Puolustusvoimien hankinnat: huhut, ilmoitukset, kilpailutukset, tilaukset, toimitukset

ajs178 kirjoitti:
Onkohan siinä joku sellainen juttu, että jos raketti lentää korkealla, ja sen GPS-vastaanotin on raketin päällä, niin häirintälaitteen pitäisi olla vielä korkeammalla eli raketin ja satelliitin välillä ilmassa. Maassa oleva häirintälähetin ei ehkä pysty häiritsemään muita kuin maassa olevia GPS-laitteita? Toki heillä varmasti on myös lentokonepohjaisia häirintälaitteita, mutta niitä ei varmasti riitä joka puolelle 24/7
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämän artikkelin mukaan sotaharjoitusten gps-häirintä yltää jopa 40000 jalkaan.

3D1138FB-092D-406C-9AF8-D4195FC79901.png

Käytännössä tuo voi varmasti vaihdella paljonkin häirinnän suuntauksen mukaan, mutta onhan raportteja ollut siitä, että siviililentoliikenne on kohdannut häirintää ja siellä lentokorkeudet on jossain 35000 jalkaa hujakoilla tyypillisesti.

Huomattavaa tuossa kartassa kuitenkin on, että häirinnän korkeus näyttäisi kasvavan etäisyyden kasvaessa. Häirinnän keskialueella korkeus on enää 4000 jalkaa, joten tuolla häirintäprofiililla ohjus ehkä lentäisi inertia-navigaatiolla alkulennon ja viimeisen terminaalivaiheen. Jos ohjus saa luotettavan gps position vielä muutamaa sekuntia ennen osumaa niin tarkkuus lienee riittävästi kohdillaan varsinkin aluevaikutteisella taistelukärjellä.

Sitten useampi limittäinen häirintäalue voi taas mutkistaa tilannetta.

Lisätty linkki
airwaysmag.com

How Military GPS Jamming Affects Commercial Aviation

MIAMI - In order to face possible threats, the US military conducts routine testing on GPS that affects all ATM, CNS, and ADS-B systems, the latter which report
airwaysmag.com airwaysmag.com
 

Saab Receives Contract from Finland for Combat Training Simulators​

Saab has signed a contract with the Finnish Defence Forces for the delivery of combat training simulators to supplement the live training solutions already installed with the customer. The total order value is approximately SEK 152 million and the order was booked in Q1 2022.

The contract includes an upgrade of the Finnish military training facility in Pori brigade and its equipment, as well as other individual types of simulators with eight separate troop units. The purpose of the products ordered is to continue the use of the training simulators until the end of 2032.

“Our innovative and flexible training solutions will secure Finland’s training capability for the next decade, allowing them to train with the highest degree of realism,” says Åsa Thegström, head of Saab’s business unit Training & Simulation.

“This contract provides the Finnish Defence Forces with a further enhanced live training capability, which will enable us to improve the capabilities of the Defence Forces, both within the national border as well as in multinational collaborations with partners,” says Colonel Kari Pietiläinen, Assistant Chief of Staff, Training Division (J7), Defence Command of Finnish Defence Forces.

Through innovative use of technology and a well-proven training philosophy, Saab offers world leading training solutions and capabilities enabling interoperability and realism for land forces. Saab’s offer includes solutions for live training, live fire training, virtual training and training services.
Klikkaa laajentaaksesi...
www.saab.com

Saab Receives Contract from Finland for Combat Training Simulators

Saab has signed a contract with the Finnish Defence Forces for the delivery of combat training simulators to supplement the live training solutions already installed with the customer. The total order value is approximately SEK 152 million and the order was booked in Q1 2022.
www.saab.com www.saab.com
 
www.defmin.fi

Maanpuolustuksen määrärahoja korotetaan huomattavasti

Puolustusministeriö.
www.defmin.fi www.defmin.fi

Maanpuolustuksen määrärahoja korotetaan huomattavasti​



Hallitus on päättänyt kohdentaa puolustusmäärärahoihin lisärahoitusta yhteensä noin 2,2 miljardia euroa 5.4.2022 päättyneessä kehysriihessä koskien vuosien 2023−2026 julkisen talouden suunnitelmaa. Tämä tarkoittaa, että Puolustusvoimien määrärahoja lisätään vuonna 2023 noin 788 miljoonalla eurolla ja vuosina 2024−2026 noin 408−536 miljoonalla eurolla vuodessa.

Hallitus on perunut Puolustusvoimien osalta kevään 2021 kehysriihessä päätetyn 35 miljoonan euron kehysleikkauksen, joka kohdentui sekä toimintaan että materiaalihankintoihin. Lisäksi hallitus valmistelee kevään toista lisätalousarviota siten, että vuodelle 2022 puolustuksen määrärahoja kasvatetaan noin 700 miljoonalla eurolla. Näiden lisäresurssitarpeiden sisältö tulee vielä tarkentumaan ja ne sisältyvät valmisteltavana olevaan lisätalousarvioesitykseen, jonka hallitus antaa eduskunnalle toukokuussa.

- Sota Euroopassa on muuttanut turvallisuusympäristöämme perusteellisesti. Tämän vuoksi olemme päättäneet kohdentaa merkittäviä lisäpanoksia Puolustusvoimille. Tarkoituksena on puolustuskykymme turvaaminen kaikissa tilanteissa, sanoo puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Euroopan turvallisuustilanne on vakavin vuosikymmeniin Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022. Jännitteet heijastuvat myös Pohjois-Eurooppaan ja Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Suomen turvallisuusympäristöön tulevat olemaan pitkäaikaisia. Muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa. Turvallisuustilanne tulee jatkumaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.

Puolustuskyvyn vahvistaminen tarkoittaa muun muassa jo käytössä olevan Puolustusvoimien materiaalin käyttövarmuuden parantamista, materiaalin ja ampumatarvikkeiden hankintoja, kertausharjoitusten lisäämistä ja lisähenkilöstöä. Tämä edellyttää puolustusmäärärahojen välitöntä lisäämistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Toiminnan taso ja henkilöstö
Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella 2023-2026 vuotuinen 129-201 miljoonan euron tasokorotus, joka kohdentuu seuraaviin osa-alueisiin:
- Puolustusvoimien henkilöstömäärää lisätään Valtioneuvoston puolustusselonteon (VN 2021:78) mukaisesti lähivuosien aikana 500 henkilötyövuodella. Henkilöstölisäykset kohdistuvat sekä siviili- että sotilashenkilöstöön, ja ne aloitetaan jo vuonna 2022.
- Sopimussotilaiden määrää lisätään noin 180−230 henkilötyövuodella nykyisestä noin 350 henkilötyövuodesta
- Kertausharjoituksia lisätään vuosittain noin 10 000 reserviläisellä nykyisestä 19300 reserviläisestä
- Puolustusvoimien päivittäisen toiminnan tason ylläpitäviä resursseja varmennetaan (kuten alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen, harjoitustoiminta ja polttoaineet)
- Materiaalin kunnossapidon tason nosto
- Valmiudellista syistä aiheutuva kiinteistömenojen kasvu, mukaan lukien energian hinnannousu.


Puolustusmateriaalihankinnat
Hallitus päätti, että puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kehyskaudelle 2023−2026 yhteensä noin 1,5 miljardin euron lisäys parantamaan kansallista puolustuskykyä. Edellä mainitut hankkeet käynnistetään kevään lisätalousarvioon sisällytettävällä Puolustuskyvyn parantaminen 2022 –tilausvaltuudella, jonka suuruus on 1,74 mrd. euroa jatkuen aina vuoteen 2027. Lisätalousarvion 2022 kanssa puolustusmateriaalihankintojen yhteenlaskettu kokonaisuus on noin 2 miljardia euroa.

Rahoituksella hankintaan muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistusta, taistelijan varusteita, tykistön ampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia.

Vapaaehtoinen maanpuolustus
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen tarkoitettua valtionavustusta lisätään vajaalla 3,2 miljoonalla eurolla yhteensä 8 milj. euroon, millä vastataan kansalaisten tarpeeseen osallistua aikaisempaa enemmän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee erityisesti paikallispuolustusta ja on siten merkittävä lisä Puolustusvoimien joukkojen suorituskyvyn kehittämisessä. Valtionavustusta lisäämällä Maanpuolustuskoulutusyhdistys kasvattaa koulutusvolyymiaan ja samalla parannetaan muiden maanpuolustusjärjestöjen toimintavalmiuksia.

Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös niin sanottuja teknisiä muutoksia liittyen strategisten hankkeiden rahoitusprofiiliin ja henkilöstön palkkaukseen.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat ministerin erityisavustaja Miikka Pynnönen, p. 050 5704119 sekä talousjohtaja Kristiina Olsson, p. 0295 140 220.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
hansai kirjoitti:
Poitsu (10v) kysyi kun kuuli määrärahalisäyksestä, että tuleeko nyt lentotukialus 😂
Klikkaa laajentaaksesi...
Vähän yli meidän hintaluokasta. Onnistuiskohan timeshare ruotsalaisten kanssa?
 
hansai kirjoitti:
Eikös olla oltukin 2% pinnassa?
Klikkaa laajentaaksesi...
https://yle.fi/uutiset/3-12330047
Suomelle tavoite ei ainakaan tällä hetkellä olisi iso ongelma. Suomen puolustusmenot ovat tänä vuonna 5,1 miljardia euroa eli 1,96 prosenttia BKT:sta. Kun mukaan otetaan rajavartioston menoja ja ulkoministeriön osuus sotilaallisen kriisinhallinnan kustannuksista, kahden prosentin raja ylittyy.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.defmin.fi/files/5215/TAE_2022_BKT-osuus_27.9.2021.pdf
 
headspace kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-12330047

https://www.defmin.fi/files/5215/TAE_2022_BKT-osuus_27.9.2021.pdf
Klikkaa laajentaaksesi...
Ehkä ei haluta antaa vaikutelmaa että mennään yli laskentatoimen kikkailulla? Hakuvaiheessa pitää näyttää hyvältä.

Toinen vaihtoehto että koska ostettava tavara on enimmäkseen pilaantumispäivämääräistä (ohjuksia ja ammuksia), nyt on päätelty että venäjän tilanne vaatii tankatut varastot 15v aikavälillä. Eli oltaisiin nostettu jotain huoltovarmuuden kriisiluokkaa.

Joka tapauksessa positiivinen homma.
 
On se hyvä, että meillä on nyt niin hyvä oppositio, että kukaan järkevänä pidettävä ei känise vastaan. Sama etuhan on ollut parissa aikaisemmassakin puolustushankkeessa :)

Jos kokkareet & Co olisivat olleet tekemässä näitä väistämättömiä päätöksiä, niin voi sitä valituksen ja viivyttelyn määrää.
 
Kaikkosen tiedotustilaisuus klo 12

Hallitus sopi tiistaina kehysriihessä Puolustusvoimille huomattavan lisärahoituksen. Kokonaisuudessaan maanpuolustuksen määrärahat kasvavat vuosien 2023-2026 kehyksessä ja kuluvan kevään lisätalousarviolla noin 2,9 miljardilla eurolla.

www.iltalehti.fi

Puolustusministeri Kaikkonen: Suomi on nostanut valmiuttaan

Puolustusvoimat käyttää pääosan rahoituksesta olemassa oleviin asejärjestelmiin ja ammusten hankintaan. Iso osa rahasta menee meri- ja ilmaohjuksiin. Myös henkilöstöön ja kertausharjoituksiin panostetaan.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top