Päivittelin että Suomen Presidentin vaalit eivät näy mutta kyllä ne näkyvät jos pitää silmänsä auki, tosin lehdistö ei näe metsää puilta.
Miten ei yksikään lehtimies ole tarttunut Pekka Haaviston ehdotukseen että Suomen hävittäjähankinnat pitää koplata Venäjän valtion omistaman telakan jäänmurtajien myyntiin Yhdysvalloille ja vielä kun tuon telakan taustahenkilöt ja yhtiöt ovat Yhdysvaltain pakotelistalla, tämän selvemmin ei kukaan aja Venäjän asiaa kuin Haavisto tässä tekee.
Tässä mainostetaan liikemiehen vaistoa taitaa tuo vaisto sijaita Moskovassa.
Vaalit 2018
Haavisto koplaisi USA:n kanssa hävittäjäostot ja jäänmurtajakaupat
19.1.2018 5:00
PresidentinvaalitPolitiikkaVaalit
00:00:29
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto käyttäisi asehankinnoissa liikemiehen vaistoa.
Pelissä toistamiseen
Pekka Haavisto on vihreiden presidenttiehdokas. Hän oli ehdokkaana myös vuonna 2012.
Kansanedustaja toimiva Haavisto on ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
Haavisto on ollut ministerinä kaksi kertaa. Ympäristö- ja kehitysministerinä hän vastasi Natura2000-luonnonsuojeluohjelman toteuttamisesta Suomessa.
Rekisteröinyt parisuhteensa Antonio Floresin kanssa.
Suomi tekee lähivuosina hävittäjähankinnan, joka voi maksaa jopa 10 miljardia euroa. Konevaihtoehtojen joukossa on kaksi amerikkalaista tarjokasta: Boeingin F/A-18 ja Lockheed-Martinin F-35.
Taannoisessa presidentti
Donald Trumpin ja presidentti
Sauli Niinistön tapaamisessa Trump ehätti jo kiittelemään Suomea F/A-18 koneen hankinnasta, vaikka Suomi ei ole vielä tilauspäätöstä tehnyt.
Vihreiden presidenttiehdokas
Pekka Haavisto olisi presidenttinä valmis koplaamaan kauppasuhteita hävittäjähankintojen yhteydessä. Nyt Suomen on esimerkiksi mahdotonta myydä Yhdysvaltoihin jäänmurtajia sikäläisen lainsäädännön takia. Keskustelu pitäisi aloittaa esteiden purkamisesta.
”Jos me ei voida viedä niitä (jäänsärkijöitä) sinne, niin on se kumma, jos me sitten ostamme sinisin silmin heiltä korkeaa teknologiaa. Kauppamiehen vaistoa pitäisi olla”, Haavisto sanoo Kauppalehden, Talouselämän ja Uuden Suomen haastattelussa.
Omassa henkilökohtaisessa elämässään Haavisto on osoittanut kauppamiehen vaistoja. Hän on remontoinut ja myynyt useita asuntoja.
”Olen asunut niissä varmaan neljästä seitsemään vuotta. Remppaan kuitenkin aina omaan käyttöön”, Haavisto huomauttaa.
Siviilipalveluksen käyneeltä ja rauhavälitystehtävissä kunnostautuneelta Haavistolta liikenee ymmärrystä puolustusvoiminen hankinnoille. Haavisto näkee, että puolustusvoimien kapasiteettia pitää uudistaa rahallisesti järkevissä mitoissa. Hävittäjähankintojen rahoitusmalleihin Haavisto ei ota tarkemmin kantaa.
”Rahoitusmekanismeihin en ole vielä ottanut kantaa sen vuoksi, että jos summa on liian suuri, niin sitten pitää miettiä tietysti niitä määriä.”
Haavisto ei lukeudu Nato-jäsenyyden liputtajiin. Hän pelkäisi sen aiheuttavan varustelukierteen, koska Venäjä todennäköisesti lisäisi sotilaallista arsenaalia maidemme välisellä rajalla, jos Suomi liittyisi Natoon.
”Miten Suomi reagoisi tähän? Meillä varmaan alkaisi keskustelu siitä, että meidän pitää vastata tähän tulivoimaan, jota Venäjä olisi lisännyt omalla puolellaan. Ellei se nousisi meillä, se nousisi Naton piirissä. Olisimme osa varustelukierrettä tässä itärajamme kohdalla. Nykytilanteessa en pidä varustelukierrettä hyvänä.”
”Voimme omalta pieneltä osaltamme vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa Venäjällä.”
Pekka Haavisto, vihreiden presidenttiehdokas
Venäjän tulevaan kehitykseen Haavisto suhtautuu aprikoiden. Hän viittaa tutkijalta lainaamaansa sitaattiin: Venäjä on vaarallinen lähinnä itselleen.
”Kun ajattelee kuuden vuoden päähän Putinin nykykauden loppumista, on kiinnostavaa, miten Venäjä silloin valitsee uutta johtoa. Mitkä ovat ne instituutiot, mikä on se järjestelmä maassa, jossa puoluerakennelma on käytännössä ajettu alas? Tulee helposti se skenaario, että syntyy autoritaarisempi Venäjä.”
Hän ei kuitenkaan sulje pois, että tulevaisuudessa nähtäisiin länsimyönteisempi Venäjä.
”Me emme päätä Venäjän johtajasta. Se ei ole meidän asia, mutta voimme tietysti pitää tuntosarvia ulkona tekemällä taloudellista yhteistyötä ja ympäristöyhteistyötä. Tietyssä mielessä voimme omalta pieneltä osaltamme vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa Venäjällä. Puhun esimerkiksi alkuperäiskansoista, heidän järjestöstään ja ympäristöaktiiveista, huomion kiinnittämisestä heidän asemaansa.”
Vuoden 2012-vaaleissapuhuttiin ”Haavisto-ilmiöstä”. Nyt on jäänyt hämäräksi se, miten Haavisto eroaa esimerkiksi Sauli Niinistöstä.
”Analyysini siitä, miten Suomi voisi vaikuttaa kansainvälisessä politiikassa, on myönteisempi ja perustuu aktiivisempaan otteeseen kuin istuvan presidentin. Ajattelen, että Suomi voi tehdä enemmän ilmastokysymyksissä. Ajattelen, että Suomi voi tehdä enemmän väestökysymyksissä maailmalla”, Haavisto sanoo.
Hän suhtautuu kannatusmittausten lukuihin varoen.
”Äänestyspäivän lopputulosta on lähes yhtä vaikea ennustaa kuin äänestyspäivän säätä.”
