Puolustusvoimien seuraavan taistelukiväärin kaliiperi ja ominaisuudet

Mikä on taistelijan aseen uusi patruuna?

  • 5,56 x 45 NATO

    Ääniä: 112 73.7%
  • 7,62 x 39

    Ääniä: 9 5.9%
  • 6,8 x 51

    Ääniä: 24 15.8%
  • Jokin muu

    Ääniä: 7 4.6%

  • Äänestäjiä yhteensä
    152
Itseäni pelottaisi mennä taisteluun tietäen että aseella ei läpäistä vihollisen levyjä. Tiedä sitten mitä tosi tilanteessa tekisi, mutta näin periaatteena tuntuu paremmalta pysyä tulelta mahdollisimman hyvin suojassa ja keskittyä luotien säästämiseen, kuin ampua vihollista tietäen että sillä ei levyä läpäistä.
Paksut levyt peittää vain vitaaliosat eli rintakehän ja yläselän missä sydän ja keuhkot on, ei koko torsoa. Eli perinteiseen tapaan tähtäin vyölle eli vatsan kohdalle jos seisoo.
Aika paljon paljasta pintaa liivin alla = vatsa, alavatsa, jalat.
07ce38d06409249041d1c974745f1a93.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Paksut levyt peittää vain vitaaliosat eli rintakehän ja yläselän missä sydän ja keuhkot on, ei koko torsoa. Eli perinteiseen tapaan tähtäin vyölle eli vatsan kohdalle jos seisoo.
Näinhän se on. Subjektiivista pelkoa se ei silti poista.
 
Ei oo käynyt mielessä että mihin se vv tai lämppäri jatkossa kiinitettäisiin? ja montako grammaa ajattelit säästää kun nuo kiskot tuppaa olemaan alumiinia....
Turha niihinkään on rahaa haaskata kun ei kuitenkaan mene kuti nelostason levystä läpi.
 
Ei oo käynyt mielessä että mihin se vv tai lämppäri jatkossa kiinitettäisiin? ja montako grammaa ajattelit säästää kun nuo kiskot tuppaa olemaan alumiinia....
Kypärään, niinhän sitä ollaan jo tekemässä uusien kypärien ja uudemmanmallisten valonvahvistimen jalkojen myötä. Tarkkuuskiväärissä voi toki olla tarvetta kiinnittää tähtäimen eteen, mutta perusaseessa ei pitäisi olla.

Ei sikäli, kyllä tuo etuosan kisko on ihan tarpeellinen lisälaitteita varten, erityisesti tulevaisuudessa.
 
Kypärään, niinhän sitä ollaan jo tekemässä uusien kypärien ja uudemmanmallisten valonvahvistimen jalkojen myötä. Tarkkuuskiväärissä voi toki olla tarvetta kiinnittää tähtäimen eteen, mutta perusaseessa ei pitäisi olla.

Ei sikäli, kyllä tuo etuosan kisko on ihan tarpeellinen lisälaitteita varten, erityisesti tulevaisuudessa.
Vähän sama kuin ammuttaessa kaasunaamari päässä on kypäräkiinnitteisen vv:n kanssa ampuminen aika tuskaa optiikan läpi, eli vaatisi sen kaksi laitetta per jamppa ja optimitilanteessa kolme.
 
Vähän sama kuin ammuttaessa kaasunaamari päässä on kypäräkiinnitteisen vv:n kanssa ampuminen aika tuskaa optiikan läpi, eli vaatisi sen kaksi laitetta per jamppa ja optimitilanteessa kolme.
Vain suurentavan optiikan, punapisteillä onnistuu vallan mainiosti.

Ja jos esim. kaksi VV Liteä jaetaan, niin ainoa järkevä ja kenttäkelpoinen tapa käyttää niitä on asentaa kummatkin kypärään, sillä asentaminen kypärään vain vasemmalle silmälle ja aseeseen vaikeuttaa todella paljon omaa toimintaa, kun syvyysnäkö menee kokonaan tai vaatii jatkuvaa aseen läpi tähystämistä. Tai itse asiassa jo yhdellä ainoa järkevä tapa on asentaa kypärään jos vain mahdollista, koska yhdellä aseeseen asennettuna menettää ainoastaan pimeänäkökyvyn silmästään, ja kaikki tähystäminen VV:llä on mahdollista vain ase valmiusotteessa, joka on hyvin vaivalloista.

Käytännössä pimeätaistelukyky vaatii kypäräkiinnitteiset valonvahvistimet.
 
Eikös tuossa ole ylhäällä 90% kiskosta ihan tuhlattu? Laittais yksinkertaisen lyhyen matkan perus rautautähtäimen sihen ja jättää muun pois painon säästämiseks.
Okei, mutta tarvitaanko silti kokopitkää? Eikös 30% pituudesta riitä? Jos kokopitkää saa massatuotannon ansiosta halvemmalla, niin mikäs siinä sitten, hinta ratkaisee ja säästöt käytetään epäreiluun, joka oikeasti merkitsee jotakin. Mutta jos kivääriä tuotetaan se ~750 000 mitä mielestäni kannattaa vuosikymmenien aikana tilata, eikös se 30% säästö pituudesta siirry jo rahalliseksi säästöksi myös?

(en siis ole väittämässä että 750 000 sotilasta taistelee itse sodissa, mutta hyvin aseistettu "kansanrynnäkkökin" voi hyvin tuotettuna olla hyvä rajoitettujen tehtävien joukko hyvin tuettuna, ja tärkeämpänä mietin että kyllä niitä kivääreitä sodassa kuluu ja menetetään tarpeeksi että kannattaa niin halpaa kalustoa olla ylimääräistäkin)

Haet siis jotakin sellaista kuin alapuolisessa linkissä, eli että kiskoa on vain lyhyt pätkä lipaskuilun etupuolella ja piippu jää paljaaksi pitkältä matkalta?

1666480376800.png

Tuollaisessa lyhyessä kiskossa on se ongelma, että se ei salli niin monipuolisia ampumaotteita kuin pidempi kisko. Monet hieman harjaantuneemmat (ja myös taktisesta parrastaan harmaantuneemmat) ampujat ampuvat mielellään tukikäsi mahdollisimman edessä, kuten alapuolisessa kuvassa. Lisäksi jos lyhyeen kiskoon haluaa kiinnittää esim. valaisimen tai lasertähtäimen, niin ote on otettava entistä taempaa (tai oudosti lampun/lasertähtäimen päältä). Ei hyvä.

1666480142100.png
 
Haet siis jotakin sellaista kuin alapuolisessa linkissä, eli että kiskoa on vain lyhyt pätkä lipaskuilun etupuolella ja piippu jää paljaaksi pitkältä matkalta?

Katso liite: 69674

Tuollaisessa lyhyessä kiskossa on se ongelma, että se ei salli niin monipuolisia ampumaotteita kuin pidempi kisko. Monet hieman harjaantuneemmat (ja myös taktisesta parrastaan harmaantuneemmat) ampujat ampuvat mielellään tukikäsi mahdollisimman edessä, kuten alapuolisessa kuvassa. Lisäksi jos lyhyeen kiskoon haluaa kiinnittää esim. valaisimen tai lasertähtäimen, niin ote on otettava entistä taempaa (tai oudosti lampun/lasertähtäimen päältä). Ei hyvä.

Katso liite: 69673
Tuollainen pitkä kisko ilman rautatähtäimiä ei kuitenkaan vakuuta taistelijan perusaseeksi. Ei USA:ssakaan siihen ole menty kuin erikoisjoukoilla (M4A1:t tilataan suurissa määrin yhä nimenomaan tuossa ylemmän kuvasi kokoonpanossa kiinteällä etutähtäimellä ja Matechin irrotettavalla/taittuvalla diopteritähtäimellä), joilla rautatähtäimet ovat vain viimeinen varavaihtoehto; etukädensijaan kiskokiinnitteinen etutähtäin kun ei pidä kohdistusta ryynäyksessä täydellisesti, jos yläkerta ei ole monoliittinen. Joo, omassa AR:ssänikään ei ole kiinteää etutähtäintä, mutta se onkin harrastusase eikä sota-ase.

Ja laserin tai valon voi laittaa sinne asekäden puolelle kiinni, ei sen tarvitse olla yläkiskossa, jos se siinä olisi tiellä.
 
Tuollainen pitkä kisko ilman rautatähtäimiä ei kuitenkaan vakuuta taistelijan perusaseeksi. Ei USA:ssakaan siihen ole menty kuin erikoisjoukoilla (M4A1:t tilataan suurissa määrin yhä nimenomaan tuossa ylemmän kuvasi kokoonpanossa kiinteällä etutähtäimellä ja Matechin irrotettavalla/taittuvalla diopteritähtäimellä), joilla rautatähtäimet ovat vain viimeinen varavaihtoehto; etukädensijaan kiskokiinnitteinen etutähtäin kun ei pidä kohdistusta ryynäyksessä täydellisesti, jos yläkerta ei ole monoliittinen. Joo, omassa AR:ssänikään ei ole kiinteää etutähtäintä, mutta se onkin harrastusase eikä sota-ase.

Ei kai taistelijan perusasetta kuulu jakaa rautatähtäimillä, oli kisko sitten lyhyt taikka pitkä? Etenkään 30-luvulla saati myöhemmin... Jos raudat taas on vain varalla, niin etutähtäimen kiinnityspisteellä ei liene mitään merkitystä - rivimieshän nimenomaan saa huollolta uuden optiikan hajonneen tilalle hyvinkin nopeasti, toisin kuin erikoisjoukot linjojen takana.

Wikipedian mukaan vuoteen 2011 mennessä Yhdysvaltain armeija oli ostanut miljoona M68 Close Combat Optic -punapistetähtäintä, joilla pystyttiin varustamaan n. 85 prosenttia M4-karbiineista. Jos meillä ei pyritä taistelijan perusaseen varustamiseen optiikalla, niin sitten voi kysyä, kannattaako edes ostaa uusia, tarkkoja, laadukkaita ja kalliita kotimaisia arskoja taistelijan perusaseeksi? Jos ase on vain näön vuoksi, niin sitten se voi olla jokin kulahtanut varikoilta nykyään löytyvä ase (derkku-/kinkkirynkyt eivät edes ole niin kulahtaneita). Tai mikäli koulutus-, kaliberi- ja lipasyhteensopivuutta haetaan, niin halvin mahdollinen kilpailutettu M4. Esimerkiksi Norinco valmistaa niitä - ja taatusti paljon halvemmalla kuin Sako. 50 000 kotimaista, laadukasta asetta etulinjaan ja 250 000 kiinalaista, kustannustehokasta asetta aselajijoukoille?

Vai mentäisiinkö sittenkin suorituskyvyn kautta? Se, että vanhimmille foorumilaisille olisi 30 vuotta sitten jaettu LKP-tilanteessa Pystykorvaa ja Suomi-konepistoolia, ei tarkoita, ettäkö tulevatkin sukupolvet pitäisi altistaa samalle kohtalolle...

Ja laserin tai valon voi laittaa sinne asekäden puolelle kiinni, ei sen tarvitse olla yläkiskossa, jos se siinä olisi tiellä.

No joo, miksei. Tuo oli osaltani keyboardcommandoa - en ole kokeillut ampumista amerikkalaista joulukuusta muistuttavalla arskalla. Mutta kuvittelen, että voi alkaa tehdä ahdasta, jos kaikki tarpeelliset palikat yritetään kiinnittää lyhyeen kiskoon (esim. laser, lamppu ja VFG, kuten alapuolisen kuvan ylemmässä aseessa ilmeisesti on tehty).

1666486659800.png
 
Ei kai taistelijan perusasetta kuulu jakaa rautatähtäimillä, oli kisko sitten lyhyt taikka pitkä? Etenkään 30-luvulla saati myöhemmin... Jos raudat taas on vain varalla, niin etutähtäimen kiinnityspisteellä ei liene mitään merkitystä - rivimieshän nimenomaan saa huollolta uuden optiikan hajonneen tilalle hyvinkin nopeasti, toisin kuin erikoisjoukot linjojen takana.

Wikipedian mukaan vuoteen 2011 mennessä Yhdysvaltain armeija oli ostanut miljoona M68 Close Combat Optic -punapistetähtäintä, joilla pystyttiin varustamaan n. 85 prosenttia M4-karbiineista. Jos meillä ei pyritä taistelijan perusaseen varustamiseen optiikalla, niin sitten voi kysyä, kannattaako edes ostaa uusia, tarkkoja, laadukkaita ja kalliita kotimaisia arskoja taistelijan perusaseeksi? Jos ase on vain näön vuoksi, niin sitten se voi olla jokin kulahtanut varikoilta nykyään löytyvä ase (derkku-/kinkkirynkyt eivät edes ole niin kulahtaneita). Tai mikäli koulutus-, kaliberi- ja lipasyhteensopivuutta haetaan, niin halvin mahdollinen kilpailutettu M4. Esimerkiksi Norinco valmistaa niitä - ja taatusti paljon halvemmalla kuin Sako. 50 000 kotimaista, laadukasta asetta etulinjaan ja 250 000 kiinalaista, kustannustehokasta asetta aselajijoukoille?
Ongelmahan tuossa tulee siinä, että uusia aseita optiikkoineen ei tule niin nopeasti kuin niille käyttöönotettaessa koulutettavat joukot putoavat SA-joukkorakenteen nokkimisjärjestyksessä. Eli jos uusissa aseissa ei ole rautatähtäimiä eikä niiden käyttöä kouluteta, ollaan yhtäkkiä tilanteessa, että joukoille, joille jaettaisiin rynnäkkökiväärit rautatähtäimillä, ei olisi koulutettu ikinä käyttämään rautatähtäimiä varusmiespalveluksessa. Ja joukkojen pitäisi kuitenkin kyetä omien joukkueenjohtajiensa johtamina itsenäisesti kohdistamaan aseensa ja ampumaan totuttautumisammunnat joukkojen perustamisen jälkeen, mutta jos joukkueenjohtaja ei osaa aseiden tähtäimistä hölkäsen pöläystä, niin voikin tulla tenkkapoo vastaan.

Amerikkalaiset kouluttavat perusammunnat vieläkin rautatähtäimillä sen takia, että vain se takaa vertailukelpoiset tulokset joukkojen koulutustason arvioimiseksi, ja koska heillä optiikat ovat tehtävä-, ei asekohtainen varuste (kuten meilläkin). Perusammuntoja meilläkin kuuluu nykyisten ohjeiden mukaan ampua rautatähtäimillä, sillä niiden käyttö on uusimmassa ampumakoulutusoppaassa (2018) katsottu niin tärkeäksi, että sen pitäisi olla hallitsee-tasolla joka taistelijalla, ja optiikka on vasta edistyneemmän koulutuksen aihe.
Ampumakoulutusopasta lainaten:
Optinen tähtäin on yleensä aseen lisätähtäimenä aseen omien rautatähtäimien rinnalla.
Lisäoptiikan käytön koulutus aloitetaan yleensä erikoiskoulutuskaudella, jolloin varmistutaan siitä, että joukko osaa käyttää myös rautatähtäimiä.

Ja omasta mielestäni kaikkien taistelijan perusaseiden varustaminen optiikalla olisi todella typerää rahankäyttöä. Mihin tykkimies tarvitsee kiväärin tähtäinoptiikkaa - rahan voisi käyttää paljon paremminkin kuin jokaikisen kirjurin, tutkamiehen ja tykkimiehen tähtäinoptiikoihin.

Norincolta en lähtisi ostamaan yhtään mitään etenkään nykytilanteessa. PV:n kokemukset kiinalaisista sotatarvikkeista ovat hyvin huonoja, se olisi huono signaali liittolaisillekin (etenkin EU:n asekaupparajoitusten ollessa voimassa) ja toisaalta Norincot ovat oikeasti paskoja aseita, vaikka kyseessä olisi sitten Norinco CQ (Norincon AR-15 -kopio). Ne meidän Type 56-2:tkin tulivat maksamaan monin verroin alkuperäisen listahinnan verran, kun niiden arsenikkikosmoliinit jouduttiin pesemään teollisessa linjastoissa pois, hävittämään syntynyt jäte ongelmajätteenä ja jouduttiin varikkotyönä vaihtamaan iskuripiikkien vastajouset. Kaikkia aseitahan ei edes katsottu järkeväksi puhdistaa alkuperäisistä arsenikkokosmoliineista, ja ne ovat käytännössä käyttökelvottomia nykyisessä tilassaan. Ja kaiken lisäksi ne ovat vielä aika huonoja Kalashnikov-mittapuullakin.
 
Viimeksi muokattu:
@J0h1F on ihan oikeassa siinä, että taistelijan perusaseessa tulee olla rautatähtäimet. Voivat olla flipflopit tai 45 asteen varta- tai aputähtäimet, mutta kyllä jokainen sota-ase ne tarvitsee.
Samoin forward assist on niissä ihan perusteltu, ihan sama mitä urheiluampujat siitä sanovat.

Pitkä kisko on hyvä, jo pelkästään sen takia, että silloin asetta on vaikeampi tukea piippusta, joka vaikuttaa olevan jokaisen taistelijan perisynti. Samoin se Daniel Defensen M4 RIS/RAS painaa 400 grammaa , ja BCM:n 13,5 " MLOK painaa 300 grammaa kaikkine hiluioneen. Eli "täyspitkä" kisko on itseasiassa kevyempi, antaa enemmän vaihtoehtoja, ja on lopulta vielä halvempi. Huvittavasti tuo BCM GUNFIGHTER MCMR Aluminum Rail - 5.56, 13-inch-Black (M-LOK® slots) 8.2 oz (232g) painaa vähemmän kuin KAC M4 RAS 8.9oz (250g). Tuo on siis ihan vain kiskon paino, asennettuna siihen tulee vielä päälle piippumutteri ja muut kilkeet.

Eli miksi ottaa huonompi ja kalliimpi, kun voi ottaa halvemman ja paremman?

Tuossa @Huhta postaamissa karbiineissa on molemissa itseasiassa kolme tähtäinlaitetta: ylemmässä Eotechin holo-tähtäin, laaseri ja raudat ja alemmassa pomminvarma ACOG, päällä micro-dotti ja rautatähtäimet vielä varalla. Sodassa sattuu ja tapahtuu, ja jos optinen tähtäin on ainoa aseessa kiinni oleva värkki, kun jokin menee pieleen niin sitten ollaan syvällä siinä itsessään. Punapistettä voi toki käyttää "ghost ringinä", jos se hajoaa, mutta sitten ammutaan sellaisella hehtaari hahlolla, että vaikutus yli 25 metrin päähän on enemmän tuuria, kuin taitoa.
 
Ongelmahan tuossa tulee siinä, että uusia aseita optiikkoineen ei tule niin nopeasti kuin niille käyttöönotettaessa koulutettavat joukot putoavat SA-joukkorakenteen nokkimisjärjestyksessä. Eli jos uusissa aseissa ei ole rautatähtäimiä eikä niiden käyttöä kouluteta, ollaan yhtäkkiä tilanteessa, että joukoille, joille jaettaisiin rynnäkkökiväärit rautatähtäimillä, ei olisi koulutettu ikinä käyttämään rautatähtäimiä varusmiespalveluksessa. Ja joukkojen pitäisi kuitenkin kyetä omien joukkueenjohtajiensa johtamina itsenäisesti kohdistamaan aseensa ja ampumaan totuttautumisammunnat joukkojen perustamisen jälkeen, mutta jos joukkueenjohtaja ei osaa aseiden tähtäimistä hölkäsen pöläystä, niin voikin tulla tenkkapoo vastaan.

Amerikkalaiset kouluttavat perusammunnat vieläkin rautatähtäimillä sen takia, että vain se takaa vertailukelpoiset tulokset joukkojen koulutustason arvioimiseksi, ja koska heillä optiikat ovat tehtävä-, ei asekohtainen varuste (kuten meilläkin). Perusammuntoja meilläkin kuuluu nykyisten ohjeiden mukaan ampua rautatähtäimillä, sillä niiden käyttö on uusimmassa ampumakoulutusoppaassa (2018) katsottu niin tärkeäksi, että sen pitäisi olla hallitsee-tasolla joka taistelijalla, ja optiikka on vasta edistyneemmän koulutuksen aihe.
Ampumakoulutusopasta lainaten:

Kyllähän optiikalla varustettujen aseidenkin tapauksessa pitää jakaa ja kouluttaa flip-up-varatähtäimet. Eikö ne [epätarkkuudestaan huolimatta] riitä raudoilla ampumisen perusteiden opettamiseen, että ampuja tietäisi noin suunnilleen, miten rautatähtäimet toimivat? Muutenkin skenaariossasi kalashnikovin raudat taitaisi olla pienin ongelma, jos varusmiesaikana olisi hinkattu vain arskaa ja tositilanteessa jaettaisiin kalashnikovia, jota ei koskaan opeteltu käyttämään.

Noin sinänsähän aseiden hankinnan tahdiksi tulisi ottaa juurikin se ~20 000 vuodessa, jotta aseet vaihtuisivat varusmiesikäluokka kerrallaan. Tällöin projekti pysyisi inhimillisen pituisena eikä venyisi 30-vuotiseksi. Sako ei ole mikään pikkupaja, vaan sieltä valmistuu yli 100 000 asetta joka vuosi. Tuotantokapasiteetin laajentaminen 20 prosentilla ei luulisi olevan ihan mahdoton haaste...

Lisäksi herää kysymys, miten rautojen puute on ratkaistu pitkäkiskoisissa maissa? Norjan/Ranskan HK416, Viron Rahe 20?
 
Lisäksi herää kysymys, miten rautojen puute on ratkaistu pitkäkiskoisissa maissa? Norjan/Ranskan HK416, Viron Rahe 20?
Kummassakin maassa on kyllä rautatähtäimet perusaseiden virallisessa jakokokoonpanossa, Norjassa etutähtäimen irrottaminen edes ei ole mahdollista. Viron tähtäinratkaisu oli kaikin puolin vähän erikoinen Holosunin tähtäimineen, heillähän kyllä aseisiin hankittiin sitten myös LMT:n flip-up-tähtäimet (jotka kiinnittyvät aseen monoliittisen yläkerran kiskoon; monoliittisen yläkerran kanssa tällainen ratkaisu on huomattavasti perustellumpi, sillä siinä ei ole mitään etukädensijaa, joka pääsisi liikkumaan ja tähtäimet siinä menettämään kohdistustaan, jos niiden rakenne on hyvä ja ne kunnolla kiinnitetty yläkertaan).
R20 Rahen tähtäimet näkyvät siis näissä:
1280px-LMT_R20_Rahe.jpg
https://mil.ee/kaitsevagi/tehnika/relvad/#t-556mm-automaat-r20 (Viron puolustusvoimien kalustokuvaston sivu)
https://viranomainen.fi/p117123/lmt-r20-rahe-reference-rifle (LMT:n myymä kertatuliklooni siitä, jossa samat tähtäimet kuin virallisissa kuvissa)
Viron aseessahan tuo etukädensija ei edes ole mitenkään kovin pitkä.

Norjan HK416N:ssä taas on kaasukammioon etukädensijan etupuolella kiinnittyvä taittuva etutähtäin ja ylärungon kiskon takaosaan kiinnittyvä taittuva takatähtäin.
Tässä Norjan puolustusvoimien sivujen kalustokuvastosta otettu referenssikuva (kun sivut eivät anna linkata suoraan: https://www.forsvaret.no/en/about-us/equipment kuitenkin kalustokuvaston linkki):
Artillerijegerpatrulje_nærbilde_foto_Ole_Sverre_Haugli.jpg

Huomauttaisin muuten, että sekä norjalaisilla että virolaisilla on varsin konservatiivisena valintana aseissaan myös pistinkiinnikkeet.

Oma ratkaisuni olisi kyllä kumpaankin ollut kiinteä etutähtäin kaasukammioon kiinnittyen, ihan sen (varusmiehen)kestävyyden ja säädön helppouden takia verrattuna taitettaviin ja/tai kiskokiinnitteisiin). Takatähtäimeksi kiskoon kiinnittyvä RK 95:n tapaisesti avoimen L:n muotoista diopterilevyä käyttävä malli, jonka voi taittaa keskiasentoon siten, että se ei tule optiikan kuvaan, jos niin ei halua. Taittovirheisillä (joita on nykyään nuorissakin hyvin paljon, kiitos älypuhelinten) kuitenkin diopteri ja punapiste cowitness-asennuksena on ehkä paras tähtäinyhdistelmä (koska diopteri poistaa punapisteestä sen siroamisen taittovirheen takia), joten sikälikin kyllä rautatähtäinten olemassaolo on perusteltua.
 
Viimeksi muokattu:
Ja omasta mielestäni kaikkien taistelijan perusaseiden varustaminen optiikalla olisi todella typerää rahankäyttöä. Mihin tykkimies tarvitsee kiväärin tähtäinoptiikkaa - rahan voisi käyttää paljon paremminkin kuin jokaikisen kirjurin, tutkamiehen ja tykkimiehen tähtäinoptiikoihin.

Optiikan on yleensä katsottu tehostavan aseenkäyttöä. Jos ase ylipäätään jaetaan ja siihen käytetään joka tapauksessa paljon rahaa, niin onko optiikasta säästäminen sen arvoista?

Jos köyhäilylinjalle lähdetään, niin voi kysyä, kannattaako maastopukua jakaa kaikille. Kirjurit ja tykkimiehet voisivat hyvin ommella kokardin siviiliasuunsa. Eikä kotirintamalla kannata jakaa ensimmäistäkään kypärää, kun siellä on niin epätodennäköistä saada sirpale päähänsä.

Kummassakin maassa on kyllä rautatähtäimet perusaseiden virallisessa jakokokoonpanossa, Norjassa etutähtäimen irrottaminen edes ei ole mahdollista. --

Nyt on pakko kysyä, että miten määrittelet rautatähtäimet? Jäin käsitykseen, ettei näitä erilaisia taitettavia rimpuloita lasketa, vaan että pitäisi olla jotakin kiinteämpää (tyyliin A2-etutähtäin kaasuportissa ja kantokahvatähtäin takana). Kun siinä aiemmassa operaattorikuvassani aseessa nimenomaan oli ylöstaitettavat tähtäimet (oikealle 45 astetta kallistettuna) ja kommentoit sitä seuraavasti:

Tuollainen pitkä kisko ilman rautatähtäimiä ei kuitenkaan vakuuta taistelijan perusaseeksi.
 
Huomauttaisin muuten, että sekä norjalaisilla että virolaisilla on varsin konservatiivisena valintana aseissaan myös pistinkiinnikkeet.

Suomessa aivan turha. Ei täällä voi jakaa pistimiä, kun jengi hukkaa ne tahallaan ja vie kotiin, jolloin niitä ei sitten enää riitä jakaa tositilanteessa. :p
 
Optiikan on yleensä katsottu tehostavan aseenkäyttöä. Jos ase ylipäätään jaetaan ja siihen käytetään joka tapauksessa paljon rahaa, niin onko optiikasta säästäminen sen arvoista?
On, koska samalla rahalla saa paremman vaikutuksen käyttämällä sen muuhun; henkilökohtaiset aseethan ovat aika alhaalla nokkimisjärjestyksessä tappioiden tuottajana, ja tärkein tehtävä tehokkaalla aseenkäytöllä on vähentää oman jalkaväen tappioita (kun tehokkaan aseenkäytön ansiosta kykenee tehokkaammin tappamaan vs. tulemaan tapetuksi). Tukevilla osilla ei lähtökohtaisesti ole tarvetta henkilökohtaisen aseen käytölle, mutta ne tarvitsevat henkilökohtaiset aseet suojakseen mm. väkivaltaiselta tiedustelulta ja sabotaasilta (muutoinhan vihollisen tiedusteluosat tai vahingossa/epähuomiossa syvyyteen pääsevät osat kykenisivät mielivaltaisesti tuhoamaan aseettomia tukevia osia ilman riskiä, eli syvyydessä olevan vihollisen ei tarvitsisi edes tehdä alitajuista riskiarviota kun taisteluun ryhtymiseen ei sisältyisi omaa kuolemanvaaraa) ja tilanteilta, joissa suunnitelmat menevät pieleen.

Nyt on pakko kysyä, että miten määrittelet rautatähtäimet? Jäin käsitykseen, ettei näitä erilaisia taitettavia rimpuloita lasketa, vaan että pitäisi olla jotakin kiinteämpää (tyyliin A2-etutähtäin kaasuportissa ja kantokahvatähtäin takana). Kun siinä aiemmassa operaattorikuvassani aseessa nimenomaan oli ylöstaitettavat tähtäimet (oikealle 45 astetta kallistettuna) ja kommentoit sitä seuraavasti:
Pääasiallisina tähtäiminä käytettäväksi kelpaavat ei-optiset tähtäimet, joita voidaan käyttää itsenäisesti aseen pelkkinä tähtäiminä. Nuo 45 asteen kulmassa olevat tähtäimet eivät siihen kelpaa, koetapa niillä ampua vaikka perusammuntoja tai ylipäätään käyttää asetta niillä muuten kuin aivan hätätilanteessa. Hyvät rautatähtäimet ovat yksikertainen, kestävä ja halpa ratkaisu niin tukevien osien riittävään omasuojaan kuin myös taistelevien osien varatähtäimiksi (että myös parantamaan mm. taittovirheellisten taistelijoiden optiikan käyttöä).

Hyvä pohdinta on mm. se, kannattaako ostaa komposiittikypärä kolmelle jääkärille vai optiikka yhdelle viestimiehelle. Tai sirpalesuojaliivit tykkiryhmälle vai optiikka tykinjohtajalle?
 
Viimeksi muokattu:
On, koska samalla rahalla saa paremman vaikutuksen käyttämällä sen muuhun; henkilökohtaiset aseethan ovat aika alhaalla nokkimisjärjestyksessä tappioiden tuottajana, ja tärkein tehtävä tehokkaalla aseenkäytöllä on vähentää oman jalkaväen tappioita. Tukevilla osilla ei lähtökohtaisesti ole tarvetta henkilökohtaisen aseen käytölle, mutta ne tarvitsevat henkilökohtaiset aseet suojakseen mm. väkivaltaiselta tiedustelulta ja sabotaasilta (muutoinhan vihollisen tiedusteluosat tai vahingossa/epähuomiossa syvyyteen pääsevät osat kykenisivät mielivaltaisesti tuhoamaan aseettomia tukevia osia) ja tilanteilta, joissa suunnitelmat menevät pieleen.

Päädyn toiseen johtopäätökseen: jos aseenkäyttöön varaudutaan, asetta tulee voida käyttää tehokkaasti.

Jos kakkoslinjan aseita ei varustella, silloin ei ole syytä myöskään hankkia kovalla rahalla hyvää asetta Sakolta, vaan mennä halvimmalla, riittävällä ratkaisulla. Onko se maailmanmarkkinoilla kilpailutettu uusi perusarska, käytettynä jenkkien varastoista hankittu M16 tai M4 vaiko romuraudan hinnalla ostettu sakujen käytetty G36 tai iippojen 5.56 Galil, se on sitten toinen kysymys.

Pääasiallisina tähtäiminä käytettäväksi kelpaavat ei-optiset tähtäimet, joita voidaan käyttää itsenäisesti aseen pelkkinä tähtäiminä. Nuo 45 asteen kulmassa olevat tähtäimet eivät siihen kelpaa, koetapa niillä ampua vaikka perusammuntoja tai ylipäätään käyttää asetta niillä muuten kuin aivan hätätilanteessa. Hyvät rautatähtäimet ovat yksikertainen, kestävä ja halpa ratkaisu niin tukevien osien riittävään omasuojaan kuin myös taistelevien osien varatähtäimiksi (että myös parantamaan mm. taittovirheellisten taistelijoiden optiikan käyttöä).

Kaipa nuo sivussa olevat voi kiinnittää aseen päällekin, jos se kulma on ongelma? Lähinnä sitä haen, että jos norjalaisten ratkaisu on hyvä ja riittävä, niin onko piipun sijaan etutukkiin kiinnittyvä etutähtäin todellinen ongelma? Kuvittelen, että kaikenlaisten flip-upien suurin epätarkkuus syntyy taitto-ominaisuudesta ja kenties valmistustoleransseista, ei niinkään etutähtäimen kiinnityskohdasta (piippu vs. kisko).
 
Back
Top