Prätkä - King of the Road!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja YliKoo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kawasaki_H1_500_MkIII.jpg

Vm -70 Kawasaki Mach III. Rumpujarrut, vaatimattomat joustimet, mahdollisesti löysä runkokin, moottorina varsin tirakka ja äkkiottoinen 2-t.
Siihen lisättynä vapaat nopeudet sen aikaisilla teillä ja kuskin suojavarusteiden heikkous tai kokonaan puuttuminen niin eipä ihme että vakavia onnettomuuksia sattui.

Se varsinainen ''leskentekijä'' taisi tulla markkinoille muutamaa vuotta myöhemmin, eli 750 kolmipytty 2-t Kawa. Eikös @YliKoo :lla ollut joku vastaava Suzuki?
 
Kawasaki_H1_500_MkIII.jpg

Vm -70 Kawasaki Mach III. Rumpujarrut, vaatimattomat joustimet, mahdollisesti löysä runkokin, moottorina varsin tirakka ja äkkiottoinen 2-t.
Siihen lisättynä vapaat nopeudet sen aikaisilla teillä ja kuskin suojavarusteiden heikkous tai kokonaan puuttuminen niin eipä ihme että vakavia onnettomuuksia sattui.

Se varsinainen ''leskentekijä'' taisi tulla markkinoille muutamaa vuotta myöhemmin, eli 750 kolmipytty 2-t Kawa. Eikös @YliKoo :lla ollut joku vastaava Suzuki?
Tommosella paineltiin pitkin Eurooppaa jo ennen Jaruzelskin sotatoimia :p

2F5B0A46-7DA8-4848-B092-78B77F70E473-27048-00001E9E3C75B6C4.webp
 
Kn täällä nyt on teiden ritareita enemmänkin, tekisi mieleni paljastaa ongelma, mitä en ole saanut hyvin ratkaistua.

Nimittäin ajovaatteet. Kun on ollut oikein lämmintä, olen ajanut pikkuajoja pelkkä pilottinahkatakki T-paidan päällä ja ajofarkuissa olen ollut kalsareilani. Nyt pitäisi ajaa pitempi paripäiväinen osin tuntemattomilla seuduilla, ja kaivoin säänkestävän ajopuvun komerosta. Laitoin sen päälle ja kävin muutaman kilometrin päässä tankilla. Tarkistin ilmanpaineet ja tein muutenkin pintatarkastuksen. Eihän siinä edes kauan mene. Niska, otsa ja kainalot olivat hikiset. Ajelin takaisin vetoketju puoleksi auki, mutta muutaman kymmenen metrin kävely ja sama juttu. Muistin heti, miksi ajopuku on ollut pari kuukautta reservissä komerossa.

On selvää, että kunnon puku suojien kanssa on oikea valinta, kun viikonloppuna on kevyttä sadetta, raskasta sadetta, ukkosta ja ties mitä syöksyvirtausta. Vaikka totta kai löydän suojaa, mutta ei sitä aina samalla minuutilla löydä. Mutta mikä helkkari on, että niiden pitää olla tuollaisia hikikaappeja? Markkinateksteissä aina sanotaan, että on hengittävä ja sateenpitävä. No sateenpitävä on, eivät kastu puhelin ekä tupakit mutta takuulla ei hengitä. Kun puvun ottaa pois, se tuntia aikaisemmin päästety pierukin vasta vapautuu.

Miten te ratkaisette asian eli turvallisuus versus viihtyvyys? Joku sanoi, että nahkatakki on siitä hyvä, että se on lopultakin viileämpi, jos ei laita alle juuri mitään. Ja hoidettuna se pitää pikkusadetta sen, että suojaan ehtii. Pitäisikö siis kuitenkin hankkia varsinainen nahkainen ajotakki? Ja kalvoasu olisi sitten vaikka satulalaukussa jemmassa? Vai olisiko parempi pitää nahkaiset ajohousut ja goretakki? Toisinpäin?

Suomen kesä on kuitenkin aina Suomen kesä. Jossain kymmenessä asteessa on tekstiiliajopuku ihan ok mutta heinä-elokuu on yleensä jo aika rankkaa.

Saa ehdotella merkkejäkin, koska ensi talven aikana tämä on ratkaistava.
 
Turvallisuuden ja viihtyvyyden toteutan vaimon Lexusella ja vapauden tunteen hoidan HD:lla kuntoon. Mopoillessa kotimaiset Rukka ja Reima on hoitanut hommaa, mutta toki noitahan on muitakin, niin kuin mopojakin.
 
Itse vannon goretxien nimeen. Nahkaa kaipaan vasta yli 200km/h vaudeissa ja ehkä pannuttaessa, mitä ei onneksi ainakaan vielä ole tapahtunut :D . Mikään säänkestävä kampe ei kyllä ole paikallaan seisten taikka nurkka ajossa helteellä kovin mukava, mutta kun vauhtiin pääsee, niin ei ole kuumuus päässyt yllättämään. Iltojen viiletessä on tietysti lisättävä jotain puseroa alle tarpeen mukaan.
 
Kyllä ainakin ärräpyörällä ajaessa oikean kokoinen nahkapuku on ihan ehdoton ja kaikista mukavin. Ainoa miinuspuoli on että taskut puuttuu...
Jos tulee kylmä, niin silloin ajaminen ei ole tarpeeksi aktiivista ;)
 
Siinä Vesivehmaan huudelta olisi lähtenyt tie Kalkkisiin josta pääsee Marjoniemen kautta Heinola kk, josta Lusiin. Se olisi ollut varmasti upea kokemus, jos vaihtelevaa tietä haluaa posottaa kohti Savoa.
Plus Vierumäki-Korkee-Ruuhijärvi-Villähde-Orimattila-Myrskylä-Porvoo niin saa siinäkin hyvin kanttailla.
Nastolasta pikku- ja iso-Kukkasen erottavan Karhunsillan yli, urheiluopiston ohi Heinolaan... hieno tie, vanhaa kulttuurimaisemaa, solisevia puroja, rapujokia jne.
 
Itse vannon goretxien nimeen. Nahkaa kaipaan vasta yli 200km/h vaudeissa ja ehkä pannuttaessa, mitä ei onneksi ainakaan vielä ole tapahtunut :D . Mikään säänkestävä kampe ei kyllä ole paikallaan seisten taikka nurkka ajossa helteellä kovin mukava, mutta kun vauhtiin pääsee, niin ei ole kuumuus päässyt yllättämään. Iltojen viiletessä on tietysti lisättävä jotain puseroa alle tarpeen mukaan.

Kyllä kunnon tekstiili oli eilen ihan jees.
 
Flunssa vaivannut viikolla, mutta viikonlopusta on tulossa kirkas. Aion nukkua ja jättää perinteisen perjantain palstaroikkumisen sikseen. Aamulla sen tietää, onko kuntoa. Lenkki olisi pääpiirteissään lauantaina ylöspäin, käynti kahdessa vierailupaikassa ja sitten takaisin alemmas ja kolmenteen paikkaan saunaan. Se tekisi noin 700 kilometriä. Sunnuntaina 170 kotiin.

Sen verran on järkeä, että jos aamulla vielä tuntuu pää höntiltä, perun vaikka himo on kova.
 
Tiedätteks mikä se tämä on? Olenpa ollut kyydissä... ja otettiin Niinisalossa kuraisella metsäpolulla "pannut". Sitten matka jatkui.

21462296_239243716599040_6115164045561450128_n.jpg
 
Back
Top