Praha 1968 -miten Suomen PV/RVL reagoi?

Kyllä, tiedotus oli olematonta. Toisaalta, täytyy ottaa huomioon että Suomi ei ollut tuolloin vielä anglosaksisen mikromanagerointiperinteen läpikyllästämä - eivätkä tuon aikaiset viestijärjestelmät olisi "sininen piste kartalla" johtamista mahdollistaneetkaan.

Suomeen oli tarkoituksella rakennettu useissa vaiheissa järjestelmä, jossa valtaa oli tarkoituksella valutettu alas sotilasläänien komentajille ja joukko-osastojen komentajille joilla oli suuret valtuudet - nimenomaisesti yllätyshyökkäyksen torjunnan aloittamisen mahdollistamiseksi. Komentajatasolla oli vielä paljon sodan käyneitä miehiä jotka eivät arkaillleet ottaneet aloitetta käsiinsä - eivätkä toisaalta management by perkele + kylmän sodan hyssyttely -kulttuurissa todellakaan selittäneet toimiaan jälkeenpäin. Ei tarvinnut käyttää käsitettä välittömän valmiuden joukot - kaikki rauhanajan joukot olivat niitä, koko ajan, jouluna ja juhannuksena, arkena ja pyhänä.

Avoimempi tiedotus - niin organisaation sisällä kuin sen ulkpuolellea - olisi syönyt huhuilta siivet, mutta olisi toki tuossa tilanteessa ollut mahdotonta.

Keinäsen toiminta oli toki keinäsmäistä, mutta juuri tuossa nimenomaisessa historiallisessa tilanteessa hänen toiminnalleen ei tarvitse antaa niin suurta painoarvoa kuin vaikka jossain anglosaksisessa maassa. Organisaatio oli jo valmis oma-aloitteiseen toimintaan tarvittaessa - toisaalta poliittinen johto ei ollut myöntyväinen minkäänlaiselle reaaliselle valmiuden kohottamiselle.

Nyt olemme aika linjassa.

Yläkerta oli hiljaa, mutta organisaatio Keinosesta alaspäin varmasti pelasi ja löytyi myös oma-aloitteisia komentajia. Tällainen kuva ainakin minulle on tullut. Tiedustelu ei myöskään havainnut mitään välitöntä hyökkäysuhkaa. Käsittääkseni se syyskuun alun laivasto-osasto teki juuri ennen poistumistaan jonkinlaisen provokatiivisen manööverin lähestyen aluevesirajaa mutta kääntyi pois.

Tiilikainen olisi nuorena linnakkeen päällikkönä varmaan halunnut enemmän jotain käskyjä. Toisaalta olihan hänellä jatkuvat toimintaohjeet: jos ne tulevat yli, sitten menetellään sen mukaan.
 
Tiedustelu ei myöskään havainnut mitään välitöntä hyökkäysuhkaa

Julkisesti on kerrottu, että itseasiassa Hukkapilkotuksella huomattiin jo viikkojen ajan kuinka tolpan toisella puolen rajajoukot ohenevat koko ajan. Eli tiedettiin jossain tarvittavan joukkoja. Joko kyseessä olisi ollut raaka hämäys tai sitten totta.

Tiedustelu ei nauttinut tuohon aikaan mitään megahypeluokan arvostusta. Liian tiiviissä muistissa olivat vielä -39 ja -44 raskaat epäonnistumiset. Epäonnistuiko sitten tiedustelu vai tehtiinkö väärät johtopäätökset, se on toinen tarina. Tiedusteluunkaan ei voi luottaa kuin härkä sarviinsa. Liian usein ihmisen historiassa vakoilu ja tiedustelu eivät ole onnistuneet. Isoille valtioille se ei ole niin kohtalokasta kuin pienille.
 
Julkisesti on kerrottu, että itseasiassa Hukkapilkotuksella huomattiin jo viikkojen ajan kuinka tolpan toisella puolen rajajoukot ohenevat koko ajan. Eli tiedettiin jossain tarvittavan joukkoja. Joko kyseessä olisi ollut raaka hämäys tai sitten totta.

Tiedustelu ei nauttinut tuohon aikaan mitään megahypeluokan arvostusta. Liian tiiviissä muistissa olivat vielä -39 ja -44 raskaat epäonnistumiset. Epäonnistuiko sitten tiedustelu vai tehtiinkö väärät johtopäätökset, se on toinen tarina. Tiedusteluunkaan ei voi luottaa kuin härkä sarviinsa. Liian usein ihmisen historiassa vakoilu ja tiedustelu eivät ole onnistuneet. Isoille valtioille se ei ole niin kohtalokasta kuin pienille.

Yleisellä tasolla Prahan miehityksen aikaan tiettävästi havaittiin jonkin verran Leningradin sotilaspiirin harjoitustoimintaa. Reserviläisiä kertautettiin tms. Lisäksi oli havaintoja tykistöammunnoista ja muuta liikettä. Tutkijoista ainakin Juha Pohjonen on kirjoitellut näistä.
 
Nyt olemme aika linjassa.

Yläkerta oli hiljaa, mutta organisaatio Keinosesta alaspäin varmasti pelasi ja löytyi myös oma-aloitteisia komentajia. Tällainen kuva ainakin minulle on tullut. Tiedustelu ei myöskään havainnut mitään välitöntä hyökkäysuhkaa. Käsittääkseni se syyskuun alun laivasto-osasto teki juuri ennen poistumistaan jonkinlaisen provokatiivisen manööverin lähestyen aluevesirajaa mutta kääntyi pois.

Tiilikainen olisi nuorena linnakkeen päällikkönä varmaan halunnut enemmän jotain käskyjä. Toisaalta olihan hänellä jatkuvat toimintaohjeet: jos ne tulevat yli, sitten menetellään sen mukaan.

Niinhän se Norjassakin sujui v. 40, eli rannikkojoukkojen komentajat tekivät itse päätöksiä kun sotilas- ja poliittinen johto oli halvaantunut. Silloin kun Oscarsborg avasi tulen niin pääesikunta alkoi vasta lähettää kutsuntakortteja. Hallituksen paon suojaamiseen värvättiin jopa paikallinen ampumaseura.

Mitä Keinoseen tulee, niin moneen sota-ajan upseeriin (ja myös jääkäreihin) päti Peterin periaate, eli työntekijä ylennetään niin pitkään kunnes hän joutuu tehtävään jossa ei enää pärjää. Keinonen vaikuttaa tällaiselta tapaukselta. Sampo Ahto joskus tarinoi lehdessä Keinosesta kärkkäseen sävyyn. Heti komentajaksi tultuaan hän osallistui hiihtokilpailuun jossa keskeytti heti kun mono hajosi (tjsp). Keinonen vaati uusintastartin ja vänkäyksen jälkeen sen saikin, ja keskeytti heti jostain toisesta syystä kun sujui liian huonosti. Kolmannella startilla hän sitten voitti kilpailun omassa sarjassaan.
 
Niinhän se Norjassakin sujui v. 40, eli rannikkojoukkojen komentajat tekivät itse päätöksiä kun sotilas- ja poliittinen johto oli halvaantunut. Silloin kun Oscarsborg avasi tulen niin pääesikunta alkoi vasta lähettää kutsuntakortteja. Hallituksen paon suojaamiseen värvättiin jopa paikallinen ampumaseura.

Mitä Keinoseen tulee, niin moneen sota-ajan upseeriin (ja myös jääkäreihin) päti Peterin periaate, eli työntekijä ylennetään niin pitkään kunnes hän joutuu tehtävään jossa ei enää pärjää. Keinonen vaikuttaa tällaiselta tapaukselta. Sampo Ahto joskus tarinoi lehdessä Keinosesta kärkkäseen sävyyn. Heti komentajaksi tultuaan hän osallistui hiihtokilpailuun jossa keskeytti heti kun mono hajosi (tjsp). Keinonen vaati uusintastartin ja vänkäyksen jälkeen sen saikin, ja keskeytti heti jostain toisesta syystä kun sujui liian huonosti. Kolmannella startilla hän sitten voitti kilpailun omassa sarjassaan.

Kehitti intin hiihtomestaruuskilpailuihin myös jonkinlaisen ikähyvityssysteemin, jolla paransi aina omia lähtökohtiaan muiden osallistujien kustannuksella. Minusta ilmeisen turhamainen ja egoistinen luonne.
 
Myönteistä kuitenkin olivat uudistukset, jotka olivat ensimmäinen askel järkevään palvelukseen. Hänellä oli hyviä ominaisuuksia ja se yksi kaiken tuhoava traaginen.

Kunnianhimo oli se traaginen piirre. Kun tuollainen kaveri oppii, että vallassa pysyy, kun vain tykkää Neuvostoliitosta, ei siitä mitään hyvää seuraa. Itse asiassa se lopullinen erottaminen tuli vastaan sitten, kun Keinonen haki Tehtaankadulta tukea pysyäkseen virassa. Siitähän Kekkonen suuttui ihan saatanasti.

Kekkosen sairaan kiero kaksisuuntainen peli piti ymmärtää. Hän oli se, joka päätti kuka mitäkin tukea sai ja hän oli se joka siitä päätti.
 
@Vonka ja muut tietäjät, osaatteko vahvistaa / ampua alas tämän aiheeseen liittyvän tarinan: Joku muukin korkea-arvoinen upseeri kuin Keinonen (tuolloinen Pääesikunnan operatiivisen os. päällikkö Ermei Kanninen ?) oli poissa Helsingistä virkamatkalla. Matkustivat virka-autolla jossain päin eteläistä Suomea ja joutuivat aina pysähtymään jokaisen huoltoaseman kohdalla soittamaan Pääesikuntaan ja kysymään viimeisimmät tiedot. Katsoivat sitten muutaman puhelinsoiton jälkeen ettei tuollaisesta johtamisesta mitään tule ja käänsivät auton nokan takaisin Helsinkiä kohti.
Noin kirjoitti Kanninen muistelmissaan, jotka ilmestyivät aika pian eläkkeelle jäämisen jälkeen. Voin vielä tarkentaa, että lähtivät aikaisin aamulla autolla Helsingistä ja uutinen tavoitti muistaakseni jossain Mäntsälän ja Lahden välillä.
 
Myönteistä kuitenkin olivat uudistukset, jotka olivat ensimmäinen askel järkevään palvelukseen. Hänellä oli hyviä ominaisuuksia ja se yksi kaiken tuhoava traaginen.

Kunnianhimo oli se traaginen piirre. Kun tuollainen kaveri oppii, että vallassa pysyy, kun vain tykkää Neuvostoliitosta, ei siitä mitään hyvää seuraa. Itse asiassa se lopullinen erottaminen tuli vastaan sitten, kun Keinonen haki Tehtaankadulta tukea pysyäkseen virassa. Siitähän Kekkonen suuttui ihan saatanasti.

Kekkosen sairaan kiero kaksisuuntainen peli piti ymmärtää. Hän oli se, joka päätti kuka mitäkin tukea sai ja hän oli se joka siitä päätti.

Ei kai se kunnianhimo sinänsä mitään, mutta kehno pelisilmä hänellä tuntuu olleen. Ehkä hän oli jonkunlainen teknokraatti joka ei oikein ymmärtänyt miten politiikan ja diplomatian maailmassa manööveröidään. Vaikea kuvitella että Keinonen olisi ollut pohjimmiltaan neuvostomyönteinen. Eiköhän loppuvaiheen kömpelöt NL:n mielistelyt olleet vain hänen yrityksensä olla diplomaattinen.
Keinonenhan oli saanut alkuvuodesta 1968 NL:ltä pyyhkeitä omista YYA-tulkinnoistaan ja ulkoinen passiivisuus Tsekkoslovakian kriisin aikana johtui varmaan tästä. Koska poliittinen johtokaan ei edes vihjannut että jokin olisi hullusti niin Keinonen noudatti samaa linjaa omissa toimissaan. Naapuri miehitti jonkun maan, normi_päivä. S.N.A.F.U.
 
Kehitti intin hiihtomestaruuskilpailuihin myös jonkinlaisen ikähyvityssysteemin, jolla paransi aina omia lähtökohtiaan muiden osallistujien kustannuksella. Minusta ilmeisen turhamainen ja egoistinen luonne.

Keinosella tuo hiihto ja urheilu touhu meni täysin kohtuuttomaksi. Keinonen noudatti kilpaurheilijan valmennusohjelmaa ruokavalioineen ja harjoituksineen. Viranhoitokin kärsi siitä kun virkamatkat suunniteltiin lähinnä harjoittelumahdollisuuksien mukaan. Palaverit piti pitää nopeasti ja Keinonen hoki, että "ihminen ymmärtää valonnopeudella". Oli nimittäin kiire hiihtämään tai harjoittelemaan. Urheilu oli Suomessa tuolloin huomattavasti suuremmassa roolissa kuin nykyisin, mutta puolustusvoimissa pantiin urheiluhulluus kyllä merkille. "Hiihtäen olisit jo majuri" todettiin kerholla ja kadettikoulussa taas opiskelijat veistelivät, että "upseeri juoksee vain rynnäkössä".

En usko, että Keinosen suurin vika oli älyn puute vaan paremminkin luulo omasta ylivertaisuudesta. Mies sai aikaiseksi hyviäkin uudistuksia, mutta sortui myös karkeisiin virheisiin YYA-tulkinnoillaan ja urheiluspedeilyllä.
 
PV:n tiedustelupäällikkönä toimineen Raimo Heiskasen elämäkerrassa oli jonkin verran juttua siitä miten T-slovakian miehityksen aikoihin ja vähän sitä ennen sotilastiedustelu keräsi tietoa. Yksityiskohtia en enää muista kun kirjan lukemisesta on useampi vuosi. Sen muistan, että Heiskanen toimi 60-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppuun sotilasattaseana Varsovassa ja kirjassa valotettiin hyvin tuota diplomaattistatuksella suoritettua tiedonhankintaa.

1145_antkvaari465_2013721026.jpg
 
PV:n tiedustelupäällikkönä toimineen Raimo Heiskasen elämäkerrassa oli jonkin verran juttua siitä miten T-slovakian miehityksen aikoihin ja vähän sitä ennen sotilastiedustelu keräsi tietoa. Yksityiskohtia en enää muista kun kirjan lukemisesta on useampi vuosi. Sen muistan, että Heiskanen toimi 60-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppuun sotilasattaseana Varsovassa ja kirjassa valotettiin hyvin tuota diplomaattistatuksella suoritettua tiedonhankintaa.

Katso liite: 19079

Jossain kirjassa väitettiin, että Suomen tiedustelulla oli melko tarkat tiedot Tsekkoslovakian miehitysssuunnitelmista 1968. Se, pitääkö paikkansa ja misä tiedot oli saatu, onkin sitten eri asia.
 
Jossain kirjassa väitettiin, että Suomen tiedustelulla oli melko tarkat tiedot Tsekkoslovakian miehitysssuunnitelmista 1968. Se, pitääkö paikkansa ja misä tiedot oli saatu, onkin sitten eri asia.

Keinonen muistelmissaan sanoi samaa, ei tosin mennyt sen tarkemmin yksityiskohtiin. Heiskasen elämäkerrassa oli tarinaa siitä miten sotilasasiamiehet keräsivät tietoja joukkojen ryhmityksistä ja keskityksistä.
 
Keinonen muistelmissaan sanoi samaa, ei tosin mennyt sen tarkemmin yksityiskohtiin. Heiskasen elämäkerrassa oli tarinaa siitä miten sotilasasiamiehet keräsivät tietoja joukkojen ryhmityksistä ja keskityksistä.

Voisi kuvitella että tuohon aikaan olisi ollut halpaa/helppoa hankkia tietoja dollareilla ja tavaroilla. Kohteena pienemmät Varsovan liiton maiden esikunnat ja keskiportaan upseerit.
 
Voisi kuvitella että tuohon aikaan olisi ollut halpaa/helppoa hankkia tietoja dollareilla ja tavaroilla. Kohteena pienemmät Varsovan liiton maiden esikunnat ja keskiportaan upseerit.

Sen muistan kirjasta miten Heiskanen kertoi Varsovassa olleensa Puolan turvallisuuspalvelun tiukassa seurannassa ja miten suomalaisdiplomaatteja ajoittain kohdeltiin tylysti. Ei Suomea ainakaan minään kommunistiblokin varsinaisena ystävänä tai liittolaisena kohdeltu.
 
Kyllä neukkuarmeijan upseereita taidettiin parhaimmillaan lahjoa marlboro askilla Berliinin muurin romahtamisen jälkeen. Aamulla sitten kun oli koko yö nauhoitettu puheita ohjattiin upseeri takaisin kävelemään omalle kasarmille. Joku huolimaton lupaus muistamisesta saatettiin antaa. Demoralisoitunut armeija,

Kannattaa muistaa, että vuoteen 1989 asti neukkublokin yhteiskunnat olivat tiukan valvonnan paikkoja. Suomalaisella sotilasasiamiehellä ei käytännössä ollut mitään mahdollisuuksia luoda salaisia yhteyksiä paikallisiin majureihin tai vaikka everstiluutnantteihin. Maanpetoksesta päätyi roikkumaan vahvan köyden päähän ja perhe muuttui epähenkilöiksi. Siinä ei paljon saloran telkku paina tai nationalin matkaradio.
 
Kyllä neukkuarmeijan upseereita taidettiin parhaimmillaan lahjoa marlboro askilla Berliinin muurin romahtamisen jälkeen. Aamulla sitten kun oli koko yö nauhoitettu puheita ohjattiin upseeri takaisin kävelemään omalle kasarmille. Joku huolimaton lupaus muistamisesta saatettiin antaa. Demoralisoitunut armeija,

Kannattaa muistaa, että vuoteen 1989 asti neukkublokin yhteiskunnat olivat tiukan valvonnan paikkoja. Suomalaisella sotilasasiamiehellä ei käytännössä ollut mitään mahdollisuuksia luoda salaisia yhteyksiä paikallisiin majureihin tai vaikka everstiluutnantteihin. Maanpetoksesta päätyi roikkumaan vahvan köyden päähän ja perhe muuttui epähenkilöiksi. Siinä ei paljon saloran telkku paina tai nationalin matkaradio.
Se on varmaan juuri näin, se että Venäjällä kaikki oli kaupan ja ostettavissa kun vain rahaa tai länsitavaraa oli tarjota sijoittuu kaiketi sinne lähemmäs neukkulan romahdusta ja sen jälkeen.
 
Keinosella tuo hiihto ja urheilu touhu meni täysin kohtuuttomaksi. Keinonen noudatti kilpaurheilijan valmennusohjelmaa ruokavalioineen ja harjoituksineen. Viranhoitokin kärsi siitä kun virkamatkat suunniteltiin lähinnä harjoittelumahdollisuuksien mukaan

Ei tuo ollut tuohon aikaan mikään harvinaisuus. Kyllä Laitos oli joillekin pitkään sivutoimi, jossa saattoi harrastaa liikuntaa ja sai siitä vielä palkankin. Reilusti Keinosen jälkeen olen nähnyt ihan omin silmin sotilasurheilijoita.:geek: Tuo touhu ja viinan kanssa lottaaminen on saatu karsittua jo murto-osaan noista ajoista.

Olisko tuo Keinosen hiihtely ollut sukua Kekkosen perässähiihtohaluille? Arveliko kenraali, että tie Kekkosen sieluun menee latua pitkin......
 
Olisko tuo Keinosen hiihtely ollut sukua Kekkosen perässähiihtohaluille? Arveliko kenraali, että tie Kekkosen sieluun menee latua pitkin......

Ylipäällikkö hiihtäjä. Puolustusvoimien komentaja hiihtäjä.

Onhan noita lajeja. Minä en usko sattumiin. Siinä historiantutkijoille selviteltävää - Keinosen lajivalinta ennen vai jälkeen Urkki I:n valtaantulon.
 
Ei tuo ollut tuohon aikaan mikään harvinaisuus. Kyllä Laitos oli joillekin pitkään sivutoimi, jossa saattoi harrastaa liikuntaa ja sai siitä vielä palkankin. Reilusti Keinosen jälkeen olen nähnyt ihan omin silmin sotilasurheilijoita
Juuri näin; muinoin viime vuosisadalla sanottiin, että "urheilu on PV:n syöpä." Joukko-osastoja oli nykypäivään verrattuna tuhottomasti enemmän ja komentajat suorastaan kilpailivat (lähinnä) varusmiesten urheilusaavutuksilla. Innokkaimmat head-hunttasivat lupaavia nuoria jopa kutsuntojen kautta. Henkilökunta sai iltapäivävapaata valillä hyvinkin heppoisin urheilusaavutuksin.
 
Back
Top