Prätkä - King of the Road!

Autosolin Metal polish ja Chrom Glans auttanevat. Minulla on 17 vuotta vanhat alkuperäiset, joskaan ne eivät ole nyt kiinni.

(tämä ei ole minun, mutta kuvanottaja lienee uhrannut muutaman tunnin perushoitoon)

1515428106771.png1515428129628.png
 
Pari vuotta sitten luin Neil Peartin kirja siitä kun hän kiersi USA;n sen jälkeen kun tytär ja vaimo olivat kuolleet.
Tämmöisellä setillä hän kulki, BMW 1200. Kirjan mukaan päivämatkat olivat siinä 1000km luokkaa.
neal_peart_RUSH_r1200gs_2-L.jpg

Peartin pyörä oli R1100GS.

1516101555047.png

Luin kirjan. Se on rakenteellisesti hyvin haastava. Alkupuoli on matkatarinaa, mutta sitten teos muuttuu matkalla käydyn kirjeenvaihdon kavalkadiksi. Ajamiseen keskittyminen saa Peartin säilyttämään järkensä surussa. Tyttären kuoleman jälkeen hänellä oli kahden kuukauden päihdeputki, ja avioliitto oli tavallaan risoina ja vaimo sairasti syöpää. Onneksi hän sai itseään vähän kuosiin vaimon viimeisiksi viikoiksi. Kirjan alkupuoli on kiinnostavaa.
 
Ilta-Sanomien mukaan Ewan McGregor eroaa. On alkanut suhde vastanäyttelijän kanssa.

Kun tässä nyt kirjoista on ollut puhetta, McGregorin ja Boormanin Long Way Round kertoo siitä, miten he ajoivat moottoripyörillä maailman ympäri vuonna 2004. En tiedä, onko sitä suomeksi, mutta Long Way Down on ainakin käännetty. Se on reissu Kapkaupunkiin ja kirja on saatavissa suomeksi nimellä Halki Euroopan ja Afrikan.

Olen sen lukenut. Kerronnassa Ewan ja Charley kertovat vuorotellen simultaanisesti, aina pari sivua kerrallaan, joten tulee ristivalotus. Kuvauksessa annetaan tilaa kiinnostaville paikoille ja tavatuille ihmisille. Siksi sitä jaksaa selailla. Ja ainahan pitkässä reissussa kommelluksia riittää.
 
Peart mielellään ajaa keikkojen välimatkatkin mopolla aina kun vaan aikatauluihin sopii.
Mulla on McGregorin "Long Way Round" dvd pakettina ja onhan se hienoa katseltavaa. Etenkin ne jaksot Kazachstanista Magadanaiin. Saattaisi siellä pienemmällä porukalla tulla äitiä ikävä toisinaan.

.
 
Viimeksi muokattu:
Ai-jai, kyllä se vaan (messut) joka kevät aiheuttaa "riippuvuutta"
Mulle tämä ei ole ollut ongelma, turha on köyhän kuolata.
Ihan turha mennä sinne katselemaan tuotteita joihin tarvitsee yli 10T€ rahaa. Omat mopot on olleet max 5000,-, enempään ei pysty.

Toki mulla on sitten vähemmän hauskaa kun muilla, mutta hyväksytään.
.
 
Mulle tämä ei ole ollut ongelma, turha on köyhän kuolata.
Ihan turha mennä sinne katselemaan tuotteita joihin tarvitsee yli 10T€ rahaa. Omat mopot on olleet max 5000,-, enempään ei pysty.

Toki mulla on sitten vähemmän hauskaa kun muilla, mutta hyväksytään.
.
Itsellä on kyllä ollut eniten kivaa halvempien pyörien kanssa. Ainoa kalliimpi on ollut kyykky, ja sen kun heitti yhdeksästäkympistä tukkimetsään niin ei ollut enään kivaa. Siitä lähtien aina aristellut täysin huoletonta ajamista kalliimmalla laitteella, "halvalla ja naarmuisella" ei tarvitse kuin ajaa, nirhasi sitä joskus johonkin tai ei.
 
Ajaminen on se nautinto, ei se että on joku valtavan kallis homosoffa, jossa on taulun täydeltä jotain elektroniikkahärpäkkeitä. Minä ajan 16 vuotta vanhalla twinillä ja nautin.
 
MP-messuilla 100 netissä ensiksi ilmoittautunutta voi suorittaa teoriatunnit ilmaiseksi. Koeajaa erilaisia härpäkkeitä voi 600 metrin radalla vaikka ei olisi korttia (suljjettu tila + ajo-opetus) mutta etukäteen pitää varata. Ajoaika 10 min. Ikäraja 15.
 
Millä rasvata vaijerit? Italialaisissa ei ole teflonjohdetta kuten yleensä japseissa taas on.

Yksi sanoo, että moottoriöljyä. Toinen että ase- tai ompelukoneöljyä. Kolmas horisee vaseliinista. Joku vannoo CRC:n nimeen. Olisiko kuitenkin joku spraypullossa oleva ohut ketjuöljy paras?
 
Hahaa!
Kotipihaan vievä asfaltti oli sulanut, ja olin muutenkin autotallissa.
Ajatuksena oli käyttää pyörän moottorin vain lämpimäksi...
Pakkohan se oli heittää pikku pätkä tietä eestaas.  :)
Pari kuukautta niin kesä on täällä taas!
Naapurikin kävi jutulla, vanha mies, kilpaakin ajanut joskus. Ei pidäkkään meikäläistä ihan seinähulluna moottoripäänä. Valitteli kovasti ettei enään oma terveys salli pyöräilyä. Haisteltiin siinä sitten yhdessä korkeaoktaanisen bensiinin palamisen käryä...
 
Olen autolla ajellessa tutkinut tienpintaa sillä silmällä. Talven jäljiltä on asfaltissa näkyvissä isoja romahtaneita suppia, sellaisia halkaisijaltaan 30-40 cm siellä täällä, usein lähellä risteyksiä tai kiertoliittymiä mutta yhden näin keskellä Kehä III:a hiukan Vuosaaresta länteen menevällä kaistalla, nopeampien kaistalla.

Pitää sitten kun oikein aloittaa pitää silmät auki kuin pöllöllä.
 
Millä rasvata vaijerit?
Puhdistaa vaijerin kuoren sisäpuolen valuttamalla petrolia läpi. Tärkeintä on saada sieltä kaikki paska pois. Vanhat rasvat paakkuntuvat ja keräävät likaa. Kun petrolikäsittely on tehty sen voi jättää sellaiseksikin koska petrolihan on öljypitoista muutenkin.
Putsaan kaiken rasvaisen aina ensin petrolilla ja sen jälkeen vasta mietin miten jatkohuolto tapahtuu. Joskus on ratkaisuna kuivaaminen ja kevyt polkupyöräöljy.

.
 
Niin, itsekin tuossa muutama vuosi takaperin sain aikaiseksi hankkia moottoripyöräkortin, ja olihan sitä pärrääkin sitten alettava etsiskelemään, voin sanoa että budjetti oli senverta tiukka ettei sillä rahalla kokonaista saatika ajokelpoista pyörää saanut, joten kylmään puimalaani joka toimittaa autotallin virkaa ilmestyi eräänä syyskuisena iltana kasa osia, pahvilaatikoita ja renkaita vanteineen, sitä kasaa kattellessa meni useempi hetki, suu leveässä virneessä sitä visioitiin mitä kasasta kuoriutuisi, lompakko näytti siinäkin suuntaviivat, ei tuu pitkää keulaa eikä jyräpyörää taakse, lompakosta johtui myös että seuraavana kesänä koeajot ajettiin vasta elokuun lopulla, ilman kilpeä, tietty, talvi menikin sitten vain kätten tuotoksia ihaillessa, toki muutama pikkuparannus koeajojen aikana ilmitulleisiin asioihin, keväällä katsastus, ja pari kesää nyt päristellyt ihan itse rakentelemallani showelhead wanhanliiton hippibobberilla, siinä huolet ja murheet häviää mielestä kun päästelee kesäillassa auringonlaskuun. Loppukommenttina voisi toistaa erään harrastajan lausahduksen: Aina oppii jotain uutta kun ostaa halvimman projektikuntoisen showelin;)
 
Niin, itsekin tuossa muutama vuosi takaperin sain aikaiseksi hankkia moottoripyöräkortin, ja olihan sitä pärrääkin sitten alettava etsiskelemään, voin sanoa että budjetti oli senverta tiukka ettei sillä rahalla kokonaista saatika ajokelpoista pyörää saanut, joten kylmään puimalaani joka toimittaa autotallin virkaa ilmestyi eräänä syyskuisena iltana kasa osia, pahvilaatikoita ja renkaita vanteineen, sitä kasaa kattellessa meni useempi hetki, suu leveässä virneessä sitä visioitiin mitä kasasta kuoriutuisi, lompakko näytti siinäkin suuntaviivat, ei tuu pitkää keulaa eikä jyräpyörää taakse, lompakosta johtui myös että seuraavana kesänä koeajot ajettiin vasta elokuun lopulla, ilman kilpeä, tietty, talvi menikin sitten vain kätten tuotoksia ihaillessa, toki muutama pikkuparannus koeajojen aikana ilmitulleisiin asioihin, keväällä katsastus, ja pari kesää nyt päristellyt ihan itse rakentelemallani showelhead wanhanliiton hippibobberilla, siinä huolet ja murheet häviää mielestä kun päästelee kesäillassa auringonlaskuun. Loppukommenttina voisi toistaa erään harrastajan lausahduksen: Aina oppii jotain uutta kun ostaa halvimman projektikuntoisen showelin;)

Hienoa!

Tervetuloa palstalle.
 
Back
Top