Poliisi ei enää aktiivisesti etsi vihapuhetta – Juttuja tutkitaan nyt muun työn ohessa
Vihapuheen määrittely tai määrittelemättömyys askarruttaa ja ärsyttää osaa kansalaisista. Poliisilla ei sen sijaan ole epätietoisuutta rangaistavan viharikoksen luonteesta.
Kas poliisin ei enää tarvitse tutkia asioita vain se tietää ne.
Kuitenkin jutussa mainitaan että vain puolet jutuista on päätynyt oikeuteen.
Ja osa jutuista on vielä auki, montako tuomiota niistä tulee.
Muuten en ole nähnyt juttua että yhtään muuta kuin suomallisia olisi edes syytetty vihapuheitta.
Eli poliisi tutkii ja hutkii vain omien kansalaisten vihapuheita.
Vihapuheen määrittely tai määrittelemättömyys askarruttaa ja ärsyttää osaa kansalaisista. Poliisilla ei sen sijaan ole epätietoisuutta rangaistavan viharikoksen luonteesta.
Kas poliisin ei enää tarvitse tutkia asioita vain se tietää ne.
Kuitenkin jutussa mainitaan että vain puolet jutuista on päätynyt oikeuteen.
Ja osa jutuista on vielä auki, montako tuomiota niistä tulee.
Muuten en ole nähnyt juttua että yhtään muuta kuin suomallisia olisi edes syytetty vihapuheitta.
Eli poliisi tutkii ja hutkii vain omien kansalaisten vihapuheita.
Kotimaa 27.10.2019 6:00
Ilari Tapio
Mitta täyttyi syksyllä 2016.
Silloin Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti alkaa todenteolla suitsia lähinnä sosiaalisessa mediassa vellonutta vihapuhetta.
Seuraavan vuoden täydentävässä talousarviossa poliisille myönnettiin rahoitusta viharikosten torjuntaan, verkkorikostorjuntaan ja nettipoliisitoimintaan.
Tämän seurauksena Helsingin poliisilaitoksessa aloitettiin maaliskuussa 2017 keskitetty vihapuherikosten tutkinta. Taustalla vaikutti myös Poliisihallituksen kirje, joka liittyi rangaistavan vihapuheen torjunnan valtakunnallisiin rakenteisiin.
Tilanne on muuttunut jonkin verran jo nyt.
Enää Helsingin poliisilaitoksessa ei ole sen paremmin varsinaista vihapuheryhmää kuin valtakunnallista vetovastuuta rangaistavan vihapuheen estämisessä, paljastamisessa ja tutkimisessa.
– Rikostutkinnan henkilöstöä on kuitenkin kohdistettu näiden asioiden koordinointiin ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Muutoin rikostutkijat tutkivat tapauksia nykyään oman työnsä ohella, kertoo Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen.
– Vuodesta 2018 eteenpäin olemme tehneet tätä rikostutkintaa pääsääntöisesti vain Helsingin alueella. Rikoslain mukaan rangaistavia vihapuherikoksia, kuten kiihottamista kansanryhmää vastaan, tutkitaan aluevastuuperiaatteen mukaisesti.
Turusen mukaan ryhmällä, jota ei enää ole, on ollut tutkinnassa noin 300 epäiltyä rikosta. Niistä noin puolet on johtanut tuomioon oikeudessa.
– Eikä sananvapauteen ja viharikoksiin liittyvien asioiden määrä lähitulevaisuudessa todennäköisesti vähene netissä. Poliisi pyrkii puuttumaan tehokkaasti niistä törkeimpiin.
Rangaistavan viharikoksen muotoja ovat etupäässä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus.
Halla-aho vaati "kyttäyksen" lopettamista
Julkisuudessa esitetyt kannanotot ja vaatimukset ovat kahdensuuntaisia.
Elokuussa puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi perussuomalaisten kesäkokouksessa, että "tarvitsemme henkilöstöä oikeiden rikosten tutkintaan ja ehkäisyyn, emme somepuheita kyttääviä vihapuhepoliiseja".
Syyskuussa puolestaan Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI moitti Suomea vihapuheen lisääntymisestä ja edellytti tiukempaa linjaa sekä lisäresursseja siihen puuttumiseen.
Ulkopuolisilla vaatimuksilla tai edellytyksillä ei kuitenkaan ole kytköksiä viranomaisten toimintaan. Tätä korostaa poliisitarkastaja Måns Enqvist poliisihallituksesta.
– Paljastava toiminta on resurssipulan vuoksi vähentynyt, mutta esille tulleet jutut tutkitaan entiseen tapaan, Enqvist toteaa.
– Eräs kansanedustaja teki jokin aika sitten kyselyn poliisin tähän tarkoitukseen käyttämistä voimavaroista. Me selvitimme sen ja totesimme, että viharikoksia tutkivien ja paljastavien poliisien määrä on valtakunnallisesti noin 20. Mielestäni se on kohtalainen määrä.
Enqvistin mukaan kaikessa toiminnassa pitää resurssien puitteissa pohtia, onko järkevämpää yrittää ylläpitää pientä erikoisryhmää vai jakaa sen tehtäviä.
Poliisille esimerkiksi ihmiskaupan tutkiminen on samantapainen asiakokonaisuus.
Somessa keskustelu muuttuu äkkiä inttämiseksi
Poliisin asialinja ei ole toiminut sosiaalisessa mediassa kovin hyvin. "Keskustelu" on mennyt inttämiseksi.
Seuraavassa on lyhyt otos erittäin pitkästä ketjusta. Poliisi aloitti sen näin:
"Tiesitkö, että vihapuhe voi olla rikos? Netissä pätevät samat lait kuin muuallakin. Sananvapauteen ei kuulu, että voit loukata muiden ihmisten oikeuksia."
Perästä kuului muun muassa seuraavaa:
"Missäs lakipykälässä mainitaan vihapuhe? Olisi mukava lukea enemmän asiasta ihan lakikirjasta. Finlexissä kävin näin: Hakutermillä 'vihapuhe' löytyi 0 hakuosumaa."
"Lopettakaa valehtelu ja politikointi. Suomen poliisi on säälittävä rupusakki. Vain ja ainoastaan eliitin turvamiehiä."
"Kertokaapa arvoisa poliisi mistä vihapuheen määritelmä löytyy. Ja sitten pykälistä ja asetuksista joista vihapuhe löytyy? Jos huutaa että jokin on rangaistavaa olisi se hyvä myös lakikirjasta löytyä?"
"Ei ole vastausta näkynyt. Olenpas yllättynyt."
"Meneekö #poliisin aika jälleen lis sivuraiteilke #raiskaus #kenttätyö #oikeatrikokset"
Ilari Tapio
Mitta täyttyi syksyllä 2016.
Silloin Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti alkaa todenteolla suitsia lähinnä sosiaalisessa mediassa vellonutta vihapuhetta.
Seuraavan vuoden täydentävässä talousarviossa poliisille myönnettiin rahoitusta viharikosten torjuntaan, verkkorikostorjuntaan ja nettipoliisitoimintaan.
Tämän seurauksena Helsingin poliisilaitoksessa aloitettiin maaliskuussa 2017 keskitetty vihapuherikosten tutkinta. Taustalla vaikutti myös Poliisihallituksen kirje, joka liittyi rangaistavan vihapuheen torjunnan valtakunnallisiin rakenteisiin.
Tilanne on muuttunut jonkin verran jo nyt.
Enää Helsingin poliisilaitoksessa ei ole sen paremmin varsinaista vihapuheryhmää kuin valtakunnallista vetovastuuta rangaistavan vihapuheen estämisessä, paljastamisessa ja tutkimisessa.
– Rikostutkinnan henkilöstöä on kuitenkin kohdistettu näiden asioiden koordinointiin ja tilannekuvan ylläpitämiseen. Muutoin rikostutkijat tutkivat tapauksia nykyään oman työnsä ohella, kertoo Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen.
– Vuodesta 2018 eteenpäin olemme tehneet tätä rikostutkintaa pääsääntöisesti vain Helsingin alueella. Rikoslain mukaan rangaistavia vihapuherikoksia, kuten kiihottamista kansanryhmää vastaan, tutkitaan aluevastuuperiaatteen mukaisesti.
Turusen mukaan ryhmällä, jota ei enää ole, on ollut tutkinnassa noin 300 epäiltyä rikosta. Niistä noin puolet on johtanut tuomioon oikeudessa.
– Eikä sananvapauteen ja viharikoksiin liittyvien asioiden määrä lähitulevaisuudessa todennäköisesti vähene netissä. Poliisi pyrkii puuttumaan tehokkaasti niistä törkeimpiin.
Rangaistavan viharikoksen muotoja ovat etupäässä kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus.
Halla-aho vaati "kyttäyksen" lopettamista
Julkisuudessa esitetyt kannanotot ja vaatimukset ovat kahdensuuntaisia.
Elokuussa puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi perussuomalaisten kesäkokouksessa, että "tarvitsemme henkilöstöä oikeiden rikosten tutkintaan ja ehkäisyyn, emme somepuheita kyttääviä vihapuhepoliiseja".
Syyskuussa puolestaan Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI moitti Suomea vihapuheen lisääntymisestä ja edellytti tiukempaa linjaa sekä lisäresursseja siihen puuttumiseen.
Ulkopuolisilla vaatimuksilla tai edellytyksillä ei kuitenkaan ole kytköksiä viranomaisten toimintaan. Tätä korostaa poliisitarkastaja Måns Enqvist poliisihallituksesta.
– Paljastava toiminta on resurssipulan vuoksi vähentynyt, mutta esille tulleet jutut tutkitaan entiseen tapaan, Enqvist toteaa.
– Eräs kansanedustaja teki jokin aika sitten kyselyn poliisin tähän tarkoitukseen käyttämistä voimavaroista. Me selvitimme sen ja totesimme, että viharikoksia tutkivien ja paljastavien poliisien määrä on valtakunnallisesti noin 20. Mielestäni se on kohtalainen määrä.
Enqvistin mukaan kaikessa toiminnassa pitää resurssien puitteissa pohtia, onko järkevämpää yrittää ylläpitää pientä erikoisryhmää vai jakaa sen tehtäviä.
Poliisille esimerkiksi ihmiskaupan tutkiminen on samantapainen asiakokonaisuus.
Somessa keskustelu muuttuu äkkiä inttämiseksi
Poliisin asialinja ei ole toiminut sosiaalisessa mediassa kovin hyvin. "Keskustelu" on mennyt inttämiseksi.
Seuraavassa on lyhyt otos erittäin pitkästä ketjusta. Poliisi aloitti sen näin:
"Tiesitkö, että vihapuhe voi olla rikos? Netissä pätevät samat lait kuin muuallakin. Sananvapauteen ei kuulu, että voit loukata muiden ihmisten oikeuksia."
Perästä kuului muun muassa seuraavaa:
"Missäs lakipykälässä mainitaan vihapuhe? Olisi mukava lukea enemmän asiasta ihan lakikirjasta. Finlexissä kävin näin: Hakutermillä 'vihapuhe' löytyi 0 hakuosumaa."
"Lopettakaa valehtelu ja politikointi. Suomen poliisi on säälittävä rupusakki. Vain ja ainoastaan eliitin turvamiehiä."
"Kertokaapa arvoisa poliisi mistä vihapuheen määritelmä löytyy. Ja sitten pykälistä ja asetuksista joista vihapuhe löytyy? Jos huutaa että jokin on rangaistavaa olisi se hyvä myös lakikirjasta löytyä?"
"Ei ole vastausta näkynyt. Olenpas yllättynyt."
"Meneekö #poliisin aika jälleen lis sivuraiteilke #raiskaus #kenttätyö #oikeatrikokset"
