Poliisi voi ampuakin ihmisiä, mutta tässä nyt ei ole kyse siitä mitä poliisi voi tehdä vaan oliko poliisin väkivalta suhteutettua tavoitteeseen tuossa konkreettisessa tilanteessa. Syyttäjä on nyt sitä mieltä että oli suhteetonta ja syyttää siksi. Saamme siis nähdä mitä mieltä käräjäoikeus oli.
"Väkivalta"
Kuten jo aikaisemmin totesin, niin suomalaisessa oikeuskäytännössä esimerkiksi poliisin ampumiset kierrätetään oikeuden kautta lähes 100%:n varmuudella. Siviilien hätävarjelu ampumiset taas sillä 100%:n varmuudella.
Syyttäjällä on hyvin vähän hävittävää jos haastaa poliisin oikeuteen. Jos juttu kuivuu oikeudessa, niin syyttähän on vain tehnyt kiitettävää laillisuusvalvontaa. Sen sijaan syyttämättäjättäminen altiistaa syyttäjän kaikenlaisille syytöksille virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Liiallisia voimakeinoja on se, että esimerkiksi pelkästään passiivista vastarintaa tehnyt ihminen saa suuria avohaavoja tai suuria luita menee poikki. Sen sijaan vaikka joku sormeen luun katkeaminen tai vaikka auennut huuli on ihan ok passiivista vastarintaa murrettaessa.
Jotkut voimakeinot ovat myös sellaisia, että niiden käyttöä on vaikea perustella. Esimerkkinä vaikka kohdehenkilön pään päällä hyppiminen tai penetrointi anukseen tai vaginaan välineellä tai sormella.