Tällainen on uusi suomalainen panssariajoneuvo Misu – Kaupunkisotaan ja jopa tunneleihin suunniteltu, räjähdesuojaus korkeinta Nato-luokkaa
Mikko Pulliainen13.1.202207:03|päivitetty20.1.202217:35
ASETEOLLISUUSAUTOKONEPAJAT
Suomalainen Protolab haastaa Patrian uudella Misu-panssariajoneuvollaan. Kävimme Vantaalla perehtymässä tähän korkeimman Nato-räjähdesuojauksen ajoneuvoon, joka pärjää sekä maastossa että kaupungissa. Jutusta näet myös, miltä ajoneuvon pohja näyttää miinaräjähdysten jälkeen.
Vauhdissa. Protolabin Misu yltää 110 km/h huippunopeuteen. ARTTU LAITALA
@
Suomi on pieni maa, johon kuitenkin mahtuu kolme panssariajoneuvojen valmistajaa –
Patria,
Sisu ja
Protolab.
Siinä missä valtion enemmistöomistama Patria on viime aikoina ollut eniten julkisuudessa, Protolab hakee omalle 6x6-ajoneuvolleen markkinaa ulkomailta, Pohjoismaiden ja Baltian lisäksi muualtakin maailmasta.
Protolab PMPV, lempinimeltään Misu (miinasuojattu), on toisaalta jo perusversiona Naton korkeimman miinasuojaustason panssariajoneuvo, toisaalta maantierekisteriin ja kaupunkiolosuhteisiin kelpaava kuorma-auto.
”Kyse on ajoneuvosta, joka on kuorma-auton kokoinen. Sen leveys, 2,55 m, ei ole miehistönkuljetusvaunulle tavallinen”, kertoo liiketoiminnan kehitysjohtaja
Juha Moisio.
Ajoneuvo on suunniteltu mahtumaan kaupunkisodankäynnin tunneleihin ja ahtaille kaupunki- sekä kyläkujille. Samaan aikaan suunnittelun lähtökohtana oli korkean tason räjähdesuojaus, joka on vielä perusversion spekseistä entisestään nostettavissa. Julkisuuteen Protolab ei halua tarkemmin kertoa, miten suojaus on toteutettu.
”Sitä lähdettiin rakentamaan maasta ylöspäin. Usein, kun ajoneuvoihin halutaan saada kovempi miinasuojaustaso, pohjaan lyödään lisää levyjä, eli puhdasta massaa. Se taas vie pois hyötykuormakykyä”, Moisio perustelee.
Suojauskykyyn vaikuttaa myös istuinten iskunvaimennus, joka reagoi räjähdykseen millisekunnissa. Tämä vähentää vaunun matkustajiin kohdistuvaa, pahimmillaan tappavaa tärähdystä.
Maailmalle. Aiemmin Robonicia vetänyt Juha Moisio toimii nyt Protolabin liiketoiminnan kehitysjohtajana. ARTTU LAITALA
LUE MYÖS
Tekniset tiedot
Pituus 7,44 m
Leveys 2,55 m
Korkeus 2,7 m
Maavara (akseli) 36 cm
Maavara (runko) 92 cm
Kääntöymp. halkaisija 13,5 m
Kääntösäde 6,75 m
Tyhjäpaino 16 t
Hyötykuorma 8 t
Huippunopeus 110 km/h
0 seconds of 1 minute, 25 secondsVolume 0%
AJONEUVO kykenee myös vesistöjen ylityksiin. Moision mukaan ajoneuvo on myös ketterä, sillä sekä etu- että taka-akselit ovat ohjaavia.
”Ajoneuvo on samanlevyinen koko pituudeltaan, eli kun kuljettaja saa nokan läpi jostakin aukosta, menee siitä koko ajoneuvo.”
Kustomoituja osia ajoneuvossa on hyvin vähän. Misu koostuu pääosin kuorma-autoteollisuudessa käytettävistä komponenteista.
”Siellä ajetaan miljoona kilometriä tukkirekalla, joten kyllä ne osat kestävät tässäkin vehkeessä. Sotilasspeksattu tavara saattaa olla niin vanhaa, että sitä voi olla vaikeaa saada, ja se on hinnoiltaan merkittävästi korkeampaa. Lisäksi tänä päivänä siviilipuolen materiaali on korkeatasoista”, Moisio perustelee.
Räjähteen voima. Tämä ajoneuvoyksilö on ottanut vastaan miinaräjähdyksiä: vaikutukset näkyvät rakenteiden taipumisessa. ARTTU LAITALA
MOOTTORITEHOA Misussa on tarpeen mukaan 285, 360 tai 450 hv. Ohjaamoon mahtuu kaksi ja miehistötilaan kymmenen henkeä. Miehistötilan istuinten taakse saa sijoitettua 80 litran selkärepun.
Moision mukaan Protolabin ajoneuvo on 10–20 senttimetriä korkeampi kuin perinteiset miehistönkuljetusvaunut, mikä johtuu räjähdesuojauksen toteutuksesta.
Perusversio eli korkeimman Nato-räjähdesuojauksen mukainen ajoneuvo painaa 16 tonnia, ja ajoneuvon uintikyky säilyy 21 tonniin asti. Polttoainetankkiin mahtuu 380 litraa dieseliä, mikä riittää noin 800 km:n toimintamatkaan.
Protolab vastaa ajoneuvon suunnittelusta, ja valmistuksen alihankkijana toimii koneenrakentaja
Toijala Works. Yrityksen alkuviikolla sattunut hallipalo ei vaikuta Protolabin toimintaan, sillä Misut valmistetaan TW:n toisessa toimipisteessä.
Misun kustannusrakenteesta noin 75 prosenttia on kotimaista työtä.
Kapasiteetti. Ajoneuvon ohjaamossa on kaksi ja miehistötilassa kymmenen istuinpaikkaa. ARTTU LAITALA
SYNTYNEIDEN kauppojen suhteen Patria on tietysti vetänyt pidemmän korren – ensin Latvian 200 ajoneuvon tilaus sekä Suomen 160 kappaleen aiesopimus ja viimeksi Ruotsin ilmoittama kiinnostus ajoneuvohanketta kohtaan.
Protolab ei ole tilanteesta mielissään.
”Se kuvio on mielenkiintoinen: T&k-hankkeen varjolla yritetään suorahankkia Patrian ajoneuvoa. Kun katsotaan hankinta- ja EU-lainsäädäntöä, sellaista ei voi tehdä”, sanoo Protolabin hallituksen puheenjohtaja
Jukka Kemppainen.
Puolustusvoimat on aiemmin
kommentoinut, että panssariajoneuvojen kehityshanke on toteutettu puolustus- ja turvallisuushankintoja ohjaavan lain ja EU-lainsäädännön mukaisesti monikansallisena tutkimus- ja tuotekehityshankkeena.
”Totta kai [tilanne harmittaa]. Tässä on omaa rahaa, aikaa ja yksityistä yrittämistä. Mutta joillakin markkinoilla Patria joutuu kilpailemaan meidän kanssamme”, Kemppainen uskoo.
Misua on toimitettu Puolustusvoimien testikäyttöön neljä kappaletta, minkä lisäksi Protolab tavoittelee kauppoja ainakin Pohjoismaissa ja Baltiassa. Kemppaisen mukaan keskusteluja on käyty myös ”eksoottisempien paikkojen” kanssa.
”Yhdysvalloissa olemme osallistuneet operaatioon, jossa hankitaan pienempi määrä aika erikoisia miehistönkuljetusajoneuvoja. Hanke on sen kokoinen, että meidän koostamme voisi olla etua.”
Myös Britannian, Saksan ja Ranskan markkinat kiinnostavat Protolabia.
”Tämä on erikoisajoneuvo. Joissakin maissa se ei ollenkaan kilpaile maan oman tuotannon kanssa, vaan täydentää sitä”, Moisio pohtii.
Onko kolme panssariajoneuvon valmistajaa Suomen kokoisessa maassa kuitenkin aika paljon?
”Isossa kuvassa nämä asiat pitäisi pystyä keskustelemaan ja organisoimaan järkevästi. Patriakin on maailmanmarkkinassa pieni yritys. Jonkinlainen uudelleenjärjestely tässä maassa varmaan pitäisi tehdä, jos näitä aiotaan saada oikeasti kaupaksi. Kun kaikki painivat hiekkalaatikolla, menevät kotiin keräämään voimiaan ja huomenna uudestaan, ei siitä tule mitään”, Kemppainen toteaa.
www.iltalehti.fi
