https://m.iltalehti.fi/politiikka/201801122200665303_pi.shtmlVäyrynen liikuttui puhuessaan vuodesta 1918 ja isänsä kohtalosta: ”Minuakin syytettiin kommunistiksi”
Tänään klo 19:39
Presidenttiehdokkaat puhuivat vaalitentissä millä nimellä vuoden 1918 tapahtumia pitäisi kutsua: ”kansalaissota, sisällissota, vapaussota, veljessota...”
Presidentinvaalitentit ovat jatkuneet perjantai-iltana Tampereella Ylen ja Aamulehden yhteisellä tilaisuudella.
Tilaisuus alkoi pitkällä videolla vuoden 1918 tapahtumista erityisesti Tampereella ja presidenttiehdokkailta kysyttiinkin mitä nimeä he asiasta käyttävät.
Tampereella käytiin maaliskuussa ja huhtikuussa 1918 kovia taisteluita, kun Mannerheiminjohtamat valkoiset sotajoukot valloittivat perinteisen työläiskaupungin.
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoi, että hänen perheessään tapahtumia on kutsuttu kansalaissodaksi tai sisällissodaksi.
- Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on hyvä käyttää nimeä, joka ei sisällä hirveästi arvolatauksia. Sisällissota on neutraali nimitys ja sisältää sen, mitä Suomessa tapahtui.
Vihreiden Pekka Haavistonmukaan hänen suvussaan on puhuttu kansalaissodasta tai veljessodasta.
- Osa suvusta on ollut punaisten ja osa valkoisten riveissä.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari sanoi yllättyneensä, että tapahtumien nimeen liittyy monilla edelleen vahva tunnelataus.
- Minulla ei ole nimeen tunnelatausta.
Sen sijaan vasemmistoliiton Merja Kyllönen totesi, että hänellä on vuoden 1918 tapahtumiin vahva tunnelataus "isoukin kautta".
- Hän oli Tammisaaressa vangittuna (punaisena), mutta selvisi sieltä vahvana kainuulaismiehenä. Monet hänen ympärillään kuolivat nälkään ja tauteihin.
Kyllönen sanoi käyttävänsä termiä sisällissota.
"Heimoa ei viedä"
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että heillä puhuttiin kotona vapaussodasta.
- Siihen liitettiin Mannerheim ja jääkärit. Myös sana veljessota oli käytössä.
Niinistö kertoi äitinsä muistelleen, miten punaiset olivat noutaneet hänen isoisänsä Salossa.
- Joku paikallisista punaisista kuitenkin sanoi, että Heimoa ei viedä, hän ei ole tehnyt mitään pahaa
RKP:n Nils Torvalds kertoi tutustuneensa vuoden 1918 tapahtumiin ensimmäisen kerran Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -kirjasarjan kolmatta osaa lukiessaan.
Oman sukunsa kokemuksia hän kuvaili "irvokkaiksi" verrattuna Tampereen taisteluihin ja ihmiskohtaloihin.
- Isoisäni oli turkulainen päätoimittaja. Kun hän joutui punaisten vangiksi, kotiapulainen sai viedä hänelle portviiniä, että vankina oleminen ei olisi ollut turhan kauheaa.
Myös keskustan Matti Vanhasensuku pääsi sisällissodasta ainakin äidin puolelta helpolla.
- Äitini suku on Keski-Suomesta Laukaalta, joka ei koko pitäjä ollut millään tavalla sisällissodassa mukana.
Sen sijaan Vanhasen isän suku oli Karjalankannakselta, josta jouduttiin lähtemään evakkoon.
- Siellä puhuttiin vapaussodasta, koska sotaan liittyi myös venäläisten varuskuntien riisuminen aseista.
Vanhanen kertoi käyttävänsä itse termiä kansalaissota.
- Se kertoo sovinnonkin rakentamisesta.
"Isäni määriteltiin epäluotettavaksi"
Oman kansanliikkeensä presidenttiehdokas Paavo Väyrynen suorastaan liikuttui muistellessaan sukunsa kohtaloa sisällissodassa ja sen jälkeen.
- Isosetäni oli Tammisaaren punavankileirillä. Hän ei osallistunut taisteluihin, mutta oli muuten aktiivinen.
Väyrysen isoisä oli puolestaan "aktiivinen vasemmistososialisti"eli monien mielestä kommunisti.
- Hänet erotettiin Simon kunnanvaltuustosta kommunistilakien perusteella.
Väyrynen harmitteli myös isänsä kohtaloa vielä vuosia sisällissodan jälkeen.
- Vuonna 1929 isäni ei päässyt armeijaan, koska hänet oli määritelty epäluotettavaksi. Isäni oli sosialisti. Viralliseksi syyksi sanottiin sydän, mutta hän eli 101-vuotiaaksi - ei hänen sydämessään ollut mitään vikaa, Väyrynen sanoi ääni väristen.
Väyrynen kertoi sisällissodan muistojen vaikuttaneen hänenkin poliittiseen uraansa.
- Isoisäni oli kommunisti, ja kun minä olin ensimmäistä kertaa ehdolla vaaleissa, minuakin syytettiin kommunistiksi. Näin pitkälle se vaikuttaa, Väyrynen totesi liikuttuneena