Prätkä - King of the Road!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja YliKoo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Olen autolla ajellessa tutkinut tienpintaa sillä silmällä. Talven jäljiltä on asfaltissa näkyvissä isoja romahtaneita suppia, sellaisia halkaisijaltaan 30-40 cm siellä täällä, usein lähellä risteyksiä tai kiertoliittymiä mutta yhden näin keskellä Kehä III:a hiukan Vuosaaresta länteen menevällä kaistalla, nopeampien kaistalla.

Pitää sitten kun oikein aloittaa pitää silmät auki kuin pöllöllä.
Samaa pohtinut, ainakin ysi ja kymppiteillä on myös sellaisia motoristin tappajia ettei hirveästi huvittaisi osua
 
Itsellä on ollut tapana aina välillä irroittaa ketju, upottaa se bensaan, ja harjata puhtaaksi. Sen jälkeen kuivaus ja uusi rasva. Saa kivan puhtaat ja kiiltävät, mutta olen pohtinut mahtaako se heikentää ketjujen kumitiivisteitä?
 
Itsellä on ollut tapana aina välillä irroittaa ketju, upottaa se bensaan, ja harjata puhtaaksi. Sen jälkeen kuivaus ja uusi rasva. Saa kivan puhtaat ja kiiltävät, mutta olen pohtinut mahtaako se heikentää ketjujen kumitiivisteitä?

Minä olen kardaanimiehiä. Olen kuullut, että jotkut hinkkaavat hammasharjalla ja paksulla öljyllä liottavat likaa. Pyörittävät takapyörää ja hinkkaavat tunnin ja sitten pyyhkivät rätillä.
 
Mitäpä jos kirjoittaisi ajankuluksi arvostelun omasta pyörästä? Miksi juuri tämä lelu? Liittykää mukaan leikkimään moottoritoimittajaa ja jakakaa tietoa, jota ei koskaan ole liikaa vaikka kaikki olemmekin kaikki jo "useamman maantietunnin miehiä", ja ketjun ylipapilla ( @YliKoo ) taitaa olla 40 vuoden ura takana.

Moto Guzzi on vanhin eurooppalainen. Perustajat Carlo Guzzi, Giorgio Parodi ja Giovanni Ravelli (joka oli kilpa-ajaja ja sotilaslentäjä) aloittivat moottoripyörien pienimuotoisen valmistuksen jo 1917. Kun Ravelli kuoli koelento-onnettomuudessa, Guzzi ja Parodi sijoittivat hänen muistokseen Italian ilmavoimien tunnuksen, kotkan, uuden yhtiönsä moottoripyöriin. Aluksi tuli kilpapyöriä. Tehdas lopetti osallistumisen kilpailuihin kokonaan vuonna 1957 mutta oli tienannut siihen mennessä 11 maailmanmestaruutta ja 3329 voittoa muissa virallisissa kansallisissa kilpailuissa. Jos jotain noilta ajoilta on jäänyt, se on jämäkkä jousitus.

90 asteen kulmassa oleva V2 tuli vuonna 1965 ja on ollut siitä lähtien. Hirveästi se ei ole kehittynyt noista päivistä, vaan tekee nostalgiapyöriä, joilla on outo uskollinen faniryhmänsä.

Omasta lätkyttimestäni voin sanoa sen verran, että sen toi pihaani sattuma ja hinta.

Kun tehdas täytti 80 vuotta, Guzzi teki sporttiversion tunnetusta Kalifornia-tourerista. Käytännössä se on 1064 cc:n V-Twin klassisella muotoilulla ja italialaisella ilmeellä. Startti tapahtuu aina ilman mitään epäröintiä. Normaali kierrosalue on 2000 - 6500, ja Marellin polttoaineruiskutus antaa todella nopean kaasuvastauksen koko kierrosalueen ajan. Ei taukoja tai kuolleita pisteitä, vaan silkkaa voimaa ja vääntöä. Vaihdelaatikko on viisiportainen. Kierrokset on pidettävä yli 3000:n, 3500 on hyvä. Silloin voitelu pelaa taakse eikä pyörää pääse pilaamaan.

Pyörä on hyvin vakaa, myös kovissa nopeuksissa. Raskaaksi retkipyöräksi sillä pääsee kohtuullisen lujaa (minun pyörälläni rapiat 200 km/t). Jarrut ovat erikoiset. Etujarruvipu aktivoi yhden 320 mm:n levyistä etupuolelta, jolloin neljä Bremboa pääsee toimimaan. Jalkajarrua painamalla kytkeytyvät toinen etulevy ja takalevy, ja säätöläppä jakaa jarrupainetta näiden kahden välillä estäen takapyörän lukituksen. Järjestelmä on eräänlainen köyhän miehen ABS.

Jousitus on aika "urheilullinen" ja tarkoittaa sitä, että perse lentää ilmaan, jos ajaa johonkin kyhmyyn. Jousitus ei ole säädettävissä. Valitettavasti. Sileä tie on paljon hauskempi. Oikeasti, Special Sportissa kannattaa kuskin pitää kahvoista kiinni, koska koko keho lähtee väistämättä irti sopivassa hyndassa!

Muuten ajoasento ei puuduta pitkilläkään matkoilla. Kokoonsa nähden se on ketterä, kun on vauhtia. Hidasajossa se on norsu.

Yleisarviointina voisi sanoa, että pyörä on reipas, vahva ja mukava mutta sen kanssa pitää olla myös hereillä. Se on sporttinen tourer, ei mikään "sohva". Sitä ajetaan.
 
Viimeksi muokattu:
Janne Uskali näyttää, miten järjettömän tehokas H2 kulkee. "Laitoimme koneen mittapenkkiin, ja iloiseksi yllätykseksi koneen todelliseksi tehoksi paljastui 218 hevosvoimaa."

 
Mitäpä jos kirjoittaisi ajankuluksi arvostelun omasta pyörästä? Miksi juuri tämä lelu? Liittykää mukaan leikkimään moottoritoimittajaa ja jakakaa tietoa, jota ei koskaan ole liikaa vaikka kaikki olemmekin kaikki jo "useamman maantietunnin miehiä", ja ketjun ylipapilla ( @YliKoo ) taitaa olla 40 vuoden ura takana.

Moto Guzzi on vanhin eurooppalainen. Perustajat Carlo Guzzi, Giorgio Parodi ja Giovanni Ravelli (joka oli kilpa-ajaja ja sotilaslentäjä) aloittivat moottoripyörien pienimuotoisen valmistuksen jo 1917. Kun Ravelli kuoli koelento-onnettomuudessa, Guzzi ja Parodi sijoittivat hänen muistokseen Italian ilmavoimien tunnuksen, kotkan, uuden yhtiönsä moottoripyöriin. Aluksi tuli kilpapyöriä. Tehdas lopetti osallistumisen kilpailuihin kokonaan vuonna 1957 mutta oli tienannut siihen mennessä 11 maailmanmestaruutta ja 3329 voittoa muissa virallisissa kansallisissa kilpailuissa. Jos jotain noilta ajoilta on jäänyt, se on jämäkkä jousitus.

90 asteen kulmassa oleva V2 tuli vuonna 1965 ja on ollut siitä lähtien. Hirveästi se ei ole kehittynyt noista päivistä, vaan tekee nostalgiapyöriä, joilla on outo uskollinen faniryhmänsä.

Omasta lätkyttimestäni voin sanoa sen verran, että sen toi pihaani sattuma ja hinta.

Kun tehdas täytti 80 vuotta, Guzzi teki sporttiversion tunnetusta Kalifornia-tourerista. Käytännössä se on 1064 cc:n V-Twin klassisella muotoilulla ja italialaisella ilmeellä. Startti tapahtuu aina ilman mitään epäröintiä. Normaali kierrosalue on 2000 - 6500, ja Marellin polttoaineruiskutus antaa todella nopean kaasuvastauksen koko kierrosalueen ajan. Ei taukoja tai kuolleita pisteitä, vaan silkkaa voimaa ja vääntöä. Vaihdelaatikko on viisiportainen. Kierrokset on pidettävä yli 3000:n, 3500 on hyvä. Silloin voitelu pelaa taakse eikä pyörää pääse pilaamaan.

Pyörä on hyvin vakaa, myös kovissa nopeuksissa. Raskaaksi retkipyöräksi sillä pääsee kohtuullisen lujaa (minun pyörälläni rapiat 200 km/t). Jarrut ovat erikoiset. Etujarruvipu aktivoi yhden 320 mm:n levyistä etupuolelta, jolloin neljä Bremboa pääsee toimimaan. Jalkajarrua painamalla kytkeytyvät toinen etulevy ja takalevy, ja säätöläppä jakaa jarrupainetta näiden kahden välillä estäen takapyörän lukituksen. Järjestelmä on eräänlainen köyhän miehen ABS.

Jousitus on aika "urheilullinen" ja tarkoittaa sitä, että perse lentää ilmaan, jos ajaa johonkin kyhmyyn. Jousitus ei ole säädettävissä. Valitettavasti. Sileä tie on paljon hauskempi. Oikeasti, Special Sportissa kannattaa kuskin pitää kahvoista kiinni, koska koko keho lähtee väistämättä irti sopivassa hyndassa!

Muuten ajoasento ei puuduta pitkilläkään matkoilla. Kokoonsa nähden se on ketterä, kun on vauhtia. Hidasajossa se on norsu.

Yleisarviointina voisi sanoa, että pyörä on reipas, vahva ja mukava mutta sen kanssa pitää olla myös hereillä. Se on sporttinen tourer, ei mikään "sohva". Sitä ajetaan.
Oletko insinööri Tampereelta? :unsure::unsure::unsure:
 

Monikos täältä on käynyt seuraamassa moottoriurheilutapahtumien kuningasta&viikatemiestä? Man saarten TT ajoja.

En ole käynyt enkä enää harkitse osallistumista syksyisin ajettavaan aloittelijoiden Manx GrandPrix -kisaan, vaikka siinä on kuollut vasta 250 kuskia. Suhde sadan vuoden aikana on silti pienempi kuin varsinaisissa TT-ajoissa, joissa viime vuonna kuoli kolme ja edellisvuonna neljä kuljettajaa.

Nostan hattua Joey Dunlopille, joka voitti TT-ajot 26 kertaa ja viimeisen 48-vuotiaana.

Hän selvisi miltei kaikesta vuosien 1976-2000 välillä mutta sitten Tallinnassa kaatui 125-kuutioisella ja osui puuhun ja tuuri loppui siihen. Vain viikkoja viimeisen Man-saaren TT-ajojen voiton jälkeen.

 
Viimeksi muokattu:
Tänään voisi olla komeita Afrikan maisemia telkussa. Illalla tulee jonkun 16 miehen retki Afrikan halki. Aika iso karavaani. Jutussa sanotaan, että "vain pieni joukko" on tämän tempauksen toteuttanut aikaisemmin. Kyllä on, Suomestakin - ja jopa polkupyörällä!

Moottoripyörällä halki Afrikan -ohjelma vie pelaamaan Afrikan tähteä pyörän selässä

http://www.kaleva.fi/viihde/moottor...laamaan-afrikan-tahtea-pyoran-selassa/787249/
Nähtävänä YLE Areenassa 90 pv ajan. Toinen osa viikon päästä.

https://areena.yle.fi/1-3966125
Sunnuntaisin klo 21.00, Yle TV2 - Yle Areena 90 pv

Joukko moottoripyöräharrastajia tartuu elämänsä haasteeseen ja yrittää ajaa Afrikan läpi Kairosta Kapkaupunkiin. Karut autiomaat, eksoottiset eläimet ja maiden epävakaat olosuhteet eivät tee matkasta helppoa.
 
Olen jo pitemmän aikaa katsellut tätäkin sillä silmällä. Audacessa ei ole kromia vaan hiilikuitua. Se on siten kevyempi, ja ilkeää lihasta on riittävästi sporttiselle cruiserille. Teho- / painosuhde on vallan mainio. Mandellon italialaista käsityötä. Koeajaneet väittävät, että kerrankin on tehty pyörä, joka on aidosti sekä pitkään matka-ajoon että kurveihin.

Niin juu. Ei ole rahaa. Mutta jos siis olisi, niin menisin oikopäätä Mandello del Rioon tekemään kaupat ja ajaisin pyörän Suomen tulliin.

1521349172660.webp
 
Olen jo pitemmän aikaa katsellut tätäkin sillä silmällä. Audacessa ei ole kromia vaan hiilikuitua. Se on siten kevyempi, ja ilkeää lihasta on riittävästi sporttiselle cruiserille. Teho- / painosuhde on vallan mainio. Mandellon italialaista käsityötä. Koeajaneet väittävät, että kerrankin on tehty pyörä, joka on aidosti sekä pitkään matka-ajoon että kurveihin.

Niin juu. Ei ole rahaa. Mutta jos siis olisi, niin menisin oikopäätä Mandello del Rioon tekemään kaupat ja ajaisin pyörän Suomen tulliin.

Katso liite: 20297
Onpa päheen näköinen pönttö, eikä tule polville kylmä.... mutta jos iso Trumppa maksaa 25 donaa niin tossa joutuu jo myymään omaa vertaan että pääsee edes osamaksulistalle.
Komea pärrä kyllä, lisä hyvänä se että kusiset sukulaiset tietaa milloin isantä saapuu mökille. Noin 10km ennen...
 
Tuolla rantaruotsin pohjanmaalla rohkeimmat miehet rakentavat moottoripyöriä talvikäyttöön ruotsin malliin, matka ruotsiin moottoripyörällä lyhenee kummasti paukkupakkasilla. Melko vaarallisia vehkeitä snowbiket mutta tiestö on usein uraton. Jos ny joku malli oltava ni custom talvella.
 
Kumpi tulee halvemmaksi? Tuollainen snow bike vai ihan tavallinen moottorikelkka - molemmat toki käytettynä vertailussa.
.
 
Onpa päheen näköinen pönttö, eikä tule polville kylmä.... mutta jos iso Trumppa maksaa 25 donaa niin tossa joutuu jo myymään omaa vertaan että pääsee edes osamaksulistalle.
Komea pärrä kyllä, lisä hyvänä se että kusiset sukulaiset tietaa milloin isantä saapuu mökille. Noin 10km ennen...

Kyllä tuo on ihan assimilaatiohinnassa ison Trumpan kanssa, mutta eipä ole nyt sellaista rahaa laittaa.

Polvet tarkenevat kaikissa V-Twin-kusteissa hyvin. Kolealla ilmalla se tuntuu mukavalta; säteilee vähän muniinkin päin, 40 asteen helteessä ei olisi niin väliä.
 
Back
Top