Poliisitoiminta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja YJT
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Pitäisikö palata vanhaan rekrypolitiikkaan,
Totta kai fyysinen koko vaikuttaa asiakaspalvelutilanteissa, ja fyysisesti hyväkuntoinen pystyy tarjoamaan laaja-alaisempaa asiakaspalvelua. En kuitenkaan pitäisi hyvänä sitä, että kouluun valitaan kylän isoimmat miehet, vaan kyllä jonkinlaista soveltuvuutta pitää myös olla.

Fyysisten testien vaikutus pääsykokeessa on todella pieni; lienee harvinaista että ne toimisivat vaa'ankielenä; pl. tilanteet joissa hakija ei saa tehtyä minimisuorituksia.

Käsittääkseni suurin muutos hakija-aineksessa (ja sen määrässä) tapahtui kun siirryttiin AMK-muotoiseen koulutukseen. Joku sosiologi tai vastaava voisi analysoida, miksi AMK-koulutukseen hakee erilaista hakija-ainesta kuin vanhanmalliseen koulutukseen.
 
Pitäisikö palata vanhaan rekrypolitiikkaan, lainaus vanhasta ylen jutusta:

"
Takavuosina poliisikouluun valittiin mielellään painijoita, voimailijoita ja muita isokokoisia urheilutaustaisia miehiä, jotka fyysisiltä ominaisuuksiltaan istuivat hyvin kovaan kenttätyöhön. Kova fysiikka on edelleen etu järjestyspoliisin tehtävissä, vaikka opiskelijavalinnoissa ei enää suosita Juha Tiaisen kaltaisia isoja moukarinheittäjiä.

- Jos oviaukkoon ilmestyy kaksi metriä lihasta, joka käskee rauhoittumaan, niin onhan sillä tällaista ennaltaehkäisevää vaikutusta. Kyllähän poliisiaines on muuttumassa ja täällä meillä leikillisesti sanotaankin, että nykyisin pitää panostaa enemmän puhuttamiskoulutukseen, Poliisiammattikorkeakoulun Tomi Kataja naureskelee."
Ehkäpä tuossa onkin syy hakijoiden vähenemiseen? Puhumalla kun ei kaikista tilanteista kuitenkaan selviä.
 
Ehkäpä tuossa onkin syy hakijoiden vähenemiseen? Puhumalla kun ei kaikista tilanteista kuitenkaan selviä.
Mä luulen että suurin syy on siinä että varsinkaan järjestyspoliisin työstä kiinnostuneissa on vähemmän AMK-opiskelusta kiinnostuneita.
 
Mä luulen että suurin syy on siinä että varsinkaan järjestyspoliisin työstä kiinnostuneissa on vähemmän AMK-opiskelusta kiinnostuneita.
Mitä varten tuo muutos on aikoinaan tehty? Siis siirrytty tuohon AMK pohjaiseen koulutukseen.
 
Totta kai fyysinen koko vaikuttaa asiakaspalvelutilanteissa, ja fyysisesti hyväkuntoinen pystyy tarjoamaan laaja-alaisempaa asiakaspalvelua.
Suomeksi = jaksaa pamputtaa kauemmin ja sen jälkeen vielä niska-perse otteella mustamajaan muutaman metrin lennolla.
 
Suomeksi = jaksaa pamputtaa kauemmin ja sen jälkeen vielä niska-perse otteella mustamajaan muutaman metrin lennolla.
Mutta vakavissaan kun puhutaan, niin on aika harvinaista että patukkaa käytetään voimankäyttövälineenä. Aika paljon mennään fyysisellä voimalla eli painimalla, ja toisaalta etälamauttimeen turvaudutaan aika paljon. Tämä siis oma havainto kun olen koulutuksissa ihmisiltä kysellyt.
 
Eikö vastaavaa ole tehty kautta linjan, kaikilla koulutusaloilla? Ja puoli ikäluokkaa yliopistoon, oli/on tavoitteena.. Ja nyt alkaa jo tulokset näkyä kautta linjan: tekijät loppuu.
Näin minunkin käsittääkseni. Jenkkien kanssa esimerkiksi kun juttelee niin ne ihmettelevät, että mitä kaikkea siellä Suomessa niille opetetaan, kun koulutus on useiden vuosien mittainen.

Mielestäni voisi olla ihan järkevä systeemi, että peruskoulutus olisi sellainen vuosi - pari, ja sitten olisi paljon erilaisia täydennyskursseja joita jokainen voisi käydä osittain oman mielenkiintonsa mukaisesti omassa tahdissaan (kuten nykyäänkin mutta valikoimaa saisi olla enemmän), ja osa voisi olla merkitty esim johonkin perusopintoihin kuuluvaan 5 vuoden opintosuunnitelmaan. Perusvalmiudet peruskoulutuksessa, ja siihen päälle pikku hiljaa koko ajan jotain lisää. Tietysti siinä voisi olla käytännön ongelmia ensinnäkin ihmisten perhe-elämän ja jatkuvan Tampereella ramppaamisen välillä, ja toisaalta pienemmillä laitoksilla työvuorosuunnittelun ja ylipäätään henkilöiden työtehtäviin sijoittamisen kannalta.
 
Mitä varten tuo muutos on aikoinaan tehty? Siis siirrytty tuohon AMK pohjaiseen koulutukseen.
Tason nostaminen? Niin opiskelijoiden kuin opetuksen. Ainakin paperilla..

Vakavasti puhuen on myös ollut aikoja, jolloin poliiseja oli työttömänä. Silloin poliisitutkinnolla ajateltiin voivan hakea muitakin hommia, joissa vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa. Vanhamuotoisella poliisitutkinnolla ei niihin ollut asiaa.

Esimerkiksi ulosottomiehen virkaan tuli pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, joten vallesmannin perinteistä rekrytointikanavaa ei ollut enää käytettävissä. Kihlakunnanviraston miehistömessistä ei voinut enää kysyä halukkaita ulosottomiehiksi. Aiemmin väylä oli varsin suosittu, sillä toimelias ulosottomies tienasi tuplasti sen mitä konstaapeli, eikä ollut yö- eikä pyhätöitäkään painolastina.

Ulosottomiehistä tuli ulosottoylitarkastajia ja vaatimuksena korkeakoulututkinto. Palkka säilyi vähintään hyvänä.
 
Eikö vanha systeemi ollut peruskurssi 5kk(?) täydellä palkalla sitten vanhemmaksi konstaapeliksi joku suurin piirtein saman pituinen koulutus? Mitä vikaa tässä olisi? Liikennesääntöjen kertaukseen, alkometrin ja tietenkin sen pampun käytön opetteluun ei puolta vuotta enempää mene vaikka siellä vähän muutakin opetettaisiin.. 😉
 
Poliisin koulutus on muuttunut moneen kertaan tässä muutaman vuosikymmenen aikana. Itselläni se oli noin vuosi + noin puoli vuotta; välissä oltiin töissä yleensä noin 1-2 vuotta.
 
Näin minunkin käsittääkseni. Jenkkien kanssa esimerkiksi kun juttelee niin ne ihmettelevät, että mitä kaikkea siellä Suomessa niille opetetaan, kun koulutus on useiden vuosien mittainen.

Mielestäni voisi olla ihan järkevä systeemi, että peruskoulutus olisi sellainen vuosi - pari, ja sitten olisi paljon erilaisia täydennyskursseja joita jokainen voisi käydä osittain oman mielenkiintonsa mukaisesti omassa tahdissaan (kuten nykyäänkin mutta valikoimaa saisi olla enemmän), ja osa voisi olla merkitty esim johonkin perusopintoihin kuuluvaan 5 vuoden opintosuunnitelmaan. Perusvalmiudet peruskoulutuksessa, ja siihen päälle pikku hiljaa koko ajan jotain lisää. Tietysti siinä voisi olla käytännön ongelmia ensinnäkin ihmisten perhe-elämän ja jatkuvan Tampereella ramppaamisen välillä, ja toisaalta pienemmillä laitoksilla työvuorosuunnittelun ja ylipäätään henkilöiden työtehtäviin sijoittamisen kannalta.
Itse olen poliisien koulutusuudistusta miettinyt muutamaankin otteeseen. Pääpiirteittäin se menee niin, että aluksi käydään perusasiat läpi ja sitten edetään koulutuksessa uramyönteisesti (ah kun hieno sana), oppien asioita joita tarvitaan yksilön uralla etenemiseen. Näin ei tarvitse opettaa kaikille kaikkea kaikesta ja toisaalta ei mitään tarpeeksi, käyttäen aikaa tyhjän päiten. Samalla porukka pääsee nopeammin kentälle ja kiinni vahvuuksiinsa.
 
Toisaalta, suomaisen poliisin koulutus mahdollistaa sen, että osataan tehdä vähän kaikkea, mikä on tärkeää silloin kun väkeä on vähän. Ja jopa Helsingissä (missä perinteisesti on ollut joka erikoishommaan omat erikoismiehet) on koko ajan menty siihen että kaikki tekevät kaikkea.
 
Back
Top