Poliisitoiminta

Justin Case

Kapteeni
Lahjoittaja
Foorumilla on aika paljon poliisiin ja poliisin toimintaan liittyviä viestejä. Suoraan maan sisäiseen turvallisuuteen liittyville asioille on oma ketjunsa (vaikka toki ketjussa on paljon muutakin kuin poliisiin liittyvää asiaa), samoin erilaisille poliisivideoille ym omansa, ja muitakin poliisisiheisia ketjuja on. Ajattelin että myös sellaisille poliisia yleisesti koskeville viesteille voisi olla oma ketju.
Jääkö poliisin rekisteriin tieto kun olen asiakkaita jv toimessa rautoihin laittanut ja itse soittanut miekkataksin hakemaan raudoitetun asiakkaan,jos näin on niin kauanko tiedot säilyvät ja saako asiakas tietoonsa nimeni?
 

Justin Case

Kapteeni
Lahjoittaja
Ja ihan mielenkiinnosta kysyn,onhan noita kaupungissa vastaan tullut tapahtumien jälkeen mutta eivät ole uusintaa ehdotelleet :)
 

YJT

Majuri
Jääkö poliisin rekisteriin tieto kun olen asiakkaita jv toimessa rautoihin laittanut ja itse soittanut miekkataksin hakemaan raudoitetun asiakkaan,jos näin on niin kauanko tiedot säilyvät ja saako asiakas tietoonsa nimeni?
Poliisin/häken tehtävärekisteriin jää tieto ilmoittajasta, mutta on häke-päivystäjästä kiinni mitä kirjaavat nimeksi; usein ilmoittajan nimenä on esim "vartija". En nyt osaa sanoa kauanko säilyvät; joitakin vuosia kai.

Käsittääkseni tehtävärekisteti ei ole julkinen eikä edes asianosaisjulkinen, eli ihminen ei voi käydä kyselemässä että kuka hänestä on ilmoittanut häkeen.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Toki voi olla myös niin että vikaa on sekä sysissä että sepissä; nythän lehdissä on ollut ilmeisesti vain toisen osapuolen kertomus. Voi olla että se on objektiivinen, mutta usein tarinoita vähän siloitellaan omaksi eduksi.
Nyt olisi mukava tietää miten poliisin mielestä tuollainen kontti kiinnitetään. :unsure:
Kerran asiasta on poliisinkin oma näkemys joka on poikeava.



Ps. Olen aina luullut että kun kaikki (4kpl) konttitapit ovat paikallaan ja lukittu, niin kontti on oikein kuormattu(y). Jos lukkoja on auki tai tappi ei ole paikallaan kontti on väärin kuormattu(n).
 

YJT

Majuri
Niin, en tiedä onko kyseinen poliisimies täällä keskustelemassa. Poliisiorganisaation kanta tuskin on kovin kiinnostava.
 

g21.45acp

Kapteeni
Eiköhän asia ole tälle kyseiselle poliisimiehelle jo selvinnyt.
 

YJT

Majuri

YJT

Majuri
Poliisit hakkaavat rumpua ja huudattavat torvia aivan Edin korvan vieressä – Jos ruuna selviytyy rajusta psykologisesta häirinnästä, sitä odottaa arvokas tehtävä
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet
Minulle selvisi että Anneli on murhaaja kun hän sanoi hätäpuhelussa että lähetti lapsen katsomaan onko murhaaja vielä paikalla. Eihän kukaan äiti semmoista tekisi.
 

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet
Laita se artikkeli kokonaisuudessaan tai älä laita ollenkaan kun se on maksumuurin takana.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet
”TÄÄL O joku tappaja. Tulkaa nopeesti.”

Näillä sanoilla alkaa Suomen kenties tunnetuin hätäkeskusnauhoite. Sen soitti Anneli Auer 1. joulukuuta 2006 kello 2.42.

Asiantuntijat ovat tutkineet tätä Ulvilan murhaan liittyvää 4 minuutin ja 18 sekunnin mittaista nauhoitetta kymmeniä, kenties satoja tunteja.

Kuuluuko nauhalta tappajan askeleita? Kamppaileeko uhri, Auerin mies, taustalla tappajan kanssa? Mitä Auer sanoo miehelleen, kun tämä yhtäkkiä alkaa huutaa? Sanooko hän ”kuole”? Vai sanooko hän ”älä kuole”, kuten Auerin puolustus on sanonut?

Nyt poliisiviestinnän lehtori Roosa Rentola Poliisiammattikorkeakoulusta on tutkinut nauhaa toisesta näkökulmasta. Mitä keskustelun sisältö kertoo soittajasta ja tapahtumista?

HÄTÄPUHELU voi auttaa poliisia tutkimuksen suuntaamisessa, Rentola sanoo.

Yhdysvalloissa on jo vuosikymmenten ajan tutkittu tieteellisesti hätäpuheluiden aitoutta ja rakennetta. Nykyisin niiden perusteella pyritään päättelemään, onko soittaja itse voinut olla surmaaja. Yli tuhat hätäpuhelua tutkineet Tracy Harpster ja Susan Adams ovat luoneet lomakkeen, joka voi antaa poliisille oikean suunnan tutkintaan.

Mikään yksittäinen seikka ei todista sen enempää syyllisyydestä kuin syyttömyydestä, Rentola korostaa. Samassa puhelussa voi olla molempiin suuntiin viittaavia seikkoja.

1570697839339.png
1570697839339.png


Syytön soittaja esimerkiksi pyytää yleensä heti apua uhrille. Hän kertoo, millaisessa tilassa uhri on ja keskittyy muutenkin uhriin. Hän kieltäytyy hyväksymästä uhrin kuolemaa.

”Syyllinen soittaja saattaa kertoa hätätilanteen luonteen, muttei välttämättä pyydä apua”, Rentola kertoo.

Auer pyysi hätäpuhelussa apua ja kiirehti sen saamista neljä kertaa.

AUERIN hätäkeskuspuhelu on yksi esimerkkitapaus Rentolan parin viikon päästä julkaistavassa kirjassa Kielestä kiinni (Warelia).

Rentola yhdistää kirjassa kaksi osaamistaan, suomen kielen ja poliisityön. Valmistuttuaan suomen kielen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta hän kouluttautui poliisiksi. Nykyisin hän opettaa poliisiviestintää Poliisiammattikorkeakoulussa.

Kirjassa käydään läpi kahdeksan rikostapausta, joiden tutkinnassa on hyödynnetty kielentutkimusta.

Ainoa suomalainen tapaus on liikemies Carl J. Danhammerin petosvyyhti. Kielentutkija Ulla Tiililä kävi läpi kasan poliisilta saamiaan papereita ja tuli siihen tulokseen, että ne on todennäköisesti kirjoittanut yksi ja sama henkilö. Lausunto sinetöi Danhammerin tuomion törkeistä petoksista.

Rentolan mielestä Suomessa käytetään rikostutkinnassa kielentutkimusta – forensista lingvistiikkaa – liian vähän ja usein liian myöhään. Ala on outo poliiseillekin ja suhtautuminen joskus epäilevää. Moni esimerkiksi uskoo, että on helppoa kirjoitella viestejä toisen ihmisen nimissä.

Rentola on toista mieltä.

”Kieliasiantuntijoiden näkemys on, että naamioituminen kielen avulla on vaikeaa. Täytyisi olla todella paljon tietämystä kielestä, kielen rakenteesta ja sen ilmiöistä, esimerkiksi puhekielen ja yleiskielen eroista, slangeista ja nuorison kielestä.”

PALJASTAVAA voi olla esimerkiksi lauseiden pituus tai jokin systemaattinen virhe. Ihminen voi esimerkiksi kirjoittaa jonkin sanan aina samalla tavalla väärin.

Jos yrittää tekeytyä toiseksi ihmiseksi, on tunnettava myös hänen tapansa viestiä. Se ei ole helppoa.

Esimerkiksi varakkaan bisnesnaisen Britanniassa tappanut mies lähetti parille uhrin asiakkaalle tekstiviestit siirtääkseen sovittuja tapaamisia, todennäköisesti saadakseen lisää aikaa murhan jälkien siivoamiseen.

Mies ei hoksannut, että naisella oli epätyypillinen tapa käyttää pilkkua. Nainen ei ensinnäkään jättänyt välilyöntiä pilkun jälkeen, ja lisäksi hän käytti pilkkua lauseiden ketjuttamiseen pisteiden sijasta.

Tutkinnassa löytyi muuta näyttöä, ja vuonna 2013 mies sai elinkautisen vankeusrangaistuksen.


Paljastavaa voi olla esimerkiksi lauseiden pituus tai jokin systemaattinen virhe.
FORENSISTA lingvistiikkaa voi käyttää rikostutkinnassa, kunhan on jotain analysoitavaa aineistoa.

Mitä enemmän aineistoa on, sitä varmempia päätelmiä voidaan tehdä. Koskaan kielentutkija ei kuitenkaan sano tietävänsä sadan prosentin varmuudella esimerkiksi sitä, kuka jonkin tekstin on laatinut, Rentola huomauttaa.

”Aina pitää ajatella, että kielenkäyttö on inhimillistä ja siihen kuuluu vaihtelu. Ulla Tiililä on tuonut esiin sen, että ’erittäin todennäköisesti’ on paras, mihin päästään. Tätä käytetään käsialantutkimuksessakin”, Rentola sanoo.

”Myös dna-tutkimuksessa jätetään erittäin pieni vara, että henkilöä ei tunnisteta oikein.”

Poliisit saattavat kyllä tutkailla itsekseen poliisiasemalla, onko joku oikeasti voinut lähettää jonkin viestin. Se ei vielä ole forensista kielentutkimusta, koska se perustuu vain vaikutelmiin, Rentola korostaa.

Poliisien pitäisi kuitenkin tietää kielentutkimuksen mahdollisuuksista, jotta he osaisivat ottaa yhteyttä asiantuntijaan.

Sellaisena Rentola ei pidä itseään. Analyysiin tarvitaan tohtorintasoinen kielentutkija.

Sen sijaan Rentola uskoo, että hän voisi pystyä tekeytymään toiseksi ihmiseksi keskivertoa paremmin. Edes hän ei onnistuisi siinä täydellisesti.

”Minullakin on omat maneerini. Osasta niistä olen tietoinen, mutta kaikista en edes ole. Varmasti löytyisi jotain semmoista, jota en pystyisi naamioimaan.”

KIELEN avulla voidaan myös yrittää profiloida selvittämättä jääneen rikoksen tekijää. Näin tehtiin yhdessä Rentolan kuvailemassa tapauksessa Yhdysvalloissa, kun 1990-luvulla yritettiin selvittää Unabomberiksi kutsutun pommikirjeiden lähettäjän henkilöllisyyttä.

Unabomberin iskut olivat alkaneet jo vuonna 1978, ja vuonna 1985 tapahtui ilmeisesti ensimmäinen kuolemaan johtanut räjähdys. Lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen pommisarjan aikana tuli kolme kuolonuhria, ja yli kaksikymmentä henkeä loukkaantui. Uhrien joukossa oli yliopistoväkeä, mutta myös esimerkiksi mainosjohtaja ja lentoyhtiön johtaja. Myöhemmin selvisi, että uhrit olivat valikoituneet sattumalta.

Unabomber perusteli tekojaan manifestissaan. Vuonna 1995 se julkaistiin New York Timesissa ja Washington Postissa.

Ratkaiseva vihje tuli, kun Kaczynskin veli tunnisti lehdessä julkaistusta manifestista tutun kuuloisen mutta harvinaisen ilmauksen.
Lingvistien huomio kiinnittyi muun muassa vanhahtaviin sanoihin. Esimerkiksi sana ”vihje”, clue, oli kirjoitettu muodossa ”clew”. Tätä muotoa oli käytetty Chicago Tribune -lehdessä 1930–50-luvulla, koska sen päätoimittajan mielestä kirjoitusasu sopi paremmin englannin kieleen.

Tutkijat päättelivät, että Unabomber oli asunut Chicagossa. Näin tosiaan oli. Tekijäksi paljastunut Theodore Kaczynski oli viettänyt siellä lapsuutensa. Kielen avulla tehtiin muitakin oikeaan osuneita päätelmiä tekijän asuinseuduista.

Ratkaiseva vihje tuli, kun Kaczynskin veli tunnisti lehdessä julkaistusta manifestista tutun kuuloisen mutta harvinaisen ilmauksen. Se oli ”cool-headed logician”, kylmäpäinen loogikko.

Vihjeen perusteella Kaczynski pidätettiin vuonna 1996. Aluksi hän kiisti syyllisyytensä, mutta sittemmin hän tunnusti. Hän sai elinkautisen vankeusrangaistuksen.

MUTTA palataanpa vielä Ulvilan murhaan. Vuosien oikeusprosessin jälkeen korkein oikeus päätti joulukuussa 2015, että hovioikeuden vapauttava tuomio jää voimaan.

Viittaako hätäpuhelu Anneli Auerin syyllisyyteen vai syyttömyyteen?

Kysymys saa Rentolan hymyilemään. Sitten hän vastaa.

”Auerin syytteet on hylätty. Asia on loppuun käsitelty.”
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Niin, en tiedä onko kyseinen poliisimies täällä keskustelemassa. Poliisiorganisaation kanta tuskin on kovin kiinnostava.
Niin, mutta kun, itse kirjoitit aivan kuin ”media” olisi valehdellut/vääristelyt asiaa.
Kyllä tällöin kiinnostaa poliisin ”totuus” asiasta.
 

setämies

Kenraali
Mod
Lahjoittaja
Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet
Roosa muuten taitaa olla aika harvinainen poliisin asiantuntija ihan kansainvälisestikin. Aika harvaa rikoskeissiä taidetaan arvioidaan kielen ja kirjoitusten näkökulmasta? Muistelisin että lähin oppikin saatiin Quanticosta?
 

YJT

Majuri
Niin, mutta kun, itse kirjoitit aivan kuin ”media” olisi valehdellut/vääristelyt asiaa.
Kyllä tällöin kiinnostaa poliisin ”totuus” asiasta.
Mä olen keskustellut - kuten ilmeisesti kaikki muutkin - vain mediassa olleiden tietojen varassa. Olen myös todennut asiat jonka jokainen lähdekriittisesti ajatteleva on itsekin huomannut, että lehdissä on ollut vain rekkakuskin kertomusta, ja että uutisointi ei ole edes pyrkinyt puolueettomuuteen.

Toki se poliisimiehen näkemys kiinnostaisi myös, mutta sitä ei varmaan ole täällä tarjolla.
 

g21.45acp

Kapteeni
Mä olen keskustellut - kuten ilmeisesti kaikki muutkin - vain mediassa olleiden tietojen varassa. Olen myös todennut asiat jonka jokainen lähdekriittisesti ajatteleva on itsekin huomannut, että lehdissä on ollut vain rekkakuskin kertomusta, ja että uutisointi ei ole edes pyrkinyt puolueettomuuteen.

Toki se poliisimiehen näkemys kiinnostaisi myös, mutta sitä ei varmaan ole täällä tarjolla.
Otsikot on ainakin kirjoitettu rekkakuskin näkökulmasta.
 

YJT

Majuri

Coffee Man

Ylipäällikkö
– Kontin kiinnitys liittyy juuri siihen erityisvalvontaan, josta LP kantoi vastuun.


– Olemme tämän eduskuntakauden aikana hakemassa enemmistöpäätöstä sille, että Suomeen perustetaan kansallinen liikennepoliisi yhden sateenvarjon alle KRP:n ja supon rinnalle. Liikenteen valvonta ja poliisien koulutus on saatava ajan tasalle. Tätä on pakko viedä eteenpäin, tilanne on niin kriittinen, Haapala sanoo.
 

YJT

Majuri
– Olemme tämän eduskuntakauden aikana hakemassa enemmistöpäätöstä sille, että Suomeen perustetaan kansallinen liikennepoliisi yhden sateenvarjon alle KRP:n ja supon rinnalle.
Tätä olen itsekin tässä viime vuodet peräänkuuluttanut. En tosin tiedä, kannattaako perustaa uutta erillistä yksikköä, vai vain erilliset liikennesektorit nykyisten poliisilaitosten yhteyteen; ainakin jos uutta yksikköä perustetaan niin ei pidä mennä päällikötaso edellä, kuten esim PoHassa tuntuu olevan linjauksena.

Jos Suomeen saataisiin vaikka nyt 500 uutta poliisin virkaa, niin uskoisin että ne olisivat tehokkaammalla käytöllä jos ne sijoitettaisiin LP:n korvaavaan yksikköön eikä niin että ne jaettaisiin nykyisiin poliisilaitoksiin kentälle, tai kentälle ja tutkintaan. Uudessa LP:ssä voisi olla aluksi vaikka kymmenkunta toimipistettä sijoitettuna eri puolille; ei välttämättä isoimpiin kaupunkeihin vaan ehkä jopa ennemmin sinne, missä ei ole muuten poliisiasemaa mutta kuitenkin asukkaita sekä tietenkin valvottavaa liikennettä. Saataisiin liikenteen valvontaan taas ukkoja ja ennen kaikkea asiantuntemusta, ja samalla saataisiin poliisin palveluita sellaisiin paikkoihin joissa ei niitä enää ole paljoa saatavilla. Vaikka toki pääasiallinen tehtävä olisi valvoa sitä liikennettä, mutta varmasti pystyisivät irtoamaan kiireellisiin tehtäviin ja tukemaan paikallista järjestyspoliisia.

Muutenkin uskon ja toivon, että tämä keskittäminen on pikku hiljaa saavuttamassa lakipistettään (ei pelkästään poliisin osalta), ja jossain vaiheessa aletaan taas hajauttamaan. Esimerkiksi juuri LP:n lakkauttamisella saadut säästöt olivat alun perinkin minimaaliset, varsinkin kun vertaa lakkauttamisesta aiheutuneisiin haittoihin. Ja ne säästötkin on moneen kertaan syöty koko ajan kasvavina toimitilakuluina, vaikka yksi peruste keskittämiselle oli nimenomaan se, että ei kannata maksaa seinistä vaan henkilöstöstä. No, Senaatti kiinteistö tekee koko ajan kovaa tulosta. Ja mikä on tehdessä, kun on käytännössä monopoliasemassa mutta kuitenkin toimii markkinatalouden periaatteilla.
 
Top