Hallitus suunnittelee reservipoliiseja oikean poliisin tueksi: Pätevöityä voisi vain 16 päivässä, ampuma-asekin saattaa kuulua varustukseen
Näivettymään päässyt täydennyspoliisijärjestelmä halutaan korvata uudella ja entistä ehommalla. Reservipoliisin varusteita olisivat ainakin haalari, suojaliivit, varustevyö, kaasusumutin, patukka, käsiraudat ja ehkä myös ampuma-ase.
Marjukka Liiten HS https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005626101.html
Julkaistu: 2.4. 2:00 , Päivitetty: 2.4. 7:35
RESERVIPOLIISIN tehtäviä, toimivaltuuksia ja voimakeinojen käyttöoikeuksia säätelevän lain luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy vapun jälkeen 4. toukokuuta.
HS tutustui pykäläesityksiin ja niiden perusteluihin.
Päällimmäinen havainto on, että reservipoliisilla olisi varsin laajat toimivaltuudet, mutta peruskoulutukseksi riittäisi kahdeksan viikonlopun eli yhteensä 16 päivän pituiset lähiopinnot, joita tosin täydennettäisiin vuosittain.
Ammattipoliisiksi opiskelu kestää nykyisin noin kolme vuotta ja tapahtuu sisäministeriön alaisessa Poliisiammattikorkeakoulussa. Vuonna 2014 poliisien koulutus piteni puolella vuodella ja se nostettiin korkeakoulutasoiseksi. Vuosi koulutuksesta on käytännön harjoittelua.
Ongelmana on viime vuosina ollut saada tarpeeksi tasokkaita hakijoita, joten paikkoja on jäänyt myös täyttämättä.
OIKEAN poliisin avuksi ja tueksi tarkoitetut reservipoliisit korvaisivat nykyiset täydennyspoliisit. He eivät ole päässeet tai joutuneet kertaakaan käytännön töihin, vaikka järjestelmä luotiin jo yli 20 vuotta sitten poikkeusoloja ja puolustustilaa varten.
Yhtenä näivettymisen syynä pidetäänkin sitä, että täydennyspoliisin käyttö rajattiin liian tarkoin vain puolustuslain tai valmiuslain tarkoittamiin poikkeusoloihin.
RESERVIPOLIISIT voitaisiin sen sijaan ottaa käyttöön myös ”normaaliolojen häiriötilanteissa”. Poliisin reservin tarvetta perustellaankin äkillisillä turvallisuusuhilla, joita on yhä vaikeampaa ennakoida. Tavoitteena on vapauttaa varsinaiset poliisit ydintehtäviin.
Uhkaluettelossa mainitaan muiden muassa terrori-iskut, kyber- ja hybridiuhat, laaja maahantulo, ydinvoimalaan kohdistunut rikos, kemiallisten tai biologisten aineiden rikollisen levityksen seuraukset ja suuronnettomuudet.
RESERVIPOLIISIHENKILÖSTÖN käyttöönotosta päättäisi aina valtioneuvosto. Sen jälkeen reservipoliisi nimitettäisiin virkasuhteeseen, jolloin hänelle maksettaisiin myös palkkaa.
Reservipoliisin varusteista on luvassa oma asetuksensa, mutta jo lakiluonnoksessa niihin luetaan muiden muassa haalari, suojaliivit, varustevyö, kaasusumutin, patukka, käsiraudat ja ehkä myös ampuma-ase.
TOIMIVALTUUDET reservipoliisilla riippuisivat osin tilanteesta, mutta hän voisi esimerkiksi yleisötilaisuudessa ottaa kiinni ihmisiä heidän itsensä suojaamiseksi tai rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Hänellä olisi myös oikeus päästä koti- tai julkisrauhan suojaamaan tilaan, mikäli vaara uhkaisi.
Reservipoliisi voisi myös pysäyttää kulkuneuvon ja rajoittaa henkilön liikkumavapautta esimerkiksi käsiraudoin. Voimakeinojen, jopa ampuma-aseen, käyttökin olisi mahdollista, mutta edellyttäisi siihen saatua koulutusta.
MAHDOLLINEN tehtäväkenttä olisi laaja ja vaativakin. Luonnoksessa korostetaan, että reservipoliisi toimisi aina ”poliisimiehen välittömässä ohjauksessa”.
Toisaalla todetaan, ettei kuitenkaan olisi välttämätöntä, että ”poliisimies olisi kaikissa tapauksissa fyysisesti läsnä”. Käytännössä reservipoliisi voisikin ilmeisesti toimia pitkälti yksinkin.
VARAPOLIISIN tulisi olla Suomen kansalainen, ja hänen tulisi osata joko suomea tai ruotsia. Myös turvallisuusselvitys tehtäisiin. Tärkeänä pidetään motivaatiota ja sitoutumista.
Reservipoliisiksi voitaisiin värvätä myös jo jonkin alan osaajia. Katse kääntyy etenkin Puolustusvoimiin, jonka reservissä on esityksen mukaan koulutustaustaltaan ja iältään tuhansia reservipoliisiksi sopivia henkilöitä, kuten sotilaspoliisikoulutuksen saaneet.
Viime vuonna Poliisihallitus ja Puolustusvoimat solmivat jo reservipoliisisopimuksen.
UUDEN järjestelmän kertakustannuksiksi on arvioitu 5,2 miljoonaa euroa. Vuosittainen ylläpito maksaisi noin 500 000 euroa.
Kaikkiaan näitä nopean toiminnan reservipoliiseja olisi noin 2 000:n hengen joukko.
”Reservipoliisijärjestelmä on kustannustehokas lisä poliisin toimintakykyyn normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Samaan aikaan on selvää, ettei se korvaa poliiseja, joiden määrää ja resursseja on tarpeen ylläpitää jatkossakin”, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok) tiedotteessa 15. maaliskuuta, kun lakiluonnos oli lähtenyt lausunnoille.
Todennäköisesti järjestelmä astuisi voimaan aikaisintaan ensi vuonna.
KEVÄÄN kehysriihen lähestyessä Mykkänen lupasi 29. maaliskuuta Keskisuomalaisen haastattelussa, että hän hakee poliisitoiminnalle muutaman kymmenen miljoonan euron lisäystä. Myös vuosi sitten hallitus osoitti puoliväliriihessään poliisille yli 30 miljoonan lisärahoitusta lähivuosille.
Mykkäsen mukaan uudella lisärahalla voitaisiin varmistaa noin 7 200 poliisin taso ensi vuodeksi, kun nyt heitä on noin 7 150.
SUOMEN poliisijärjestöjen liitto SPJL on vaatinut poliisimäärän nostoa ainakin 700:lla, koska uusi alkoholilaki, järjestäytyneen rikollisuuden torjunta ja jengiytyminen lisäävät töitä.
Reservipoliisien tuloon poliisien järjestö on suhtautunut pitkin matkaa kriittisesti, joskin oli mukana myös työryhmässä.
SPJL:n järjestöpäällikkö Mika Nygård sanoi 29. maaliskuuta Aamulehdessä, että poliisille tarvitaan lisäresursseja, mutta reservipoliisi olisi lähinnä tekohengittämistä. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavasta on Nygårdin mukaan luovuttu ja palkattu lisää ammattipoliiseja.
Fakta
Täydennyspoliiseja alettiin värvätä vuonna 1998
Ajatus poliisin reservistä ei ole uusi, vaan jo 1970-luvulla se oli poliisin valmiussuunnitelmissa.
Sisäministeriön työryhmä esitti 1990-luvun puolivälissä, että poliisille perustettaisiin 3 000 hengen reservijoukko, joka otettaisiin riviin poikkeuksellisissa oloissa.
Tuolloin tarkoituksena oli, että poliiseja olisi esimerkiksi ydinonnettomuuden tai pakolaistulvan varalta noin kolmannes lisää. Ensisijaisesti reserviä oli määrä käyttää liikenteen ohjauksessa, alueiden vartioinnissa tai kiinniotettujen kuljetuksissa.
Täydennyspoliiseja alettiin värvätä ja kouluttaa vuonna 1998, mutta tositoimiin heitä ei ole kutsuttu kertaakaan.
Täydennyspoliisijärjestelmän tilaa on selvitetty 2000-luvulla useasti. Esimerkiksi helmikuussa 2015 työryhmä katsoi, että järjestelmä olisi säilytettävä ja sitä olisi parannettava.
Lakiluonnos uudesta reservipoliisista lähti lausuntokierrokselle 14. maaliskuuta 2018. Poikkeusolojen lisäksi reservipoliisia voitaisiin käyttää normaaliolojen häiriötilanteissa.
Juttu on taas kirjoitettu Hesarin tyyliin. Ei kuvata kunnolla mihin reservipoliiseja voidaan käyttää, eikä millainen koulutus sotilaspoliiseilla on jo jne..
Ja eikun tehtävienjakoon.....
