Puolustusbudjetti ja säästöt

[Museo]

Jos muistelee edellisen laman jälkeistä säästökautta, eli 90-luvun puolivälin paikkeilla olleita aikoja, niin kyllä silloin kovin vähissä oli muutamia vuosia harjoitusvuorokaudet niin varusmies- kuin reserviläiskoulutuksenkin osalta. Kalustohankintojen suhteen DDR-kaupat paikkoivat tilannetta mukavasti, mutta harjoitukset olivat kyllä hyvin tiukassa jonkin aikaa.
Nyt säästötarve lienee selvästi suurempi kuin tuolloin joten..

Pitääkö humanistin oikeasti muistuttaa upseerille, että leikkaukset ovat luonteeltaan joko lyhyellä aikavälillä tai pitkällä aikavälillä vaikuttavia. Jos pitää säästää nopeasti ja keplotella muutaman huonon vuoden yli niin tehdään lyhyen aikavälin toimenpiteitä kuten jäädytetään hankintoja, luovutaan investoinneista, priorisoidaan ja yllätys, yllätys myös vähennetään henkilöstömenoja. Nämä keinot ovat luonteeltaan lyhytaikaisia koska ne luovat kustannuspaineita myöhemmin.

Jos pitää oikeasti leikata menoja pitkällä aikavälillä on toimintaa mietittävä vähän laaja-alaisemmin ihan vaan siitä syystä että silloin eivät mitkään poppaskonstit auta koska parempia aikoja ei yksinkertaisesti ole näköpiirissä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kaikkien prosessien kuvaamista, kehittämistä ja uusia toimintamalleja, hankintojen tehostamista, toiminnan keskittämistä siltä osin kun se on järkevää, kumppanuuksia, parempaa kustannuslaskentaa, uuden tekniikan käyttöönottoa ja sen sellaista. Tiivistettynä jatkossa on tultava vähemmällä toimeen tai tehtävä vähemmän.

 

[veffeade]

Alkaa pahasti vaikuttamaan siltä, että puolustusvoimista on vaarassa tulla "mustaa savua tuottava tehdas". Osittain syynä ovat tietenkin Suomen poliittisenjohdon päätökset, mutta puolustusvoimien avoimuutta ja keskustelua karttava kulttuuri on toiminut turmion kätilönä.

Omat konkreettiset ehdotukseni:

-Ne puolustusvoimien ulkoiset palvelut joita ei pystytä kilpailuttamaan markkinatalouden periaatteiden mukaan otetaan takaisin pv:n toimintaan (ml. kiinteistöt).

-Maavoimien ilmailu lakkautetaan ja osa NH-90 kalustosta myydään pois. Jäljelle jääneet kopterit siirretään ilmavoimille.

-Ilmavoimien ilmasta-maahan hankkeet keskeytetään ja kaukovaikuttaminen siirretään omalle toimialalle. Tulevaisuuden Ohjusprikaati tulee olemaan ensimmäinen puolustushaarojen yhteinen yksikkö- joka hoitaa kaiken pintaan suoritettavan kaukovaikuttamisen. Toimintaa voidaan jakaa järkevästi esim. näin ohjusten huolto- ilmavoimat, telalavettien huolto- maavoimat, risteilyohjusten laukaisuajoneuvot- merivoimat, strateginen ja operatiivinen tiedustelu- ilmavoimat jne..

-Ilmavoimien turvotustauti pannaan kuriin leikkauksin. Osa ammattiväen tehtävistä siirretään varusmiehille ja maakuntajoukoille.

-Merivoimien koulutuspurjehduksia leikataan kovalla kädellä. Meripuolen varusmieskoulutus voitaisiin hyvin järjestää vain joka toinen vuosi. Meriliikenteen turvaamisesta sodan ajan tehtävänä luovutaan ja painopiste takaisin rannikkopuolustukseen. Vähemmän aikaa maailman merillä ja huoria vokottelemassa valkoisessa takissa - enemmän aikaa saaristossa kumisaappaat jalassa tetsaamassa.

-Puolustusvoimien upseeristoa leikataan. Nyt on liikaa miehiä esikunnissa valmiina johtamaan "haamu-armeijoita". Osa upseereista voi halutessaan jatkaa puolustusvoimien palveluksessa määräaikaisina aliupseereina. (Tässä en näe minkäänlaista ongelmaa koska puolustusvoimat pystyy muutamassa viikossa erottelemaan vuohet lampaista. Kyllä sitä 5-10 vuoden aikana selviää kenen työsuhdetta kannattaa jatkaa.)

- Ulkomailla tapahtuva sotilaallinen toiminta ajetaan minimiin. Keskityttävä enemmän esim. sotilastarkkailijoihin kuin huippukalliiseen Afganistanin sotaan. Muutenkin tuo enemmän ulkoministeriön päänsärky- ei veronmaksajien rahoja voi hassata vain sen takia, että diplomaatin olisi helppo selittää Suomen politiikkaa kokkareilla!

Tuosta Afgojen operaatiosta kaivelin tietoja toiseen aiheeseen, mutta kustannukset olivat 2010 joitain 33+4 MEur. Muistelen, että olisivat vuodelle 2011 hakeneet 10 MEUR lisarahoitusta nuihin kulkupelien hankkimiseen ja muutoksiin.

http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=7&pid=31719#pid31719


Operaatiosta siis kertynee ilmeisesti about 40 miljoonaa per vuosi, joten, jos nyt vedettäisiin joukot pois, niin vuoteen 2016 mennessä olisi säästetty siis lähes tuo alkuperäinen budjetoitu tavoite 200 miljoonaa :a-embarassed:.

Atalantakin kustansi yksittäisenä purjehduksena about 10 miljoonaa.

http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=267&pid=31720#pid31720

 

[Kapiainen]

Pitääkö humanistin oikeasti muistuttaa upseerille, että leikkaukset ovat luonteeltaan joko lyhyellä aikavälillä tai pitkällä aikavälillä vaikuttavia. Jos pitää säästää nopeasti ja keplotella muutaman huonon vuoden yli niin tehdään lyhyen aikavälin toimenpiteitä kuten jäädytetään hankintoja, luovutaan investoinneista, priorisoidaan ja yllätys, yllätys myös vähennetään henkilöstömenoja. Nämä keinot ovat luonteeltaan lyhytaikaisia koska ne luovat kustannuspaineita myöhemmin.

Jos pitää oikeasti leikata menoja pitkällä aikavälillä on toimintaa mietittävä vähän laaja-alaisemmin ihan vaan siitä syystä että silloin eivät mitkään poppaskonstit auta koska parempia aikoja ei yksinkertaisesti ole näköpiirissä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kaikkien prosessien kuvaamista, kehittämistä ja uusia toimintamalleja, hankintojen tehostamista, toiminnan keskittämistä siltä osin kun se on järkevää, kumppanuuksia, parempaa kustannuslaskentaa, uuden tekniikan käyttöönottoa ja sen sellaista. Tiivistettynä jatkossa on tultava vähemmällä toimeen tai tehtävä vähemmän.

Ei tarvitse muistuttaa - se signaali mitä hallituksen suunnasta tulee, kertoo aika vahvasti että myös lyhyen aikavälin säästöt tullevat olemaan rajuja, todennäköisesti rajumpia kuin nyt moni osaa edes ajatella.

Mitä sitten tulee noihin muihin, pidemmällä aikavälillä vaikuttaviin säästöihin, niin onhan noitakin jo tehty pitkän aikaa. Tosin minun mielestäni ne ovat menneet suunnilleen niin persiilleen kuin olla ja voi - säästöjen sijaan on melkeinpä synnytetty lisäkuluja.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Puheloinen haasteli tuossa taannoin (sorry suora linkki ei taaskaan toimi; poimittu http://www.puolustusvoimat.fi/fi/ kohdasta 'Tiedotteet': Puheloinen: Puolustusvoimat muutoksen edessä)

"Puheloinen kiinnitti puheessaan huomiota myös puolustusvoimien yhä niukkenevaan rahoitukseen. Hänen mukaansa puolustusvoimat saa hallitusohjelman mukaan seuraavan neljän vuoden aikana 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisen selonteon pohjalta suunniteltu toiminta edellyttäisi. Puheloisen mukaan puolustusvoimiin suuntautuu jopa 400 miljoonan säästötarpeet seuraavan neljän vuoden aikana, kun 200 miljoonan päälle saattaa tulla säästettäväksi kymmeniä miljoonia euroja osana yleistä valtionhallinnon säästötarvetta. Samalla lähivuosien vielä kattamattomat menopaineet ovat noin 150 miljoonaa euroa."

edit: Mitähän seuraavaksi lähtee luiskaan?

Toivon mukaan sadoittain ylimääräisiä paperinpyörittelöijä kapteenit-kenraalit akselilta!

Tässä ei voi nähdä muuta hyvää kuin sen että kenties säästötarpeet olisivat nyt niin isot että pv:n olisi pakko turvautua irtisanomisiin jolloin ylimääräisestä esikunta/toimisto osasta päästäisiin kerralla eroon. Ikävä kyllä nämä "ylimääräiset" ukot organisaatioineen taitavat olla juuri niitä jotka päättävät mistä säästetään.

Toivo on laskettava sen varaan, että koska yleisestä asevelvollisuudesta ei luovuta, on pv:n jotenkin pyöritettävä se koko ikäluokka rullin läpi jolloin koulutus portaasta ei kauheasti voida enää npistää hlö:stö tasolla. Pari varuskuntaan toki voidaan ja kannattaakin sulkea, mutta se ei taida riittää... Toivottavasti leiritystä ja kalustohankintoja ei ajeta nolliin!

Tuo lienee se ainoa ja oikea tie. Tätä olen aikaisemminkin itse kannattanut, jos todellisia säästöjä aiotaan saada aikaan. Varuskunnilla ei säästöjä muuten saada: Nehän menee Senaatti Kiinteistölle ja ylläpitokulut on samat kuin ennen, joten säästö on plus/miinus 0.

Toivon mukaan tilanne on myös senaattikiinteistön kohdalla nyt sellainen että järki on otettava kauniiseen käteen = tyhjilleen jäävä korpivaruskunta puretaan/hylätään jos sille ei löydy edes ilmaiseksi (purku kustannuksilla) ostajaa. En myöskään ymmärrä mikä ihmeen pakko entisten varuskuntein maastoja on puhdistaa miljoonilla, jos ympäristökatastrofia ei ole syntynyt varuskunnan aktiivisena aikana, niin miten se yhtäkkiä syntyy kun alueen käyttö loppuu? Jos ostajaa/puhdistuksen maksajaa ei löydy yksityiseltä puolelta, niin mikä estää jättämästä aluetta suljetuksi läntiksi nolla kuluilla?

Kaikista järkevintä olisi lakkauttaa kaupunkien yhteydessä/läheisyydessä olevia varuskuntia joiden alueet ja jopa rakennnukset menisivät kuin kuumille kiville vapailla markkinoilla!

 

[Museo]

Pitääkö humanistin oikeasti muistuttaa upseerille, että leikkaukset ovat luonteeltaan joko lyhyellä aikavälillä tai pitkällä aikavälillä vaikuttavia. Jos pitää säästää nopeasti ja keplotella muutaman huonon vuoden yli niin tehdään lyhyen aikavälin toimenpiteitä kuten jäädytetään hankintoja, luovutaan investoinneista, priorisoidaan ja yllätys, yllätys myös vähennetään henkilöstömenoja. Nämä keinot ovat luonteeltaan lyhytaikaisia koska ne luovat kustannuspaineita myöhemmin.

Jos pitää oikeasti leikata menoja pitkällä aikavälillä on toimintaa mietittävä vähän laaja-alaisemmin ihan vaan siitä syystä että silloin eivät mitkään poppaskonstit auta koska parempia aikoja ei yksinkertaisesti ole näköpiirissä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa kaikkien prosessien kuvaamista, kehittämistä ja uusia toimintamalleja, hankintojen tehostamista, toiminnan keskittämistä siltä osin kun se on järkevää, kumppanuuksia, parempaa kustannuslaskentaa, uuden tekniikan käyttöönottoa ja sen sellaista. Tiivistettynä jatkossa on tultava vähemmällä toimeen tai tehtävä vähemmän.

Ei tarvitse muistuttaa - se signaali mitä hallituksen suunnasta tulee, kertoo aika vahvasti että myös lyhyen aikavälin säästöt tullevat olemaan rajuja, todennäköisesti rajumpia kuin nyt moni osaa edes ajatella.

Mitä sitten tulee noihin muihin, pidemmällä aikavälillä vaikuttaviin säästöihin, niin onhan noitakin jo tehty pitkän aikaa. Tosin minun mielestäni ne ovat menneet suunnilleen niin persiilleen kuin olla ja voi - säästöjen sijaan on melkeinpä synnytetty lisäkuluja.

Näin amatöörin silmiin vaikuttaa pahasti ettei sotalaitoksen toiminnassa mikään pidempiaikainen kulujen kuriin saaminen näytä edes olleen koko homman tarkoitus vaan joku ihan muu. Kaiken järjen mukaan pitäisi innovatiivisesti etsiä kustannustehokasta tapaa hoitaa asiat pitkällä tähtäimellä, ei tehtailla uudistuksia uudistuksen vuoksi, eikä varsinkaan leikkiä juustohöylällä kun ei muutakaan osata.

Pahimmassa tapauksessa juustohöylällä leikataan olemassa olevat tehot pois, henkilöstökuluja leikatessa sahataan nuorten toivojen oksaa, kumppanuuksissa lähinnä se kumppani kusee silmään ja sitten huomataan että kas, ei meillä olekaan varaa apinoida suurvaltoja ja perustaa jotain verkostokeskeistä puolustusta ilmavoimien varaan. Pitäisikö miettiä vähän maanläheisemmältä kannalta ne hommat ja esitellä poliitikoille sellaisia hyvin perusteltuja pitkän aikavälin vaihtoehtoja saada menot kuriin?

Tai mistäpä minä tiedän, varmaan sotakouluissa paneudutaan vuosia taloushallinnon problematiikkaan jotta se on niin loistavasti hanskassa ettei sitten tartte leikkausasioissa turvautua ammatilaisten apuun kuten meitin humanistien. Tulee halvemmakisikin kun kenut hoitaa leikkaukset ihan itte keskenään.

 

[Kapiainen]

Näin amatöörin silmiin vaikuttaa pahasti ettei sotalaitoksen toiminnassa mikään pidempiaikainen kulujen kuriin saaminen näytä edes olleen koko homman tarkoitus vaan joku ihan muu. Kaiken järjen mukaan pitäisi innovatiivisesti etsiä kustannustehokasta tapaa hoitaa asiat pitkällä tähtäimellä, ei tehtailla uudistuksia uudistuksen vuoksi, eikä varsinkaan leikkiä juustohöylällä kun ei muutakaan osata.

Pahimmassa tapauksessa juustohöylällä leikataan olemassa olevat tehot pois, henkilöstökuluja leikatessa sahataan nuorten toivojen oksaa, kumppanuuksissa lähinnä se kumppani kusee silmään ja sitten huomataan että kas, ei meillä olekaan varaa apinoida suurvaltoja ja perustaa jotain verkostokeskeistä puolustusta ilmavoimien varaan. Pitäisikö miettiä vähän maanläheisemmältä kannalta ne hommat ja esitellä poliitikoille sellaisia hyvin perusteltuja pitkän aikavälin vaihtoehtoja saada menot kuriin?

Tai mistäpä minä tiedän, varmaan sotakouluissa paneudutaan vuosia taloushallinnon problematiikkaan jotta se on niin loistavasti hanskassa ettei sitten tartte leikkausasioissa turvautua ammatilaisten apuun kuten meitin humanistien. Tulee halvemmakisikin kun kenut hoitaa leikkaukset ihan itte keskenään.

Niin, kyllähän se valitettavasti tuolta näyttää myös sisältäpäin asiaa katsoen, ainakin täältä ruohonjuuritasolta.
Se täytyy toki sanoa, että onhan siellä myös niitä humanisteja taloushallintopuolella asioita hoitamassa, olkoonkin että sotilaat viimeisinä tekevät päätöksiä. Täytyy muistaa myös se, että poliitikoillakin on omat sormensa pelissä päätösten osalta ja esimerkiksi edellisellä "säästökierroksella" sotilaiden kanta käveltiin aika roimasti yli poliitikkojen toimesta.

 

[Museo]

Täytyy muistaa myös se, että poliitikoillakin on omat sormensa pelissä päätösten osalta ja esimerkiksi edellisellä "säästökierroksella" sotilaiden kanta käveltiin aika roimasti yli poliitikkojen toimesta.

Mahdettiinko poliitikoille oikeasti esittää niitä perusteltuja vaihtoehtoja kustannusten saamiseksi kuuriin? Jos poliitikoille on tarjottu pelkästään ota tai jätä vaihtoehtoja niin ei tartte paljon ihmetellä "sotilaiden yli kävelemistä". Seuraavana tulikin sitten vain jostain ylhäältä sanelukäsky leikata menoja ja joku sankari käytti juustohöylää. Sitten tajuttiin liian myöhään ettei niitä toimintoja ilmaiseksi voinutkaan pyörittää ja menopaineita senkun kerääntyi kun säästettiin väärästä kohtaa. Déjà vu.

Käsittääkseni osaava talousihminen pyrkisi aina siirtämään kiinteitä kustannuksia muuttuviksi (siis sellaisiksi mihin toiminnan volyymi vaikuttaa). Eihän siinä ole järjen häivääkään jos reformeja ja uudistuksia tehtaillaan ja samat muka pakolliset maksut lankeavat maksuun vuodesta toiseen ihan riippumatta siitä mitä hommaillaan tai mitä poliitikot päättävät tai jättävät päättämättä… Menipäs sekavaksi, näkee selvästi etten ole talousihminen, mutta ymmärtänette yskän? Yritän tässä muistuttaa, että toimintojen ja kustannusten välillä on aina yhteys. Vähemmän tai järkevämpiä toimintoja tarkoittaa myös vähemmän kustannuksia, koska kustannukset ovat kai periaatteessa tuotantotekijöiden käytöstä syntyviä uhrauksia. Noin rautalangasta. Joku fiksumpi voi toki korjata jos olen pahasti hakoteillä.

 

[Kapiainen]

Mahdettiinko poliitikoille oikeasti esittää niitä perusteltuja vaihtoehtoja kustannusten saamiseksi kuuriin?

No, paikalla en ollut enkä muutenkaan osallisena - mutta tuntuma on se, että viime kierroksella aluepolitiikka taisi painella säästötarpeiden ohitse?! Tai ainakin armeijan näkökulmasta...sitähän en tiedä jos sitten syntyi sen kustannuksella jonkinlaista kokonaissäästöä koko valtion mittakaavassa (epäilen?!)

 

[JOKO]

Täytyy muistaa myös se, että poliitikoillakin on omat sormensa pelissä päätösten osalta ja esimerkiksi edellisellä "säästökierroksella" sotilaiden kanta käveltiin aika roimasti yli poliitikkojen toimesta.

Mahdettiinko poliitikoille oikeasti esittää niitä perusteltuja vaihtoehtoja kustannusten saamiseksi kuuriin? Jos poliitikoille on tarjottu pelkästään ota tai jätä vaihtoehtoja niin ei tartte paljon ihmetellä "sotilaiden yli kävelemistä". Seuraavana tulikin sitten vain jostain ylhäältä sanelukäsky leikata menoja ja joku sankari käytti juustohöylää. Sitten tajuttiin liian myöhään ettei niitä toimintoja ilmaiseksi voinutkaan pyörittää ja menopaineita senkun kerääntyi kun säästettiin väärästä kohtaa. Déjà vu.

Käsittääkseni osaava talousihminen pyrkisi aina siirtämään kiinteitä kustannuksia muuttuviksi (siis sellaisiksi mihin toiminnan volyymi vaikuttaa). Eihän siinä ole järjen häivääkään jos reformeja ja uudistuksia tehtaillaan ja samat muka pakolliset maksut lankeavat maksuun vuodesta toiseen ihan riippumatta siitä mitä hommaillaan tai mitä poliitikot päättävät tai jättävät päättämättä… Menipäs sekavaksi, näkee selvästi etten ole talousihminen, mutta ymmärtänette yskän? Yritän tässä muistuttaa, että toimintojen ja kustannusten välillä on aina yhteys. Vähemmän tai järkevämpiä toimintoja tarkoittaa myös vähemmän kustannuksia, koska kustannukset ovat kai periaatteessa tuotantotekijöiden käytöstä syntyviä uhrauksia. Noin rautalangasta. Joku fiksumpi voi toki korjata jos olen pahasti hakoteillä.

Varsin useasti julkisella puolella tehdään säästöjen ja tehostamisen varjolla politiikkaa. Kansalaisten kannalta järjettömältä näyttävä touhu voi olla hyvinkin kannattavaa päättäjien lähipiirin kannalta. Lopputulos ei ole läheskään aina vahinko.

 

[noska]

Niin kuinka monta kertaa lpulta jollain osa-alueella valtion instansseissa tehty säästö osoittautuukin toisella instanssilla ja/tai osa-alueella säästöä suuremmaksi menoeräksi. Esim jos korpivaruskunta lakkautetaan, niin paljonko koituu kustannuksia kunnan työttömyyslukujen kasvuna

 

[Mosuri]

Esim jos korpivaruskunta lakkautetaan, niin paljonko koituu kustannuksia kunnan työttömyyslukujen kasvuna

Syrjäseutujen elinkelvottomien alueiden tekohengitys ei ole puolustusvoimien tehtävä. Eikö tuo aluepoliittinen rahan polttaminen lopu koskaan? Jokainen saa valita asuinpaikkansa vapaasti - se ei todellakaan tarkoita, että muilla olisi velvollisuus maksaa ympärivuotinen kesämökkeily korvessa!

 

[Iso-Mursu]

Esim jos korpivaruskunta lakkautetaan, niin paljonko koituu kustannuksia kunnan työttömyyslukujen kasvuna

Syrjäseutujen elinkelvottomien alueiden tekohengitys ei ole puolustusvoimien tehtävä. Eikö tuo aluepoliittinen rahan polttaminen lopu koskaan? Jokainen saa valita asuinpaikkansa vapaasti - se ei todellakaan tarkoita, että muilla olisi velvollisuus maksaa ympärivuotinen kesämökkeily korvessa!

Syrjäseutujen tukeminen ja tukematta jättäminen on hankala asia päätettäväksi. Esimerkiksi kuinka paljon PK-seutu on hyötynyt siitä että kainuulainen veronmaksaja on maksanut koulutettua työvoimaa PK-seudun talouden tarpeisiin?

Mutta asia josta en jaksa lähteä väittelemään. Varsinkaan kun kyse ei ole poliittisesta keskustelupalstasta

 

[Mosuri]

Esim jos korpivaruskunta lakkautetaan, niin paljonko koituu kustannuksia kunnan työttömyyslukujen kasvuna

Syrjäseutujen elinkelvottomien alueiden tekohengitys ei ole puolustusvoimien tehtävä. Eikö tuo aluepoliittinen rahan polttaminen lopu koskaan? Jokainen saa valita asuinpaikkansa vapaasti - se ei todellakaan tarkoita, että muilla olisi velvollisuus maksaa ympärivuotinen kesämökkeily korvessa!

Syrjäseutujen tukeminen ja tukematta jättäminen on hankala asia päätettäväksi. Esimerkiksi kuinka paljon PK-seutu on hyötynyt siitä että kainuulainen veronmaksaja on maksanut koulutettua työvoimaa PK-seudun talouden tarpeisiin?

Mutta asia josta en jaksa lähteä väittelemään. Varsinkaan kun kyse ei ole poliittisesta keskustelupalstasta

Voin lämpimästi suositella Risto Jarvan lyhytelokuvaa Kaupungissa on tulevaisuus vuodelta 1967. Suomessa käydään järjetöntä ja tuhoon tuomittua viivytystaistelua kaupungistumista vastaan. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana rahaa on hassattu reilusti yli 50 miljardia euroa toivottomaan taisteluun tuulimyllyjä vastaan.

Jos nykyinen meno jatkuu voitte olla varmoja, että 50 vuoden kuluttua virolaisten palvelijoina toimivat suomalaiset tulevat mielusti lomillaan pistäytymään synnyinmaahansa - voidakseen kusta suuren visionäärin "Pekka Lahnasen" haudalle.

 

[Iso-Mursu]

Esim jos korpivaruskunta lakkautetaan, niin paljonko koituu kustannuksia kunnan työttömyyslukujen kasvuna

Syrjäseutujen elinkelvottomien alueiden tekohengitys ei ole puolustusvoimien tehtävä. Eikö tuo aluepoliittinen rahan polttaminen lopu koskaan? Jokainen saa valita asuinpaikkansa vapaasti - se ei todellakaan tarkoita, että muilla olisi velvollisuus maksaa ympärivuotinen kesämökkeily korvessa!

Syrjäseutujen tukeminen ja tukematta jättäminen on hankala asia päätettäväksi. Esimerkiksi kuinka paljon PK-seutu on hyötynyt siitä että kainuulainen veronmaksaja on maksanut koulutettua työvoimaa PK-seudun talouden tarpeisiin?

Mutta asia josta en jaksa lähteä väittelemään. Varsinkaan kun kyse ei ole poliittisesta keskustelupalstasta

Voin lämpimästi suositella Risto Jarvan lyhytelokuvaa Kaupungissa on tulevaisuus vuodelta 1967. Suomessa käydään järjetöntä ja tuhoon tuomittua viivytystaistelua kaupungistumista vastaan. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana rahaa on hassattu reilusti yli 50 miljardia euroa toivottomaan taisteluun tuulimyllyjä vastaan.

Jos nykyinen meno jatkuu voitte olla varmoja, että 50 vuoden kuluttua virolaisten palvelijoina toimivat suomalaiset tulevat mielusti lomillaan pistäytymään synnyinmaahansa - voidakseen kusta suuren visionäärin "Pekka Lahnasen" haudalle.

Paljonko olisi maksanut jos 10 vuotta sitten olisi päätetty että kaikki muuttamat Uudenmaanläänin alueelle ?



Prkl.. Piti lopettaa tämä väittely..

 

[noska]

Tarkoitus ei ollut aloittaa tästä mitään aluepoliittista väittelyä vaan tuoda esille pointti, että kun valtio haluaa jossain asiassa säästää niin säästääkö se todella vai siirtääkö vain kulut momentilta toiselle.

Olen tuon Risto Jarvan (tunnettusti sangen punahenkinen ja usein yhdeksi ensimmäisistä vihreön aatteen puolestapuhujaksi mainitun ohjaajan) dokumentin kyllä. Löytyypä tuo jopa hyllystäni. Sinänsä hienosti tehty dokkari eikä ole niin läpipaistavan asenteellinen kuin nykytoimittajien ja ohjaajien työt. Muistuttaisin kuitenkin että sekin on tehty nimenomaan palvelemaan tekijänsä kantoja.

 

[baikal]

No, tokihan mosuri koroittaa Niskasen ja Jarvan Suuriksi Elokuvantekijöiksi, ovathan molemmat Moskovan elokuva-akatemian kasvatteja......

Jäniksen vuosi, Oravanmetsästäjän sihteeri ja Kätkäläinen ovat paljon parempia mielestäni kuin tuo yllä mainittu koohotus, jossa perustetaan kommunistien idätyslaatikoita etelä-Suomeen ja tyhjennetään Neuvosto-malliin "perspektiivittömät alueet".

 

[koponen]

Joku Kekkonenhan se joskus kirjoitteli notta onko meillä malttia vaurastua.

Minulle alkaa näyttäytyä asetelma jo sellainena, että onko meillä malttia uudelleenasuttaa Suomi. On nimittäin aika heikot eväät seurata globaalien suurkaupunkiverkostojen tahdissa, kun koko maassa on vähemmän väkeä kuin Brooklynissa ja Yokohamassa yhteensä. Suomi on hyötynyt valtavasti kansainvälisistä suhteista, mutta valintoja on - ja pitää olla - muitakin kuin seurata hippiäisenä karhujen painirinkiin.

Puolustusbudjetista, olen edelleen sitä mieltä että altistamalla Puolustusvoimat pienyrittäjämäiselle selkoajattelulle nähtäisiin kovin erilainen rauhan ajan PV, ja että rahaa ja resursseja niihin välttämättömimpiin nuoliin ja keihäisiin riittäisi näinä (näennäisen) vaikeinakin aikoina.

 

[Iso-Mursu]

Tarkoitus ei ollut aloittaa tästä mitään aluepoliittista väittelyä vaan tuoda esille pointti, että kun valtio haluaa jossain asiassa säästää niin säästääkö se todella vai siirtääkö vain kulut momentilta toiselle.

Olen tuon Risto Jarvan (tunnettusti sangen punahenkinen ja usein yhdeksi ensimmäisistä vihreön aatteen puolestapuhujaksi mainitun ohjaajan) dokumentin kyllä. Löytyypä tuo jopa hyllystäni. Sinänsä hienosti tehty dokkari eikä ole niin läpipaistavan asenteellinen kuin nykytoimittajien ja ohjaajien työt. Muistuttaisin kuitenkin että sekin on tehty nimenomaan palvelemaan tekijänsä kantoja.

Valtio kyllä on mestari tuhlaamaan ja laittamaan itsensä maksumieheksi.

Esimerkkinä esimerkiksi Paltamossa ollut valtion omistama saha. Sahan lakkauttaminen tappoi käytännössä koko kylän ja laittoi lisää tarvetta valtion maksamille tujille.

Ja saha ei ollut koskaan 50 vuoden aikana tuottanut tappiota.

Joten ns. Puolustusvoimienkin säästöt voivat olla tätä tasoa.. Tosin varuskunnat pitää pohtia muunakin kuin aluepolitiikkana, mutta joku kokonaiskäsitys hallussa pitäen

 

[Kapiainen]

Valtio kyllä on mestari tuhlaamaan ja laittamaan itsensä maksumieheksi.

Esimerkkinä esimerkiksi Paltamossa ollut valtion omistama saha. Sahan lakkauttaminen tappoi käytännössä koko kylän ja laittoi lisää tarvetta valtion maksamille tujille.

Ja saha ei ollut koskaan 50 vuoden aikana tuottanut tappiota.

Joten ns. Puolustusvoimienkin säästöt voivat olla tätä tasoa.. Tosin varuskunnat pitää pohtia muunakin kuin aluepolitiikkana, mutta joku kokonaiskäsitys hallussa pitäen

Jotenkin olen hyvin skeptinen sen suhteen, että valtiolla kukaan loppujenlopuksi miettisi sitä kokonaispottia ja eri säästöjen/ leikkausten vaikutuksia toisiinsa ja sitäkautta kokonaissäästöihin. Jotenkin tuntuu, että homma menee jotensakin niin, että todetaan tarvittavan xxxx määrä kokonaissäästöä. Se säästö sitten tehdään niin että 4 eri ministeriötä saa velvoitteen säästää yhden x:n verran. Jokainen sitten säästää omista toiminnoistaan sen yhden x:n, mutta kukaan ei kontrolloi sitä mitä yhden x:n säästäminen kenties tuottaa lisäkustannuksia toisaalla.
Niinpä lopputulos tosiasiassa saattaa ollakin se, että neljällä taholla on säästetty yksi x, mutta samaan aikaan aikaasaatu toisaalla parin x:n kulu..
TOIVOTTAVASTI homma ei mene noin - mutta siltä se valitettavasti joskus näyttää!

 

[Creidiki]

Numerot ovat tylsiä mutta ilmankaan ei pärjätä eli näin insinöörimatikalla:

1) Paljonko Bruttokansantuotteesta voidaan käyttää puolustukseen.

Nyt kaikki kunnia PV:lle mutta puolustukseen käytetty raha on vähän kuin palovakuutus, se ei varsinaisesti tuota mitään ja siitä on hyötyä vain jos tulipalo syttyy. Jatkaen palovakuutusanalogiaa, sen kattavuutta voidaan kasvattaa määrättömästi, mutta tietyn rajan jälkeen siitä alkaa olla haittaa muulle taloudelle. Neuvostoliitto käytti 25% BKT:stään puolustusmenoihin ja se taisi olla vähän liikaa. USA:n vastaava luku on 4.7% ja sekin näyttää aiheuttavan suhteettoman taakan taloudelle.

Konservatiivinen arvio on että puolustusmenojen rauhanaikainen yläraja on 2% bruttokansantuotteesta, valitettavasti meillä Suomessa julkisen talouden osuus BKT:stä on n puolet eli me emme pääse lähellekään 2% leikkaamatta talouskasvusta. Jos jätämme valtion ja kuntien osuuden BKT:stä laskematta ja pidämme 2% ylärajana on puolustusbudjetti 1.8 - 2.0 miljardia euroa (2010 BKT:stä laskettuna) jonka yli lisatyt menot ovat käytännössä syömävelkaa joka on tulevaisuuden kulutuksesta pois joko velkojen korkoina tai hidastuneena kasvuna.

Velkarahan osuus puolustusbudjetista vuonna 2010 oli n 400 miljoonaa euroa, käytännön leikkautarve vuositasolla on siis jossain 400 milj ja 700 milj välillä pannaan riita välistä poikki ja sanotaan että vähennetään 500 miljoonaa euroa vuoden 2010 budjetista.

Puolustusmateriaalihankinnoista ei voitane säästää (vaikka ne pitäisi minun mielestäni kohdistaa toisin) Rajuimmat vähennykset on siis kohdistettava kolmelle muulle suurelle momentille, muuten tehdään taas näennäissäästöjä.


Palkkausmenot menot 806 milj euroa Leikkaustarve n 250 milj euroa
Toimintamenot 543 milj euroa Leikkaustarve n 170 milj euroa
Kiinteistömenot 226 Milj euroa Leikkaustarve n 70 milj euroa


esim. PLM:n henkilöstöä pitäisi vähentää siis 5400, vähemmän jos laitetaan väkeä kalliimmasta päästä eläkkeelle.

Ehdotuksia?