiseen maaliin osuminen ei ole niin vaikeaa, etteikö siihenkin pystyisi kohtuullisella harjoittelulla.

Muista Nakkiveneen ajatuksista olen kyllä melko lailla samaa mieltä.
 
En edelleenkään allekirjoita sitä väitettä, että pistooli olisi jotenkin "erittäin v-mäinen ja vaikea vehje opittavaksi". Toki, jos katsellaan juutuubista videoita, missä ampumista rataolosuhteissa työkseen tekevät vetävät aseen kotelosta ja ampuvat A-osuman kuuteen metriin 1, 263 sekunnissa, ja pidetään sitä jonkinlaisena osaamisen mittarina, niin varmaan on haasteellista. Sotilaalle riittää kuitenkin varsin hyvin, että veto ja laukaus on nopeampi, kuin häiriön poisto tai lippaan vaihto pitkälle aseelle. Siihen pääsee kohtuullisella harjoittelumäärällä kuka tahansa. Pistoolin tarkkuus on mitä on, mutta sinne 20 metrin päähän ihmisen kokoiseen maaliin osuminen ei ole niin vaikeaa, etteikö siihenkin pystyisi kohtuullisella harjoittelulla.

Muista Nakkiveneen ajatuksista olen kyllä melko lailla samaa mieltä.
Palveluspistoolilla osuu joo sinne 20 metriin, kun ei tarvitse huolehtia vastapuolen tarjonnasta ja liikkeestä. Jos ollaan siinä tilanteessa, että joudutaan tukeutumaan pistooliin, niin eiköhän sillä vastapuolen kiväärijannulla ole aikamoinen etulyöntiasema vielä 10-20 metrin matkoilta. Se on myös sellainen matka, että kannattavampaa on vetäytyä suojaan ja samalla nakata vaikka kranaatti hidasteeksi. Alle 10 metrin pistooli on jo sitten hyödyllisempi kuin se hyödyttömäksi muuttunut kivääri, jota ei saa ajoissa kuntoon.
 
Edellisten kuumien sotien aikaan kaukopartiomiehet kantoivat partioreissuilla usein pistoolia partion vara-aseena. Minä olen useasti ajatellut, että meidän normaalissa jalkaväki ryhmässä tai edes joukkueessa voisi olla edes yksi pistooli koko joukon yhteisenä vara-aseena. Ja se vyölle sille jolla on kömpelöin ase esim. käydä paskalla. Eli pulttilukkokiikarikivääri- tai konekivääritaistelija. Jos joku muu särkee aseensa, niin se varapistooli annetaan sitten sille kunnes saa kiväärin kuntoon (vaihdettua).

Pistooli on sentään puukkoa parempi. Ja paukahtaahan se pistoolikin. Sillä voi antaa vaikutelman, että ollaan vielä taistelussa mukana .
 
harjoittelumäärällä kuka tahansa. Pistoolin tarkkuus on mitä on, mutta sinne 20 metrin päähän ihmisen kokoiseen maaliin osuminen ei ole niin vaikeaa, etteikö siihenkin pystyisi kohtuullisella harjoittelulla.

Miten selität sen että kokeessa. ” Oppilas” vetää 10m päästä ohi taulusta.
Ilman minkäänlaisia vaikeuksia (y)
Ja paineita ei aiheuta kuin kello.



Sitten kun ”henki on kyseessä” ja paineet aivan eri tasolla.
Niin kaveri osuu 20m ”ryssää silmien väliin”.:facepalm:

Ps.

Kannattaa kokeilla.
Pistoolilla on erittäin helppo ampua,
ohi, isostakin maalista ja läheltä.






tuotesivu_SRA-taulu-ruskea-ruskea-1kpl-6030metric-2.JPG
 
Vähän yhteenvetoa ja omia lisäyksiä, vastauksena että niillä joukoilla jotka pistoolia oikeasti tarvitsevat ne kyllä pääosin löytyvät, ja heillä joilla niitä ei ole olisi pistooli lähinnä suhteelliseksi haitaksi.
Itse kaupunkijääkärinä pistoolia kantaneena, olen 100% samaa mieltä, ja erittäin hyvä yhteenveto aiheesta yleisestikin. Itse mietin jo silloin että tällä (FN High Power 9*19mm) tehokas AMET sisätiloissa liikkuvaan maaliin on noin 1-3 metriä. Ja koska kaikilla on ballistista suojaa päällä, ammutaan kasvoihin/ päähän.
Osuminen on sitten vähän mitä se on, siksi pitää olla melkein kosketus etäisyydellä että noilla lyhkäsillä saa vastustajan tippumaan.

Ahh, ollapa five-sevenit...kaikille kaupunkijääkäreille, ja miksei P90:siä myös puoli tusinaa joukkueessa!


 
Back
Top