Protolab PMPV 6x6 miehistönkuljetusajoneuvo (Misu)

?

AMV on nyt kuitenkin huomattavasti laajemmalle levinnyt kuin Protolabin prototyypit, vaikka AMV-alusta onkin vain kahden sodan ajan prikaatin käytössä. Puolustusvoimilla on jo huolto- ja logistiikkajärjestelmät AMV:lle, joten jos tarvitaan pieni määrä jotakin suojeluajoneuvoja, niin eikö ne kannattaisi ostaa mieluummin AMV-alustaisina kuin Protolabin alustalla? Täytyyhän sen uuden ajoneuvoalustan huolto- ja logistiikkajärjestelmän luomisen jotakin maksaa, eikö?

Mistä asti AMV kalusto on riittäny kahelle prikaatille?
 
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni:

Liitteenä Ruotuväen numerossa 8/09 ollut Exote-materiaalin esittely
 

Liitteet

  • Exote.Protolab.pdf
    130.7 KB · Luettu: 47
Outo sotilasajoneuvo Espoossa
Arto Pulkki | 01.11.2015 | Artikkeli http://www.suomensotilas.fi/outo-sotilasajoneuvo-nahty-espoossa/

PMPV6X6-1024x577.png

Suomen Sotilaan lukija lähetti lehden toimitukseen kuvan Espoon Bembölessä 31.10. iltapäivällä vastaan tulleesta, itselleen tuntemattomasta sotilasajoneuvosta. Ei hätää, se on vain yksi espoolainen misu.

Kuvan ajoneuvo on espoolaisen Protolab Oy:n suunnittelema miina-, sirpale- ja luotisuojattu PMPV 6×6 -maastoajoneuvo, lempinimeltään ”MiSu”. Ajoneuvon toteutuksessa yhdistellään useita kotimaisia innovaatioita varsin pragmaattiseen toteutukseen, joten se on enemmän kuin tervetullut näky muuten niin harmaassa syys-Suomessa.

Protolabin ensimmäisellä prototyypillä on nyt menossa koeajovaihe, joten ei ihme, että se voi tulla tiellä tai maastossa vastaan vaikka pyhäpäivän iltana. Protolabin tuotanto sijaitsee Raaseporissa, ja suunnittelukonttori Espoon Mankkaalla, joten ajoneuvo on nyt syksyn aikana ollut tuttu näky koko läntisellä Uudellamaalla.

Erikoisajoneuvojen miinasuojaukseen sekä erilaiseen ballistiseen suojaukseen erikoistuneen Protolabin suunnittelema 6×6 ajoneuvo soveltuu kriisinhallintatehtäviin, miehistönkuljetusajoneuvoksi, taistelukentän sairaankuljetusajoneuvoksi sekä erilaisten erikoisajoneuvojen lavetiksi. MiSu:n suurin etu onkin juuri sen monikäyttöisyys ja kantavuus, joka on jopa 10 000 kg. Miehistönkuljetusversion henkilökuljetuskapasiteetti on 2+10, minkä lisäksi se on uintikykyinen sekä rekisteröitävissä tieliikennekäyttöön. Akseleista ensimmäinen ja viimeinen ovat ohjaavia.

Proto-misussa on 6,7 litran Cummins -turbodiesel, josta voima välitetään Sisun valmistamille akseleille Allisonin 6-portaisen automaattivaihteiston kautta.

Kotimaisia innovaatioita

Ohjaamo- ja miehistötilan suojaus perustuu miinaräjähdysten osalta alustan älykkääseen kennorakenteeseen sekä teräspanssarointiin. Luoti- ja sirpalesuojaus perustuu puolestaan kotimaisiin Exote-metallikeraamikomposiitteihin, joilla saavutetaan erinomainen suojaustaso. Protolabin ratkaisut on kehitetty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

Moderniin kuorma-autotekniikkaan muuten pitkälti nojaavan Protolab PMPV 6×6:n pitäisi olla valmistuskustannuksiltaan edullisempi ja ominaisuuksiltaan monikäyttöisempi kuin useimmat nykyiset 6×6 ja 8×8 kuljetuspanssariajoneuvot, mutta se ei toki ole ainoa yritys maailmalla, joka on saanut saman ajatuksen. Pitää toivoa, että Misu rullaa myös kansainvälisillä puolustusvälinemarkkinoilla – joka on tunnetusti hyvin kilpailtu, ja voideltu.

Protolab Oy on suunnitellut aiemmin muun muassa uusien panssaroitujen SISU E13TP 8×8 maastokuorma-autojen suojausratkaisut sekä puolustusvoimien uusimpiin RG-32M (”Raskas partioajoneuvo RG32M”) 4×4 -ajoneuvoihin kone- ja kranaattikonekiväärejä varten asennetut ballistisesti suojatut kehälavetit. Aiemmin RG-32M:n kehälavetit hankittiin australialaiselta W&E Plattilta.

Twitter: @APulkki

Avainsanat: panssaroidut ajoneuvot, puolustusmateriaali, puolustusteollisuus
 
Sotilasajoneuvoksi varsin tyylikkään näköinen tämä PMPV 6x6.
 
PMPV näyttää kovasti Pasin kilpailijalta. Onkos tämä Protolabin vehje erityisesti parempi millä osa-alueilla?
 
PMPV näyttää kovasti Pasin kilpailijalta. Onkos tämä Protolabin vehje erityisesti parempi millä osa-alueilla?

Jotenkin ajattelen PASI:n olevan "vanhanaikainen" näkemys taistelukentän taksista, PMPV edustaa samaan tarkoitukseen tarkoitettua ajoneuvoa tämän päivän ulkonäöllä ja mikä tärkeintä (ainakin toivottavasti) ominaisuuksilla.

Kumpi on parempi on kysymys johon en osaa vastata, mutta PASI:n etu on sen olemassaolo, niitä löytyy PV:ltä, PMPV pitää ostaa.
 
Jotenkin ajattelen PASI:n olevan "vanhanaikainen" näkemys taistelukentän taksista, PMPV edustaa samaan tarkoitukseen tarkoitettua ajoneuvoa tämän päivän ulkonäöllä ja mikä tärkeintä (ainakin toivottavasti) ominaisuuksilla.

Kumpi on parempi on kysymys johon en osaa vastata, mutta PASI:n etu on sen olemassaolo, niitä löytyy PV:ltä, PMPV pitää ostaa.

Paseja on vähän joten lisää mahtuu joukon jatkoksi. Valitsemme vaihtoehdon jossa otetaan molemmat. En toki kuvittele näin käyvän koska rahoitus puuttuu.

Pasin kanssa ei kannata enää kilpailla koska ne on kaikki jo rakennettu. AMV:n alapuolella on kaaviossa vielä lokero Misulle.
 
Paseja tuskin kannattaisi enää alkaa valmistamaan. Jos tarvetta ja rahaa noille on, voisi PVPM olla hyvä vaihtoehto.
 
Paseja on vähän joten lisää mahtuu joukon jatkoksi. Valitsemme vaihtoehdon jossa otetaan molemmat. En toki kuvittele näin käyvän koska rahoitus puuttuu.

Pasin kanssa ei kannata enää kilpailla koska ne on kaikki jo rakennettu. AMV:n alapuolella on kaaviossa vielä lokero Misulle.

AMV:n suunnittelussa taistelukosketusta johdetut vaatimukset ovat varmasti olleet keskeisiä. Jos lähtökohdaksi otetaan logistiikan ja tukevien aselajien vaatimukset, niin lopputulokseksi voidaan saada hyvinkin käyttökelpoinen ja toivottavasti myös kustannustehokas ajoneuvo.
 
Olisi mielenkiintoista kuulla puolueeton koeajoraportti PVPM:stä.
Pidemmästä käyttökokemuksesta sotoimialueelta puhumattakaan.
 
Näitä olisi hyvä hankkia PSAJONeiden tarpeeseen. Ne ovat tällä hetkellä kolmijakoisia ihan sen takia, että paseja ei riittänyt sen enempää. Hyökkäävällä joukolla varsinkin on erittäin suuri merkitys onko taisteluosastossa 9 vai 16 jääkärijoukkuetta. Keskitetään paseja, että saadaan sen 4 nelijoukkueista komppaniaa per TSTOS ja tuotetaan uusia jääkärikomppanioita PMPV-kalustolla.
 
Näitä olisi hyvä hankkia PSAJONeiden tarpeeseen. Ne ovat tällä hetkellä kolmijakoisia ihan sen takia, että paseja ei riittänyt sen enempää. Hyökkäävällä joukolla varsinkin on erittäin suuri merkitys onko taisteluosastossa 9 vai 16 jääkärijoukkuetta. Keskitetään paseja, että saadaan sen 4 nelijoukkueista komppaniaa per TSTOS ja tuotetaan uusia jääkärikomppanioita PMPV-kalustolla.

Itse tutkisin kevyiden osastojen mahdollisia hyötyjä tst-osastoissa ja alueellisissa prikaateissa.

Suomalaiset kokoonpanot saavat pään pyörälle kun niitä vertaa ulkomaille, ei voi sanoa että olisivat köyhiä tai kipeitä.
 
Itse tutkisin kevyiden osastojen mahdollisia hyötyjä tst-osastoissa ja alueellisissa prikaateissa.

Suomalaiset kokoonpanot saavat pään pyörälle kun niitä vertaa ulkomaille, ei voi sanoa että olisivat köyhiä tai kipeitä.

Millaisia kevyitä osastoja? Millä tapaa suomalaiset kokoonpanot saavat pään pyörälle?
 
Millaisia kevyitä osastoja? Millä tapaa suomalaiset kokoonpanot saavat pään pyörälle?

Kevyitä osastoja ilman orgaanista tykistöä ja muita tukevia osia, tosin kaikki taisteluosastot voisi koota ilman orgaanisia osia.

No esimerkiksi valmiusprikaatit saisi kaikki räjäyttää palasiksi, kaikki prikaatit olisivat tarpeenmukainen kokoelma taisteluosastoja.
 
Kevyitä osastoja ilman orgaanista tykistöä ja muita tukevia osia, tosin kaikki taisteluosastot voisi koota ilman orgaanisia osia.

No esimerkiksi valmiusprikaatit saisi kaikki räjäyttää palasiksi, kaikki prikaatit olisivat tarpeenmukainen kokoelma taisteluosastoja.

Kun panssarijoukkoja on joka tapauksessa käytettävä keskitetysti niin ei KARPR sodanajan kokoonpanon räjäyttämisellä paljoa saavutettaisi. Samat osat kasattaisiin vain heti uudelleen eri nimellä. Säkylän ja Kajaanin prikaatien kohdalla tuo saattaisi olla hyväkin ratkaisu.
 
Kun panssarijoukkoja on joka tapauksessa käytettävä keskitetysti niin ei KARPR sodanajan kokoonpanon räjäyttämisellä paljoa saavutettaisi. Samat osat kasattaisiin vain heti uudelleen eri nimellä. Säkylän ja Kajaanin prikaatien kohdalla tuo saattaisi olla hyväkin ratkaisu.

Juu se on ainoa poikkeus.
 
Back
Top