Puolustusvoimien ajoneuvo ja juna törmänneet Raaseporissa – useiden pelätään kuolleen

Enossa tapahtui 2010 kuuden ihmisen kuolemaan johtanut kolari missä sivutieltä kolmion takaa ajoi känniläinen rekan alle.
Rekkakuskia syytettiin muistaakseni kuudesta kuolemantuottamuksesta ja muista rikkeistä jotka kaatui korkeimmassa oikeudessa. Siis syytöntä miestä syytettiin korkeimpaan oikeuteen asti. Jos tämä juttu jätetään tähän on tää kyllä aika merkillistä. Jos jollekulle muulle käy vastaava, että on periaatteessa syyllinen kuin tämä varusmieskuljettaja mutta voi vedota vaan yksinkertaisesti "en nähny" ja homma on sillä on?
Kai tällä käräoikeuden päätökselle on olemassa joku muukin peruste, kuin "en nähnyt".

Painotan vielä, mielestäni on erikoista, että syyttäjä teki päätöksen, että syytettä ei nosteta. Siten tuli jyrähdys ylhäältä, syytteeseen. No syytettiin, mutta kesken prosessin syyttäjä ilmoitti, ettei vaadi rangaistusta, vaikka tuomiota ajoikin. Eikö kuullosta oudolta?
Kun käräjäoikeus sitten päätti jutun syytetyn hyväksi, tule taas jyrähdys, jatkakaa prosessia. Miksi näin tapahtuu? Toimintamallia ei ole normaali, vaan hyvin poikkeuksellinen ja kiinnostaisi tietää sen tausta.
Jos syyttäjä olisi jotenkin esteellinen, olisi hänet vain vaihdettu toiseen. Varmaa on, ettei vastaavia ennakkotapauksia ajeta ihan jokaisessa liikenne onnettomuudessa samalla yhtäällä innolla ja vastahankaisuudella.
 
Joo, nimenomaan tuo syyttäjän poukkoilu tässä on erikoista. Enon kolarikeississä oli ilmeisesti pakkomielteenä saada edes joku tuomittua, kun kaikki muut osalliset kuin rekkakuski olivat kuolleet.
 
Joo, nimenomaan tuo syyttäjän poukkoilu tässä on erikoista. Enon kolarikeississä oli ilmeisesti pakkomielteenä saada edes joku tuomittua, kun kaikki muut osalliset kuin rekkakuski olivat kuolleet.
Enon kolarikeississä rekkakuski oli syyllinen kuin sika, ajettuaan öisen kylän läpi rajoitinta vasten 60 alueella. Jotenkin tämä käännettiin mediassa tuohon muotoon, jonka sinäkin ja te kaksi muistatte.

Teinikuskilla oli muistaakseni 0,4 promillea, vaikuttiko virhearviointiin vaikea sanoa. Arvioi väärin yhdeksääkymppiä paahtavan rekan ja kääntyi eteen.
 
Enon kolarikeississä rekkakuski oli syyllinen kuin sika, ajettuaan öisen kylän läpi rajoitinta vasten 60 alueella. Jotenkin tämä käännettiin mediassa tuohon muotoon, jonka sinäkin ja te kaksi muistatte.

Teinikuskilla oli muistaakseni 0,4 promillea, vaikuttiko virhearviointiin vaikea sanoa. Arvioi väärin yhdeksääkymppiä paahtavan rekan ja kääntyi eteen.

80 lasissa 60 alueella ei kyllä tee rekkakuskista syypäätä siihen, että teini ajoi maistissa ylimääräinen henkilö kyydissään kolmion takaa tämän eteen. Tästä ylinopeudesta kuski myös sai sakon, koska se oli ainoa mihin tämä oli tilanteessa syyllistynyt.
 
80 lasissa 60 alueella ei kyllä tee rekkakuskista syypäätä siihen, että teini ajoi maistissa ylimääräinen henkilö kyydissään kolmion takaa tämän eteen. Tästä ylinopeudesta kuski myös sai sakon, koska se oli ainoa mihin tämä oli tilanteessa syyllistynyt.
Kyllä, kolmion takaa tuli, ja oli väistämisvelvollisuus. Rekkakuski, joka ajaa taajama-alueen läpi rajoitinta vasten (oliko vielä rekka täydessä lastissa, en muista), ei ole kovinkaan syytön myöskään. Rajoitin on 87 kmh, eikö niin? Rekkakuski tuli muistaakseni Lieksan suunnasta Ahvenisen kylään, eli lasketteli vielä alamäkeä, joka Ahveisen komen kaarisillan kohdalla ei ole edes kovin loiva (tuttu alue ja risteys minulle kesämatkoilta Kolin ja Uimaharjun suunnassa).

Eli lain sallimissa rajoissa alkoholia nauttinut (en mitenkään pidä tätä hyvänä) teini arvioi rekan etäisyyden vs ajan joka hänellä on kääntyä tielle, väärin. En katso rekkakuskia mitenkään osattomaksi tähän.

Onneton tapahtuma kaiken kaikkiaan. Mutta mielestäni sata kertaa enemmän aihetta vielä korkeimpaan asti, kuin mitä Raasepori edes hoviin. Toki syyttäjä profiloituu ärhäkkänä kaverina, saa julkisuutta, ja edistää uraansa, mikä lienee motiivi tässä Raaseporin tapauksessa..
 
Huomioiden kaiken tämän asian käsittelyn ja keskustelun, tulen toimimaan seuraavasti; tulevissa harjoituksissa annan yksiselitteisen käskyn vartioimatonta tasoristeystä ylitettäessä apukuljettajan nousta autosta tähystämään ja ohjaamaan kuljettajaa risteyksen ylityksessä.
 
Enossa tapahtui 2010 kuuden ihmisen kuolemaan johtanut kolari missä sivutieltä kolmion takaa ajoi känniläinen rekan alle.
Rekkakuskia syytettiin muistaakseni kuudesta kuolemantuottamuksesta ja muista rikkeistä jotka kaatui korkeimmassa oikeudessa. Siis syytöntä miestä syytettiin korkeimpaan oikeuteen asti. Jos tämä juttu jätetään tähän on tää kyllä aika merkillistä. Jos jollekulle muulle käy vastaava, että on periaatteessa syyllinen kuin tämä varusmieskuljettaja mutta voi vedota vaan yksinkertaisesti "en nähny" ja homma on sillä on?

Ei ole analoginen juttu. Tässä risteyksen rakenne on se pääsyy onnettomuustutkintakeskuksen ja käo:kin mielestä.
 
Kai tällä käräoikeuden päätökselle on olemassa joku muukin peruste, kuin "en nähnyt".

Painotan vielä, mielestäni on erikoista, että syyttäjä teki päätöksen, että syytettä ei nosteta. Siten tuli jyrähdys ylhäältä, syytteeseen. No syytettiin, mutta kesken prosessin syyttäjä ilmoitti, ettei vaadi rangaistusta, vaikka tuomiota ajoikin. Eikö kuullosta oudolta?
Kun käräjäoikeus sitten päätti jutun syytetyn hyväksi, tule taas jyrähdys, jatkakaa prosessia. Miksi näin tapahtuu? Toimintamallia ei ole normaali, vaan hyvin poikkeuksellinen ja kiinnostaisi tietää sen tausta.
Jos syyttäjä olisi jotenkin esteellinen, olisi hänet vain vaihdettu toiseen. Varmaa on, ettei vastaavia ennakkotapauksia ajeta ihan jokaisessa liikenne onnettomuudessa samalla yhtäällä innolla ja vastahankaisuudella.

Paikallissyyttäjä oli nakitettu ko. hommaan. Päätös olla vaatimatta rangaistusta lie hänen paikan päällä tekemänsä asian käsittelyssä esiinnousseiden faktojen; risteyksen rakenteen vuoksi.

Rappen into ajaa tuomiota tässä jutussa varusmiehelle on kyllä käsittämätöntä.
 
Huomioiden kaiken tämän asian käsittelyn ja keskustelun, tulen toimimaan seuraavasti; tulevissa harjoituksissa annan yksiselitteisen käskyn vartioimatonta tasoristeystä ylitettäessä apukuljettajan nousta autosta tähystämään ja ohjaamaan kuljettajaa risteyksen ylityksessä.

Niin tod. näk. on toimittava?
 
Huomioiden kaiken tämän asian käsittelyn ja keskustelun, tulen toimimaan seuraavasti; tulevissa harjoituksissa annan yksiselitteisen käskyn vartioimatonta tasoristeystä ylitettäessä apukuljettajan nousta autosta tähystämään ja ohjaamaan kuljettajaa risteyksen ylityksessä.
Tee näin jokaisessa risteyksessä ja kun joku alkaa valittaa niin vetoat tähän Raaseporin keissiin. Semmoinen sopiva italialainen lakko, nääs.
 
Kyllä, kolmion takaa tuli, ja oli väistämisvelvollisuus. Rekkakuski, joka ajaa taajama-alueen läpi rajoitinta vasten (oliko vielä rekka täydessä lastissa, en muista), ei ole kovinkaan syytön myöskään. Rajoitin on 87 kmh, eikö niin? Rekkakuski tuli muistaakseni Lieksan suunnasta Ahvenisen kylään, eli lasketteli vielä alamäkeä, joka Ahveisen komen kaarisillan kohdalla ei ole edes kovin loiva (tuttu alue ja risteys minulle kesämatkoilta Kolin ja Uimaharjun suunnassa).

Eli lain sallimissa rajoissa alkoholia nauttinut (en mitenkään pidä tätä hyvänä) teini arvioi rekan etäisyyden vs ajan joka hänellä on kääntyä tielle, väärin. En katso rekkakuskia mitenkään osattomaksi tähän.

No kyllä on syytön niin arkijärjen kuin lain kirjaimenkin mukaan. Tuo alamäki vain selittää sitä, miksi nopeus on ollut yli rajan, rekka ei lähde hidastumaan. Kyydissä oleva lasti on merkityksetöntä syyllisyyttä ajatellen. Kerrotko millä keinoin rekkakuski olisi voinut estää toista kuskia ajamasta kolmion takaa hänen eteensä?

20 km/h nopeuserolla ei tässä ole juuri merkitystä. Se on kuusi metriä sekunnissa. Kauanko kääntyminen sivutieltä päätielle vie? Nelisen sekuntia? Teini olisi siis leikannut 24 metriä (alle rekan pituuden verran) maantievauhtia jyräävän rekan edestä. Ei kuulosta uskottavalta, varsinkaan kun lähtö oli seisova. Joko kuski ei havainnut koko rekkaa lainkaan (kyydissä oli ylimääräinen matkustaja, mikä on voinut tätä vaikeuttaa), jolloin nopeudella ei ole merkitystä, tai sitten vakavaa piittaamattomalla tavalla tahallaan yritti leikata sen edestä uhkarohkean läheltä. Leikkaisitko itse noin läheltä rekan edestä? Minä en.

Huolimatta ylinopeudestaan rekkakuski voi hyvällä menestyksellä vedota ennalta-arvaamattomuuteen. Mikä on ennalta arvattavaa? Liikennesääntöjen mukainen käyttäytyminen. Toivon mukaan kellekään ei tule yllätyksenä, että väistämisvelvollisuuden noudattaminen on sitä. Ja joka tapauksessa kolmion takaa tuleva on oletuksena syyllinen. Ja näin siinä myös KKO:ssa päätettiin.

Että ehei, joko kavereilleen näyttämään halunnut tahi hilpeässä tunnelmassa liikenteen tarkkailun laiminlyönyt teini oli syyllinen kuin sika.
 
Onnettomuuspaikalla oli hyvä ja selkeä näkyvyys.
Rekkakuski on kertonut oikeudelle nähneensä parin sadan metrin etäisyydeltä, että risteykseen kovaa ajanut henkilöauto jarrutti voimakkaasti ennen risteystä, ja se oli tullut risteykseen ryömimisvauhtia.
Tämän takia kuljettaja ei ollut laskenut rekan nopeutta vaan olettanut henkilöauton kuljettajan huomanneen lähestyvän rekan.
 
No kyllä on syytön niin arkijärjen kuin lain kirjaimenkin mukaan. Tuo alamäki vain selittää sitä, miksi nopeus on ollut yli rajan, rekka ei lähde hidastumaan. Kyydissä oleva lasti on merkityksetöntä syyllisyyttä ajatellen. Kerrotko millä keinoin rekkakuski olisi voinut estää toista kuskia ajamasta kolmion takaa hänen eteensä?

20 km/h nopeuserolla ei tässä ole juuri merkitystä. Se on kuusi metriä sekunnissa. Kauanko kääntyminen sivutieltä päätielle vie? Nelisen sekuntia? Teini olisi siis leikannut 24 metriä (alle rekan pituuden verran) maantievauhtia jyräävän rekan edestä. Ei kuulosta uskottavalta, varsinkaan kun lähtö oli seisova. Joko kuski ei havainnut koko rekkaa lainkaan (kyydissä oli ylimääräinen matkustaja, mikä on voinut tätä vaikeuttaa), jolloin nopeudella ei ole merkitystä, tai sitten vakavaa piittaamattomalla tavalla tahallaan yritti leikata sen edestä uhkarohkean läheltä. Leikkaisitko itse noin läheltä rekan edestä? Minä en.

Huolimatta ylinopeudestaan rekkakuski voi hyvällä menestyksellä vedota ennalta-arvaamattomuuteen. Mikä on ennalta arvattavaa? Liikennesääntöjen mukainen käyttäytyminen. Toivon mukaan kellekään ei tule yllätyksenä, että väistämisvelvollisuuden noudattaminen on sitä. Ja joka tapauksessa kolmion takaa tuleva on oletuksena syyllinen. Ja näin siinä myös KKO:ssa päätettiin.

Että ehei, joko kavereilleen näyttämään halunnut tahi hilpeässä tunnelmassa liikenteen tarkkailun laiminlyönyt teini oli syyllinen kuin sika.
No periaatteessa, jos nopeusrajoitus on 60 km/h ja rekka tulee rajoittimen sallimat 87 km/h, kulkee rekka melkein 50% nopeammin kuin rajoituksen mukaan kulkisi, ja jos rekka on vielä alamäkeen laskettanut rajoitinta vasten, on nopeus mahdollisesti vielä alamäen vuoksi vähän yli 90 km/h, ottaen huomioon alamäen salliman kiihtyvyyden.

Käytännössä kolaria ei olisi tullut, koska rekka olisi kulkenut vain 2/3 siitä matkasta, minkä nyt kulki, jos rekka olisi noudattanut nopeusrajoitusta.

Henkilöautonkin kuljettajalla on oikeus odottaa, että liikennesääntöjä noudatetaan - eli että rekka ajaa nopeusrajoituksen mukaan - jolloin hän olisi ehtinyt risteyksestä, jokseenkin niukasti. Kyllä mielestäni perusmuotoinen kuolemantuottamus tuossa tapahtui, koska onnettomuutta ei olisi tapahtunut ilman rekan (tietoista) ylinopeutta, mutta oikeus toki päätyi eri kannalle.
 
Viimeksi muokattu:
Käytännössä kolaria ei olisi tullut, koska rekka olisi kulkenut vain 2/3 siitä matkasta, minkä nyt kulki, jos rekka olisi noudattanut nopeusrajoitusta.

Sitä ei olisi myöskään tapahtunut, jos rekkakuski olisi tullut töihin 5 minuuttia myöhässä. Kummankin ajoneuvon liikkellelähtöhetki on toisesta riippumaton tapahtuma, joten tähän ei voida vedota. Syyttäjä yritti, ja naurettiin ulos oikeussalista.

Miksi siihen ei voi vedota, että kolaria ei olisi tapahtunut, jos henkilöauton kuljettaja olisi noudattanut väistämisvelvollisuuttaan eikä ajanut rekan eteen?
 
Sitä ei olisi myöskään tapahtunut, jos rekkakuski olisi tullut töihin 5 minuuttia myöhässä. Kummankin ajoneuvon liikkellelähtöhetki on toisesta riippumaton tapahtuma, joten tähän ei voida vedota. Syyttäjä yritti, ja naurettiin ulos oikeussalista.

Miksi siihen ei voi vedota, että kolaria ei olisi tapahtunut, jos henkilöauton kuljettaja olisi noudattanut väistämisvelvollisuuttaan eikä ajanut rekan eteen?
Liikenteessä luotetaan, ja liikenne toimii pitkälti sen varassa, että kaikki voivat olettaa kaikkien muiden(kin) noudattavan liikennesääntöjä.
 
Vaikuttiko lopulliseen tuomionantoon ratkaisevasti se, että turma-auton kuljettajalla oli romillet verissä? Minusta se on selvää. Eikös se yleensä mene niin, että kenellä romillet, se on vikapää? Aika erikoinen signaali tästä olisi annettu, jos kännissä ajettu turma olisi raapaistu toisen syyksi.

Mikä tässä tapauksessa on ollut vakuutusyhtiön -rooli-....kuusi kuollutta ja peruskorvauksilla jo melkoinen siivu, vai korvataanko mitään, koska kuski pikku fyllassa? Omaisille nimittäin.
 
Back
Top