Puolustuspoliittinen selonteko 2017

Nyt tuli selitys vahvuuden kasvulle:

Suomi parantaa koko maan puolustuskykyä tehostamalla nykyiseen 230 000 sotilaan vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä. Sodan ajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja ja riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Näin ollen sodan ajan joukkojen määrä on noin 280 000 sotilasta.

Muoks:
  • Hankitaan uuden sukupolven panssarintorjunta-aseita
  • Peruskorjattavien Hamina-luokan ohjusveneiden pintatorjuntaohjusjärjestelmä uusitaan
Mitäs nämä on?

Merivoimille on siis tulossa uusi pintatorjuntaohjus. Aikaisemmin sen nimi olisi ollut meritorjuntaohjus. MTO-85M poistuu ja jotain tulee tilalle. Todennäköisesti NSM tai uudemman sukupolven RBS-15.

Uuden sukupolven pst-ase voi olla vaikka NLAW-lisähankinta.
 
Jos asteikko on jotakuinkin mallia heikko-tyydyttävä-hyvä-erinomainen, ei maavoimien tilanne hirveästi herätä luottamusta.


"Maavoimien kyky täyttää tehtävänsä on tällä hetkellä tyydyttävä.

Merivoimien kyky täyttää tehtävänsä on tällä hetkellä hyvä.

Ilmavoimien kyky täyttää tehtävänsä on tällä hetkellä hyvä. "


Edit: syy nähtävästi tämä: "Maavoimien ikääntyvää materiaalia korvaavat hankinnat parantavat suorituskykyä, mutta materiaalia ei kyetä hankkimaan riittävästi. "
 
Uuden sukupolven pst-ase voi olla vaikka NLAW-lisähankinta.

Voi olla hakuammuntaa, mutta onko Apilaksen korvaajaa varsinaisesti päätetty? Osin NLAW on korvannut Apilasta, muttei kokonaan. Jostain artikkelista sain sellaisen käsityksen, että Apilaksen tilalle saatettaisiin hankkia uusi PST-ase (ei välttämättä NLAW lisähankinta) Saatan olla ihan väärässäkin....
 
Samaan aikaan kyber-rintamalla tapahtuu...

Kyberpuolustusta koskeva poliittinen puitejärjestely Suomen ja Naton välillä

Puolustusvoimien kansliapäällikkö Jukka Juusti allekirjoitti Brysselissä 16.2.2017 Suomen ja Naton välisen kyberpuolustusta koskevan poliittisen puitejärjestelyn. Puitejärjestelyä on valmisteltu Suomen ja Naton välillä vuodesta 2011 alkaen. Asian valmistelussa keskeisessä rooleissa ovat olleet Suomen puolelta puolustusvoimat, puolustusministeriö ja ulkoasiainministeriö. Valmistelussa on ollut lisäksi mukana laajalti muita ministeriöitä. Eduskunnan puolustusvaliokuntaa ja ulkoasiainvaliokuntaa on informoitu puitejärjestelystä ennen sen allekirjoittamista.

Kyberuhat ovat kasvaneet. Suomen kansallista kyberturvallisuutta sekä kyberpuolustusta vahvistetaan osallistumalla myös kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyö kyber-puolustuksen suorituskykyjen kehittämisessä yhdessä Naton kanssa tukee kansallisen puolustuksen kehittämistä ja Puolustusvoimien kyberpuolustuksen tavoitteita.

Suomi on osallistunut kyberpuolustusalueen yhteistyöhön Naton kanssa jo vuosien ajan. Yhteistyöllä ei ole kuitenkaan aikaisemmin ollut molempien yhteistyöhön osallistuvien tahojen yhteisiä tavoitteita listaavaa asiakirjaa. Nyt allekirjoitettu puitejärjestely luo kehyksen yhteistyölle muun muassa tilannetietoisuuden ja yhteensopivuuden parantamiseksi, suorituskykyjen rakentamiseksi, kybertapahtumien havainnointikyvyn parantamiseksi ja tietoverkkojen häiriönkeston parantamiseksi. Puitejärjestely edistää lisäksi tietojen vaihtamista sekä oppimista kyberpuolustuksen alalla. Suomi on ensimmäinen kumppanimaa, jonka kanssa Nato tekee puitejärjestelyn kyberpuolustuksen alalla.

Yhteistyömahdollisuuksia edistävä puitejärjestely ei ole oikeudellisesti sitova, eikä se velvoita tai luo osallistujille uusia toimivaltuuksia. Puitejärjestely ulottuu ainoastaan viranomaisten toimintaan ja viranomaisverkkoihin. Puitejärjestelyllä ei ole vaikutusta luonnollisiin henkilöihin tai esimerkiksi elinkeinoelämän toimijoihin. Yhteistyön syventäminen asiakirjassa mainituilla osa-alueilla edellyttää, että vastuuviranomaiset sopivat yhteistyön osa-alueiden tavoitteista ja sisällöistä yksityiskohtaisemmin.
http://www.defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=8245
 
Voi olla hakuammuntaa, mutta onko Apilaksen korvaajaa varsinaisesti päätetty? Osin NLAW on korvannut Apilasta, muttei kokonaan. Jostain artikkelista sain sellaisen käsityksen, että Apilaksen tilalle saatettaisiin hankkia uusi PST-ase (ei välttämättä NLAW lisähankinta) Saatan olla ihan väärässäkin....

Voi olla NLAW tai yhtä hyvin voi olla olematta :)
 
Tiedotustilaisuudesta jäi käteen ainakin se, ettei mitään suurhankintojen erillisrahoitusta tule. Siis niille, jotka siihen on uskonu. Hankinnat rahoitetaan nostamalla puolustusbudjettia niin että tämä olisi mahdollista. Eli vuosittain tehtävillä poliittisilla päätök-
sillä. Kulloisenkin hallituksen kokoonpanosta sitten riippuu kuinka paljon tehdään kompromisseja, jossa loppuosa riivitään säästöillä; lähinnä Maavoimista. Petteri Orpo vielä lisäsi että tietenkin isossa kuvassa on katsottava kansantalouden kestokykyä eli
hallituksen on saavutettava työllisyystavoitteensa.
 
Tiedotustilaisuudesta jäi käteen ainakin se, ettei mitään suurhankintojen erillisrahoitusta tule. Siis niille, jotka siihen on uskonu. Hankinnat rahoitetaan nostamalla puolustusbudjettia niin että tämä olisi mahdollista. Eli vuosittain tehtävillä poliittisilla päätöksillä. Kulloisenkin hallituksen kokoonpanosta sitten riippuu kuinka paljon tehdään kompromisseja, jossa loppuosa riivitään säästöillä; lähinnä Maavoimista.

Tämä oli varmaan se päivän isoin uutinen. Äärimmäistä niukkuutta näyttäisi olevan jaossa Maavoimille ja reserviläisille ajanjaksolla 2020-2035. Niinhän ne hävittäjähankkeet toki on ennenkin viety läpi. Toivottavasti työllisyysrahoista saadaan telakkapuolelle niistettyä jotakin.
 
Voi noita vasureita kun ottavat lyömäaseekseen kalustohankintojen elinkaarikustannukset. Se antaa piikin auki lietsoa mahtipontisia summia pöytään. Ei ole reilua peliä.
 
Ja minä voin jo luvata että hallitus ei taatusti saavuta työllisyystavoitettaan, ei edes lähellekään (ei ilman filunkipeliä ja tilastoilla kikkailua) joten mistä leikataan? Ei tilatakaan uusia fregatteja merivoimille?

En usko merivoimien saavan haluamiaan.Mahdoton ajatus hävittäjien lisäksi.
Mutta eikö merivoimat kuitenkin tarvi laivoja? Että rahaa menee kuitenkin johonkin vaikka ei noita saa.
 
Jos asteikko on jotakuinkin mallia heikko-tyydyttävä-hyvä-erinomainen, ei maavoimien tilanne hirveästi herätä luottamusta.


"Maavoimien kyky täyttää tehtävänsä on tällä hetkellä tyydyttävä.

Merivoimien kyky täyttää tehtävänsä on tällä hetkellä hyvä.

Ilmavoimien kyky täyttää tehtävänsä on tällä hetkellä hyvä. "


Edit: syy nähtävästi tämä: "Maavoimien ikääntyvää materiaalia korvaavat hankinnat parantavat suorituskykyä, mutta materiaalia ei kyetä hankkimaan riittävästi. "

Maavoimien tila on jatkossa sen verran huono, että aiempien selontekojen ja ulkomaisten verrokkien tapaan kokoonpanoa ei edes esitellä. Näkymät jonnekin 2020-luvun lopulle olisivat sen verran mitättömät. Tulevaisuudessa olemme Pohjolan Israel - vahvan ilmavoimapanostuksen osalta. Israelista poiketen tosin maavoimat puuttuvat mutta mitäs pienistä.
 
Nooh, F-35:lla on hyvä valvoa 1300 km rajapätkää ja kurmottaa vihreitä miehiä :)

Maavoimille puolestaan hankitaan jokaiseen komppaniaan 1-2 kpl uutta Maalinosoituslaite-2020 (MOL-20) kalustoa, jolla voidaan reaaliajassa viestittää maalitettujen kohteiden suuntavektorit rynnäköiville stealth-hävittäjille. Hankintahinta n. 300 miljoonaa euroa ja toimittajana Patria.

MOL-20:

EMI_EAGLE42.jpg
 
Ja minä voin jo luvata että hallitus ei taatusti saavuta työllisyystavoitettaan, ei edes lähellekään (ei ilman filunkipeliä ja tilastoilla kikkailua) joten mistä leikataan? Ei tilatakaan uusia fregatteja merivoimille?

En usko merivoimien saavan haluamiaan.Mahdoton ajatus hävittäjien lisäksi.
Mutta eikö merivoimat kuitenkin tarvi laivoja? Että rahaa menee kuitenkin johonkin vaikka ei noita saa.

@Herman30 on ihan oikeassa tuossa. Mutta Petteri Orpo oli kuitenkin sen poliitikkoporukan realisti. Traagisinta on että sen sijasta että keskusteltaisiin siitä, mitä ilman voitaisiin tulla toimeen, etenee amiraalien laivahanke kuin juna.
 
Tärkein huomio Iltalehden uutisesta, legendaariset kallioluolat.

"Valmiuden parantamiseen annetaan 55 miljoonaa euroa, josta Niinistön mukaan esimerkkinä toimii Puolustusvoimien kaluston siirtäminen kallioluolista helpommin saataville.

- Valmiuteen liittyvät asiat ovat salaisia, eikä niitä voi avata julkisuudessa. Yksi esimerkki lisäkulujen syystä on kaluston parempi saatavuus. Kalusto ei voi olla varastorasvassa kallioluolissa vaan se pitää olla nopeammin käytössä."

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702162200072003_uu.shtml
 
Tämä vahvuuden nostaminen on vain täky oppositiolle. Kun ne luulevat voittavansa kun nosto perutaan, niin oikeasti saadaan läpi ne mitä halutaankin. Fiksua!
 
Maavoimien tila on jatkossa sen verran huono, että aiempien selontekojen ja ulkomaisten verrokkien tapaan kokoonpanoa ei edes esitellä. Näkymät jonnekin 2020-luvun lopulle olisivat sen verran mitättömät. Tulevaisuudessa olemme Pohjolan Israel - vahvan ilmavoimapanostuksen osalta. Israelista poiketen tosin maavoimat puuttuvat mutta mitäs pienistä.

Onko siinä nyt mitään järkeä paljastaa jotain mitä ei voi suoraan päätellä julkisista lähteistä? Turhaa, tyhmää ja jopa vaarallista kertoa suoraan miten paljon ja millaisia joukkoja meillä tulisi olemaan. Operatiivisten kohdalla sitä ei oikein voi peitellä, vaikkei KARJPR:n organisaatiota olisi koskaan tehty julkiseksi olisi hakintamääristä helppo vetää johtopäätöksiä.
 
Back
Top