Pekka Kataja oikeudessa: ”Kuului kova rusaus ja ajattelin, että nyt lähtee henki” – poliisin tekemä virhe vaikeutti tekijän tunnistamista
Pekka Kataja kertoi oikeudessa toiminnastaan Teemu Torssosta vastaan ja Torssosen vihasta häntä kohtaan.
Pekka Kataja
24.2. 10:45Päivitetty 24.2. 11:19
Pekka Kataja näytti peukaloa keskiviikkona Keski-Suomen käräjäoikeudessa ennen kuulemisensa alkua. Simo Pitkänen / Yle
Perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkö
Pekka Kataja kertoi aamupäivällä Keski-Suomen käräjäoikeudessa hänen ja
Teemu Torssosen välisistä riidoista ja raa'asta hyökkäyksestä kotiovella heinäkuussa.
Valtionsyyttäjä
Mika Appelsin ja aluesyyttäjä
Janne Kangas syyttävät vuonna 1979 syntynyttä miestä Katajan murhan yrityksestä.
Vuonna 1961 syntynyt Pekka Kataja on Jämsän kunnanvaltuutettu, perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkö ja kansanedustaja
Jouni Kotiahon (ps.) avustaja.
Kataja kertoi siitä, kuinka puoluehallitus esti Jyväskylän kaupunginvaltuutettua Teemu Torssosta pääsemästä perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kataja oli mukana tekemässä tätä päätöstä ja toimi aktiivisesti Torssosen ehdokkuutta vastaan.
Tällaiseen näyttöön perustuu syyte Pekka Katajan murhayritysjutussa
Syyttäjällä on lukuisia niin sanottuja aihetodisteita, jotka eivät suoraan todista vastaajaa syylliseksi.
Puolustuksen mukaan se pystyy kumoamaan kaikki syyttäjän väitteet.
Katajan mukaan hän karsasti Torssosta alusta saakka, kun tästä tuli piirihallituksen jäsen.
– Täytyy sanoa, että heti ensimmäisessä kokouksessa ajattelin, että nyt meille on saapunut negatiivisessa mielessä poikkeuksellinen henkilö, Kataja sanoi.
Kataja ei halunnut tarkemmin kertoa, mihin tämä asenne liittyi.
Hän kuitenkin kertoi saaneensa jo aiemmin Torssosesta negatiivista palautetta esimerkiksi perussuomalaisten nuorisojärjestön jäseniltä.
Kataja kertoi vanhana smp:läisenä vastustavansa kaikenlaisia ääriliikkeitä.
Kun Torssosen ehdokkuus estettiin Katajan esityksestä, Torssonen alkoi kritisoida päätöstä ankarasti muun muassa Facebookissa. Katajan mukaan Torssonen oli hyvin aggressiivinen ja lähetti viestejä muun muassa useille piirihallituksen jäsenille.
Katajan mukaan soittoja ja sähköpostia tulvi puolueen päättäjille, ja osa viesteistä oli aggressiivisia.
Katajan mukaan piirihallituksessa sovittiin, että vain Kataja antaa kommentteja Torssosen ehdokkuuden estämisestä. Tarkoitus oli säästää muut raivokkailta yhteydenotoilta.
Torssosen ja Katajan välit kärjistyivät entisestään, kun Torssonen haki muutosta ehdokasasetteluun puoluehallitukselta. Sekä Katajaa että Torssosta kuultiin puoluehallituksessa, mutta piirihallituksen ehdokasasettelua ei muutettu.
Lopulta Teemu Torssonen myös erotettiin koko puolueesta puoletta vahingoittavan toiminnan vuoksi.
Motiivia haetaan Torssosen vihasta
Teemu Torssonen liittyy syytteeseen siksi, että syyttäjien mukaan vastaajan motiivi kumpuaa hänen ja Katajan vihanpidosta.
Torssosta ei syytetä osallisuudesta Pekka Katajan murhan yritykseen.
Vastaaja nousi esiin välillisesti Katajan kertomuksessa Torssosen toiminnasta. Katajan mukaan syksyllä 2018 verkkoon alkoi ilmestyä kriittisiä kirjoituksia, jotka oli Torssosen sijaan allekirjoittanut ”Teemu Torssosen tukiryhmä”.
Kataja kertoi kuulemisessaan, että joku oli kertonut hänelle, että häiritseviä soittoja oli tullut tukiryhmän numerosta. Tämä numero kuulemma ”vei Tuusulaan”.
Esitutkinnassa Kataja ei maininnut tukiryhmän Tuusula-yhteydestä.
Yle uutisoi joulukuussa, että rikoksesta epäilty ja nyt syytetty henkilö on Teemu Torssosen tukiyhdistyksen puheenjohtaja ja asuu Tuusulassa.
Hänen puhelinnumeronsa oli syksyllä 2018 ja keväällä 2019 useissa tukiryhmän tiedotteissa.
Esitutkinnan aikana numero poistui Torssosen nettisivuilta.
Oikeudessa puolustuksen asianajaja
Ari Nieminen kysyi asiasta lisää ja epäili, että kyse on jälkikäteispäättelystä.
– [Vastaaja] on muuttanut Tuusulaan vasta vuonna 2020, Nieminen sanoi.
Kataja ei osannut sanoa, miten sai tietää vuonna 2018 Tuusula-yhteydestä.
”Nyt lähtee henki”
Vastaaja oikeuden istunnossa tiistaina. Simo Pitkänen / Yle
Tapahtumista asunnollaan 17. heinäkuuta Pekka Kataja kertoi varsin samoin kuin hän on kertonut esitutkinnassa ja haastatteluissa.
Pekka Kataja on, että 17. heinäkuuta 2020 hänen ovelleen ilmestyi kaksi miestä. Katajan kertoman mukaan miehistä näkyi ensin vain toinen, joka soitti ovikelloa. Miehellä oli kädessään paketti ja hän kertoi, että on tuomassa Katajalle lähetystä perussuomalaisten puoluetoimistolta.
Syyttäjän näkemys on, että paketti oli rekvisiittaa, jonka tarkoitus oli tehostaa hyökkääjien hämäystä.
Mies pyysi Katajaa todistamaan henkilöllisyytensä, joten Kataja haki lompakkonsa. Kun hän avasi oven, katveesta tunki sisään toinen mies, joka alkoi hakata Katajaa päähän jollakin kovalla esineellä, mahdollisesti vasaralla.
–Yritin huutaa mutten saanut ääntä. Erittäin hyvin muistan, kun kuului semmoinen kova rusaus, Kataja kertoi oikeudessa keskiviikkona.
– Ajattelin, että tämä oli nyt tässä. Nyt lähtee henki.
Katajaa osui päähän 20 iskua. Hänen kallonsa, ja hän sai useita muita vammoja. Miehet potkivat vielä maassa makaavaa Katajaa ja poistuivat vasta, kun tämä menetti tajuntansa.
Tiistaina oikeudessa kuunneltiin Katajan soittamia hätäpuheluita. Ensimmäisessä puhelussa hän ei pystynyt sanomaan mitään. Toisessa puhelussa hän pystyi puhumaan, mutta puhelusta välittyy Katajan sekavuus. Hätäkeskuspäivystäjä ei vaikuta ymmärtävän tilanteen vakavuutta.
Vakava virhe tutkinnassa
Keskiviikkona oikeuden istunnossa Katajalta kysyttiin muun muassa tekijöiden tuntomerkkejä, mutta hän ei osannut antaa tarkkoja tuntomerkkejä.
Ensimmäisessä puhuttelussa Kataja kertoi, että piti tekijöitä ”arabeina”. Myöhemmin hän kertoi tarkoittaneensa, että toinen tekijöistä oli tummahko mutta suomalainen. Edelleen myöhemmin hän kertoi, että tekijä puhui suomalaisittain mutta eri tavalla kuin Jämsässä tavataan puhua.
Esitutkinnan alussa poliisi teki vakavan virheen, joka myöhemmin vaikeutti tutkintaa.
Kataja tarkensi pian tutkinnan alussa, että ainoa hänen keksimänsä motiivi teolle voisi olla poliittinen kauna Torssosen suunnalta. Hän myös mainitsi muutamia mahdollisia nimiä poliisille.
Nimien joukossa oli äärioikeistolainen vaikuttaja, jonka Kataja tiesi nimeltä. Kataja kertoi poliisille, että hän ei tunne miestä.
Tuolloin tutkinnanjohtajana toiminut Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario kehotti Katajaa googlaamaan nimen ja katsomaan tämän kuvia. Oikea menettely olisi ollut järjestää ohjeistusten mukainen ryhmätunnistus esimerkiksi valokuvien avulla.
Kataja teki työtä käskettyä ja oli tunnistavinaan nimeämänsä miehen toiseksi tekijöistä.
Äärioikeistolainen vaikuttaja vangittiin teosta epäiltynä. Hän pystyi kuitenkin aukottomasti osoittamaan, että ei ole voinut olla Katajan asunnolla tekohetkellä.
Väärä tunnistus ja siihen johtanut poliisin toiminta vaikeutti merkittävästi uskottavien tunnistusten mahdollisuutta tutkinnassa.
Pekka Kataja kertoi oikeudessa toiminnastaan Teemu Torssosta vastaan ja Torssosen vihasta häntä kohtaan.
yle.fi
