Reserviläinen tutustui Porin prikaatissa ampumasimulaattorin käyttöön.
www.reservilainen.fi
Ampumakoulutus uuteen aikaan – tällainen on Saabin ampumasimulaattori
Nykyisin yhä harvempi varusmiespalvelukseen astuva on koskaan ampunut millään aseella.
Takavuosina kesämökkien vakiovarustukseen kuului usein ilmakivääri ja monet nuoret metsästivätkin.
Tämä kaikki alkaa vähitellen olla historiaa. Siksi henkilökohtaisen aseen käsittely ja ampumiskoulutus on aloitettava aivan alusta.
Toisaalta samalla poistuu tarve oppia pois aiemmin mahdollisesti omaksutuista vääristä käytänteistä.
Puolustusvoimien tulevaisuuden Koulutus 2020 -hanke on tuomassa varusmiesten tehtävien harjoitteluun yhä enemmän simulaattoreita, joilla opittua sitten myöhemmin viedään oikeaan toimintaan maastossa.
Toki niin sanottuja ekoaseita on ollut käytössä.
Ne tarjoavat kokemuksen tähtäämisestä ja osuman jälkeen tiedon aseen liikkeestä maalin suhteen.
Laukaisun naks-ääni jää kuitenkin kauas todellisesta aseen käytöstä.
Nyt Porin prikaatissa ja Rannikkoprikaatissa on testattu ruotsalaisen Saabin ampumasimulaattoria.
Kokemukset ovat olleet hyviä ja laitteistoja hankitaan ensi vuoden kuluessa kaikkiin peruskoulutusta antaviin joukko-osastoihin.
Kaikkiaan kokonaisuuksia tulee 46 kappaletta.
Mediassa esitettyjen arvioiden mukaan hankinnan veroton arvo on noin yhdeksän miljoonaa euroa.
Kokeilukäytössä M4-karbiini
Puolustusvoimien koulutuskäyttöön hyväksytty ja tilattu sisäampumasimulaattori (SAS) vie virtuaalisen kokemuksen uudelle tasolle.
Ase on luonnollisesti täydellinen kopio aidosta lataustoimintoineen ja lippaanvaihtoineen.
Saab GCIDT -simulaattorijärjestelmässä (Ground Combat Indoor Training) vakioaseena on amerikkalainen Colt M4 -karbiini.
Se on tuoreempi versio jo Vietnamin sodan ajoilta tutusta 5,56 mm M16-rynnäkkökivääristä.
M4:ssä on lyhyt piippu ja teleskooppiperä erikokoisille ampujille.
Suomeen hankittavissa järjestelmissä on luonnollisesti tuttu rynnäkkökivääri, josta saadaan käyttöön RK62M1 ja RK95 -versiot.
Lisäksi aseita ovat alkuvaiheessa Glock 17 -pistooli ja kevyt kertasinko 66 KES 12.
GCIDT on joustava ja modulaarinen järjestelmä, jolla voidaan kouluttaa taistelijoita aina alokkaiden perusampumaharjoituksista sotilaspoliisien haastaviin taktisiin suorituksiin kaupunkiympäristöissä.
Hankittaviin järjestelmiin kuuluu tehtäväeditori, jolla voidaan luoda virtuaalisia harjoitusskenaarioita maisemineen vaikkapa yksikön omasta koulutusalueesta.
Näin luokassa ensin simulaattorilla harjoiteltu tehtävä toteutetaan myöhemmin vastaavassa ympäristössä.
Varsinaista ampumakoulutusta simulaattori siis vain täydentää, ei korvaa.
Kevyt kokonaisuus
Keskusyksikkönä toimii Windows-pohjainen tietokone.
Se on liitetty kompaktiin helposti siirrettävään VSU-pakettiin (Visual Unit), jossa on yhdistettynä videoprojektori ja suurnopeuskamera.
Jälkimmäisellä seurataan koulutusaseissa olevien laserien säteiden liikettä edessä olevalla valkokankaalla.
Lisäksi valkokankaan alla on kaiutinjärjestelmä, joka tuottaa muun muassa laukaisu- ja osumaäänet.
Kaikki edellä mainittu on yhdistetty kaapeloinnilla keskusyksikköön.
Virtuaalinen ampumasimulaattori voidaan pystyttää helposti mihin tahansa tarpeeksi suureen tilaan, joka voidaan pimentää ja josta löytyy maadoitettu pistorasia.
Valkokankaan ja ampumapaikan välille tarvitaan tilaa 5,5 metriä.
Sisäammuntasimulaattori voidaankin suhteellisen helposti siirtää toiseen paikkaan.
Näin sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kertausharjoituksissa.
Reserviläinen tutustui yhteen GCIDT-laitteistoon Porin prikaatissa, Säkylän Huovinrinteellä.
Siellä laitteisto on peruskorjatun kasarmin yläkerran simulaattoriluokassa.
Tila mahdollistaa viiden ampujan harjoittelun kerrallaan.
Mikäli skenaario edellyttää, myös ampuja voi liikkua.
Simuloitu rekyyli potkaisee
Nopealla vilkaisulla M4-karbiinin replika näyttää aivan oikealta aseelta.
Myös paino ja painopisteen sijainti vastaavat alkuperäistä.
Tarkemmin tutkittaessa simulaattorikäyttö paljastuu piipun suussa olevasta laseryksiköstä merkkivaloineen ja aseen olkatukkiin vievistä kierreletkuista.
Simulaattorin luokan 1 laser on silmäturvallinen.
Sen säde ei myöskään näy ampujalle maalitaulussa.
Sisäampumasimulaattorin aseiden aito ampumatuntuma saadaan aikaan lippaassa sijaitsevan hiilidioksidisäiliön kaasunpaineen avulla.
Säiliö täytetään harjoitusten välissä laitteella, joka myös seuraa lippaan käyttöä ja sen kuntoa.
Painetta säiliössä riittäisi noin 45 laukaukseen, vaikka lippaaseen mahtuu 30 patruunaa.
Ammuttaessa aseen elektroniikka rajoittaa kuitenkin laukausten määrän lippaan oikeaan kapasiteettiin.
Kun liipaisimesta vedetään, aseen liikkuvat osat toimivat kuten aidossa.
Tästä syntyvä heilahdus ja mekaaninen ääni tuovat jo sinällään aitoa tuntumaa simulaatioon.
Samalla myös aseen perän olkapäätä vasten tuleva laatta potkaisee kaasun voimalla pari senttiä taaksepäin.
Lopputuloksena on varsin luonnollinen kokemus rekyylistä.
Ase heilahtaa oikean tavoin pois maalista, mikäli ampuma-asento on huono.
Ääniefektit tulevat kaiuttimista ja jäivät ainakin tällä laitteistokokoonpanolla hieman vaisuiksi.
Kokemus on kuitenkin varsin uskottava, vain ruudin haju ja hylsyjen ulosheitto jäävät puuttumaan.
Suoritus analysoidaan lennossa
Simulaattoriaseessa on sen liikkeitä ja asentoa tallentavat sensorit.
Ne välittävät reaaliajassa tietoa järjestelmän näytölle kouluttajan analysoitavaksi.
Kun menossa on ampumakoulutuksen aloitusvaihe ja koulutetaan toimintaa ampumaradalla käskyineen, harjoituksen johtaja näkee livenä, miten lippaat kiinnitetään, aseet viritetään ja missä vaiheessa varmistin vapautetaan.
Näin voidaan eliminoida virhetoimintoja jo ennen oikeiden patruunoiden pariin siirtymistä.
Perustoiminto koulutuksessa on ampuminen normaaleihin maalitauluihin.
Niihin ilmestyy punainen piste osumaa ilmaisemaan.
Haluttaessa lisää vaikeusastetta voidaan lisätä esimerkiksi sivutuulta tai vaikkapa vesisadetta.
Maalit voivat myös liikkua.
Simulaattorin ohjelmisto ottaa luonnollisesti huomioon etäisyyden maaliin ja sen mukaisen ballistiikan.
Myös lasersäteen tähtäysvaiheessa piirtämä jälki maalissa, laukaisut ja osumat sekä aseen liikkeet näkyvät kouluttajan näytöllä reaaliajassa.
Näin voidaan esimerkiksi korjata tarvittaessa virheitä ampuma-asennossa.
Ampumaradalla vastaavien huomaaminen suuresta joukosta on hankalampaa.
Haluttaessa voidaan analysoida toimintaa jälkikäteen yksittäisen laukauksen tarkkuudella.
Hyötyjä selvitetään tutkimuksella
Maasotakoulun johdolla tehdään vertaileva tutkimus sisäampumasimulaattorin vaikutuksesta koulutuksen tuloksiin.
Toisella palvelusviikolla ampumaharjoittelun aloittavat alokkaat Porin Prikaatin 2. jääkärikomppaniassa on jaettu useisiin ryhmiin.
Yksi niistä ei osallistu lainkaan virtuaaliseen ammuntaan ja toimii verrokkiryhmänä.
Muut järjestelmää käyttävät jaetaan tasoryhmiin.
Näin pyritään selvittämään, millaisia vaikutuksia uudella koulutusmenetelmällä saadaan.
Simulaattorin parissa työskentelevät järjestelmäteknikko, kapteeni
Pasi Lönnberg ja kersantti
Kalle Leppänen pitävät sisäampumasimulaattoria myös kouluttajan näkökulmasta helppokäyttöisenä.
Virtuaaliammunnalla onkin monia etuja.
Patruunoita säästyy, aseet eivät kulu, eikä maastoon päädy luoteja ja hylsyjä.
Toki perusampumakoulutuksen alkuvaiheen tekeminen virtuaalisesti parantaa myös turvallisuutta.
