Suurvaltavihollisen vaikutuskeinoihin kuuluu tykistöllä ja lentokoneilla toimitettavat miinoitteet. Samaten räjähtämättömät tytärammukset muodostavat oman uhkansa. Jonkinlainen miinasuojaus on siis paikallaan. Onko Misun miinasuojaus overkill, se on sitten toinen kysymys. Todennäköisesti vähempikin riittäisi räjähtämättömiä tytärammuksia ja kaikkein pienimpiä miinoja vastaan, ja toisaalta riittääkö Misunkaan panssarointi, jos alla räjähtää suunnatun räjähdysvaikutuksen panssarimiina? Esimerkiksi n. 2 kg painava
AT-2 (meilläkin käytössä raketinheittimillä) läpäisee Wikin mukaan yli 140 mm terästä.
Smerchille on olemassa kuormaraketteja, joiden sisältönä on
PTM-3 -panssarimiinoja (á 5 kg)... Isokokoinen räjähde on muutoinkin helpompi havaita visuaalisesti ja olla ajamatta päälle.
Omasuoja-asetta ei mielestäni kannata jättää hankkimatta ihan vain persaukisuutta. Kehälavetti ja (raskas) konekivääri ei hirveitä maksa kokonaisuuden mittakaavassa, mutta soveltuu moneen käyttötarkoitukseen. Mielestäni väärä paikka säästää.
Mitä ikinä sitten hankittaisiinkaan, niin yksi asia on mielestäni silti tärkeä: korkea laatu. Ei kannata ostaa sellaista, mitä on helppo hankkia/valmistaa tilanteen kiristyessäkin. Ei kannata ostaa tavallista kuorma-autoa ja teräslevyllä vuorattua merikonttia, koska kuorma-autoja riittää tässä maassa ja mikä hyvänsä metallipaja kykenee hitsaamaan terästä merikontin kylkeen, se ei ole vaikeaa.
Jos hankitaan käytettyjä ajoneuvoja, niin niissäkin täytyy olla korkea suorituskyky/laatu. Mielestäni luin jostakin (eli voi olla ihan mielikuvituksenkin tuotetta, mutta ihmettelisin, jos asiaa ei olisi tutkittu edes alustavasti...), että jenkkien ylijäämä-MRAP:ien hankintaa Suomeen harkittiin, nimenomaan harkittiin. Tuo implikoi aika vahvasti, ettei mitä hyvänsä suojattua kuljetuskalustoa haluta, ja ymmärrän sen hyvin. Vaikka hankinta ei maksaisi paljoakaan, niin myös käyttökulujen täytyy pysyä kohtuullisina. En tiedä, mikä MRAP:ien kohdalla oli niin ongelmallista, ettei ajoneuvoja hankittu edes vapauttamaan kaupunkijääkäriyksiköiden Paseja muille joukoille - kenties ajoneuvoissa on liikaa elektroniikkaa tai huolto olisi pitänyt alistaa jollekin jenkkifirmalle kalliilla sopimuksella.
Joka tapauksessa myös VAB on helposti saman "vian" uhri. Ajoneuvot ovat ikivanhoja, 1970- ja 1980-luvuilta (Wikipedian mukaan Ranskan tilaus n. 4000 ajoneuvoa, tuotantovauhti 30-40 kpl per kuukausi ja tuotanto alkoi 1976...). Myös maastokelpoisuus lienee vähän niin ja näin. Enemmän olisin kiinnostunut aiemmin Miehistön kuljetuksessa keskustellusta vaihtoehdosta, eli että Belgia korvaa Piranhat ja Dingot ranskalaisilla vaihtoehdoilla. Piranhan luulisi olevan aika lailla unelmapeli, vähän kuin AMV, mutta käytettynä luultavasti paljon kohtuuhintaisempi - ei kuitenkaan ole mikään ikäloppu romu. Dingoillekin luulisi löytyvän jotakin käyttöä, kun vähän katsotaan...
http://www.defense-aerospace.com/articles-view/release/3/184744/belgium-to-buy-french-scorpion-afvs-for-€1.1bn.html