Puolustusministeri Haglund osuu naulan kantaa todetessaan, että
Suomen pysymisessä Naton ulkopuolella ei ole kyse laskelmista, vaikka niitäkin on tehty. "Syyt ovat historiallisia, poliittisia ja osittain tunteisiin pohjautuvia". Tämän osoittavat todeksi myös monet näille sivustoille laitetu kirjoitukset.
Puolustusministeri Haglund ei tilannut Naton kultakorttia
Puolustusministeri korosti USA:ssa Suomen tarvetta puolustusyhteistyöhön
23.1.2014 19:53 28
Tuomas Niskakangas
Helsingin Sanomat
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Puolustusministeri Carl Haglund.
Puolustusministeri Carl Haglund sanoi torstaina Washingtonissa, että Suomi on halukas tiivistämään yhteistyötä puolustusliitto Naton kanssa.
"Tämä on tärkeää, ja työskentelemme sen parissa aktiivisesti", Haglund sanoi yhdysvaltalaisessa Atlantic Council -tutkimuslaitoksessa puolustusalan yhdysvaltalaisille asiantuntijoille.
Suomi lukeutuu Naton läheisimpiin eurooppalaisiin kumppanimaihin yhdessä muun muassa Ruotsin ja Itävallan kanssa. Chicagon Nato-huippukokouksessa vuonna 2012 tehtiin suunnitelmia joidenkin Naton kumppanimaiden yhteistyön tiivistämisestä, eräänlaisesta Naton "kultakortista".
Suunnitelmat ovat jumiutuneet, mutta niihin odotetaan palattavan syyskuun Nato-huippukokouksessa Walesissa.
"Ei kultakorttia tai platinakorttia varmaan tule, mutta yleinen näkemys on, että monet kumppanimaat antavat tärkeän panoksen Naton työhön", Haglund sanoi.
"Meidän pitää huolehtia, että jotkut yhteistyön ulkopuolelle jäävät maat eivät koe sitä vihamieliseksi", Haglund sanoi.
Haglund sanoi, että turvallisuusyhteistyö on ainoa tie eteenpäin. Suomessa tarve yhteistyöhön on lisääntynyt puolustusmäärärahojen leikkausten takia.
Pohjoismaat ovat lisänneet keskinäistä yhteistyötään Nordefco-yhteistyöelimen puitteissa.
Haglundin mukaan Nordefcon toiminta on ollut menestyksellistä, kun taas Naton toiminta Euroopassa ei sitä ole ollut.
"28 maata tekemässä asioita yhdessä on ehkä liikaa", Haglund sanoi.
Haglundilta kysyttiin, miten Suomi tällä hetkellä laskee mahdollisen Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja.
Ministerin mukaan Suomen pysymisessä Naton ulkopuolella ei ole kyse laskelmista, vaikka niitäkin on tehty.
"Syyt ovat historiallisia, poliittisia ja osittain tunteisiin pohjautuvia", Haglund sanoi.
Haglund muistutti siitä, että Ruotsissa mielipiteet Nato-jäsenyydestä ovat viime aikoina muuttuneet selvästi myönteisemmiksi.
"Nämä asiat voivat muuttua, mutta siinä ei ole kyse hyötylaskelmista", Haglund sanoi.
Haglundin ohjelmassa myöhemmin torstaina oli tapaaminen Yhdysvaltojen puolustusministerin Chuck Hagelin kanssa.
Suomen pysymisessä Naton ulkopuolella ei ole kyse laskelmista, vaikka niitäkin on tehty. "Syyt ovat historiallisia, poliittisia ja osittain tunteisiin pohjautuvia". Tämän osoittavat todeksi myös monet näille sivustoille laitetu kirjoitukset.
Puolustusministeri Haglund ei tilannut Naton kultakorttia
Puolustusministeri korosti USA:ssa Suomen tarvetta puolustusyhteistyöhön
23.1.2014 19:53 28
Tuomas Niskakangas
Helsingin Sanomat
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva
Puolustusministeri Carl Haglund.
Puolustusministeri Carl Haglund sanoi torstaina Washingtonissa, että Suomi on halukas tiivistämään yhteistyötä puolustusliitto Naton kanssa.
"Tämä on tärkeää, ja työskentelemme sen parissa aktiivisesti", Haglund sanoi yhdysvaltalaisessa Atlantic Council -tutkimuslaitoksessa puolustusalan yhdysvaltalaisille asiantuntijoille.
Suomi lukeutuu Naton läheisimpiin eurooppalaisiin kumppanimaihin yhdessä muun muassa Ruotsin ja Itävallan kanssa. Chicagon Nato-huippukokouksessa vuonna 2012 tehtiin suunnitelmia joidenkin Naton kumppanimaiden yhteistyön tiivistämisestä, eräänlaisesta Naton "kultakortista".
Suunnitelmat ovat jumiutuneet, mutta niihin odotetaan palattavan syyskuun Nato-huippukokouksessa Walesissa.
"Ei kultakorttia tai platinakorttia varmaan tule, mutta yleinen näkemys on, että monet kumppanimaat antavat tärkeän panoksen Naton työhön", Haglund sanoi.
"Meidän pitää huolehtia, että jotkut yhteistyön ulkopuolelle jäävät maat eivät koe sitä vihamieliseksi", Haglund sanoi.
Haglund sanoi, että turvallisuusyhteistyö on ainoa tie eteenpäin. Suomessa tarve yhteistyöhön on lisääntynyt puolustusmäärärahojen leikkausten takia.
Pohjoismaat ovat lisänneet keskinäistä yhteistyötään Nordefco-yhteistyöelimen puitteissa.
Haglundin mukaan Nordefcon toiminta on ollut menestyksellistä, kun taas Naton toiminta Euroopassa ei sitä ole ollut.
"28 maata tekemässä asioita yhdessä on ehkä liikaa", Haglund sanoi.
Haglundilta kysyttiin, miten Suomi tällä hetkellä laskee mahdollisen Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja.
Ministerin mukaan Suomen pysymisessä Naton ulkopuolella ei ole kyse laskelmista, vaikka niitäkin on tehty.
"Syyt ovat historiallisia, poliittisia ja osittain tunteisiin pohjautuvia", Haglund sanoi.
Haglund muistutti siitä, että Ruotsissa mielipiteet Nato-jäsenyydestä ovat viime aikoina muuttuneet selvästi myönteisemmiksi.
"Nämä asiat voivat muuttua, mutta siinä ei ole kyse hyötylaskelmista", Haglund sanoi.
Haglundin ohjelmassa myöhemmin torstaina oli tapaaminen Yhdysvaltojen puolustusministerin Chuck Hagelin kanssa.