Puolustusvoimien seuraavan taistelukiväärin kaliiperi ja ominaisuudet

[Pzgnrl]

Komppaan @KKpilot in aikaisempaa postausta ja olisin vielä enemmän logistikko: 5,56 koko ryhmälle, kk:sta DMR:ään. DMR:lle vaikka sitten 77 grainista snipu-luotia jos tuntuu siltä. Esimerkkinä Filippiinien merijalkaväki. Riittää pidemmällekin matkalle. Pekarit joko psj-käyttöön tai joukkuetasolle.

PV:llä lienee paljon muitakin rahareikiä kuin alkaa olemaan keihäänkärkenä käsiasekehitykselle, varsinkin kun ne muut rahareiät lienevät sitä suorituskykyä jolla 90% ruumiista tullaan tekemään.

Mieluummin se säästyvä raha vaikkapa 81 mm heittimen pst-ammukselle.

 

[-TripleX-]

Komppaan @KKpilot in aikaisempaa postausta ja olisin vielä enemmän logistikko: 5,56 koko ryhmälle, kk:sta DMR:ään. DMR:lle vaikka sitten 77 grainista snipu-luotia jos tuntuu siltä. Esimerkkinä Filippiinien merijalkaväki. Riittää pidemmällekin matkalle. Pekarit joko psj-käyttöön tai joukkuetasolle.

PV:llä lienee paljon muitakin rahareikiä kuin alkaa olemaan keihäänkärkenä käsiasekehitykselle, varsinkin kun ne muut rahareiät lienevät sitä suorituskykyä jolla 90% ruumiista tullaan tekemään.

Mieluummin se säästyvä raha vaikkapa 81 mm heittimen pst-ammukselle.

Silloin on paras unohtaa koko DMR ajatus. Kymmeniä tuhansia laukauksia erilaisilla kiväärikaliiperin aseilla ampuneena sen .223:n rajat tulevat vastaan noin 500 m kohdalla riippumatta luodista. Aivan kärkiluokan ampujillakin lievästikään haastavissa olosuhteissa tulee huteja enemmän kuin osumia 50x50 cm maaliin kun 6,5 tai .308:lla sama tapahtuu noin 750m jälkeen. Osumaenergiaa on .223:ssa edelleen hieman enemmän kuin pienoiskiväärissä, mutta ei kovin paljoa enempää. Se on sellaista tiktok sotimista jos DMR mies ei itsekään usko osuvansa. Kun uskoo, niin siellä toisessa päässä kävelee kuollut mies joka vaan ei vielä tiedä sitä.

 

[Huhta]

Silloin on paras unohtaa koko DMR ajatus. Kymmeniä tuhansia laukauksia erilaisilla kiväärikaliiperin aseilla ampuneena sen .223:n rajat tulevat vastaan noin 500 m kohdalla riippumatta luodista. Aivan kärkiluokan ampujillakin lievästikään haastavissa olosuhteissa tulee huteja enemmän kuin osumia 50x50 cm maaliin kun 6,5 tai .308:lla sama tapahtuu noin 750m jälkeen. Osumaenergiaa on .223:ssa edelleen hieman enemmän kuin pienoiskiväärissä, mutta ei kovin paljoa enempää. Se on sellaista tiktok sotimista jos DMR mies ei itsekään usko osuvansa. Kun uskoo, niin siellä toisessa päässä kävelee kuollut mies joka vaan ei vielä tiedä sitä.

Ennen kaikkea 7.62 NATO tarjoaa enemmän kyvykkyyttä läpäistä esteitä, jos vihollinen piileskelee niiden takana. Lyhyehköillä etäisyyksillä (ennemmin 100 m kuin 500 m) ja hyvällä AP-patruunalla on myös eväät läpäistä kevyesti panssaroitujen ajoneuvojen kylkiä (Gaz Tigr, MT-LB, maahanlaskujoukkojen BMD:t, varauksin BMP-2 ja BTR-80...).

 

[Pzgnrl]

Silloin on paras unohtaa koko DMR ajatus. Kymmeniä tuhansia laukauksia erilaisilla kiväärikaliiperin aseilla ampuneena sen .223:n rajat tulevat vastaan noin 500 m kohdalla riippumatta luodista. Aivan kärkiluokan ampujillakin lievästikään haastavissa olosuhteissa tulee huteja enemmän kuin osumia 50x50 cm maaliin kun 6,5 tai .308:lla sama tapahtuu noin 750m jälkeen. Osumaenergiaa on .223:ssa edelleen hieman enemmän kuin pienoiskiväärissä, mutta ei kovin paljoa enempää. Se on sellaista tiktok sotimista jos DMR mies ei itsekään usko osuvansa. Kun uskoo, niin siellä toisessa päässä kävelee kuollut mies joka vaan ei vielä tiedä sitä.

Missä meinasit sotia noille matkoille jalkaväellä?

DMR ajatus lienee siinä että mukana on yksi jv-mies (ei tarkka-ampuja vaan tukiampuja) jolla on hieman parempi optiikka ja ampumataito osua jv:n tyypillisille osumaetäisyyksille. Kuten nykyään (RK95+ACOG).

Ennen kaikkea 7.62 NATO tarjoaa enemmän kyvykkyyttä läpäistä esteitä, jos vihollinen piileskelee niiden takana. Lyhyehköillä etäisyyksillä (ennemmin 100 m kuin 500 m) ja hyvällä AP-patruunalla on myös eväät läpäistä kevyesti panssaroitujen ajoneuvojen kylkiä (Gaz Tigr, MT-LB, maahanlaskujoukkojen BMD:t, varauksin BMP-2 ja BTR-80...).

Nykyisin aika moni TAMP tuntuu kantavan RK95:sta ACOGilla. Ja TAMP:in tehtävä ei käsittääkseni ole olla pst-mies. Jos jollekulle ehdoin tahdoin pitkää kiväärinpatruunaa ampuva ase pitää saada, niin vaikka sitten kk. Kookoolla ja AP-luodilla voisi saada jotain vaikutustakin ps-ajoneuvoon. AP-luodin osuma kun ei ole ihan samaa luokkaa kuin KES:in...

 

[Huhta]

Nykyisin aika moni TAMP tuntuu kantavan RK95:sta ACOGilla. Ja TAMP:in tehtävä ei käsittääkseni ole olla pst-mies. Jos jollekulle ehdoin tahdoin pitkää kiväärinpatruunaa ampuva ase pitää saada, niin vaikka sitten kk. Kookoolla ja AP-luodilla voisi saada jotain vaikutustakin ps-ajoneuvoon. AP-luodin osuma kun ei ole ihan samaa luokkaa kuin KES:in...

Olisikohan niin, että suomalainen DMR on tällä hetkellä se mitä sattuu olemaan? Eli 7,62x39 mm RK kiväärikaukoputkella. Se ei välttämättä ole optimivehje tarkoitukseen ja siksi kai M23 onkin hankinnassa...

Sinänsä olen samaa mieltä, ettei DMR ole optimaalinen ase ajoneuvojen kurmoottamiseen. Varsinkaan, kun pidemmillä etäisyyksillä läpäisy on riittämätön ja lyhyemmillä etäisyyksillä taas myös KES:llä on helppo saada osuma. Ajoneuvoihin vaikuttaminen ei kuitenkaan ole minun omaa keksintöäni. Se on PV:n vaatimus, ei minun.

Jalkaväentarkastaja eversti Rainer Peltoniemi:

– Meidän vaatimus on, että uudella aseella tulee pystyä läpäisemään kevyesti panssaroituja ajoneuvoja sekä nykyaikaisinta suojavarustusta. Aseen kaliiperi on 7.62x51mm NATO, joka mahdollistaa erittäin monipuolisen ampumatarvikevalikoiman sekä tarjoaa edelleen tulevaisuuden kehittämispotentiaalia, hän sanoo.

Puolustusvoimat hankkii tarkka-ampujille kotimaiset kiväärit – vanhat neuvostoliittolaiset Dragunovit jäävät historiaan

Sopimuksella kotimaisen Sakon kanssa halutaan parantaa armeijan suorituskykyä ja huoltovarmuutta. Kiväärit varustetaan Naton kaliiperilla.

www.iltalehti.fi

 

[J0h1F]

Komppaan @KKpilot in aikaisempaa postausta ja olisin vielä enemmän logistikko: 5,56 koko ryhmälle, kk:sta DMR:ään. DMR:lle vaikka sitten 77 grainista snipu-luotia jos tuntuu siltä. Esimerkkinä Filippiinien merijalkaväki. Riittää pidemmällekin matkalle. Pekarit joko psj-käyttöön tai joukkuetasolle.

PV:llä lienee paljon muitakin rahareikiä kuin alkaa olemaan keihäänkärkenä käsiasekehitykselle, varsinkin kun ne muut rahareiät lienevät sitä suorituskykyä jolla 90% ruumiista tullaan tekemään.

Mieluummin se säästyvä raha vaikkapa 81 mm heittimen pst-ammukselle.

PV on kuitenkin omissa analyyseissään päätynyt aivan päinvastaiseen kehitykseen, ja siksi jääkäriryhmissä siirryttiin 7,62x39 KVKK:sta 7,62x54R KK:iin, itse asiassa kahteen per ryhmä. Samoin ollaan korvaamassa ersatz-henkistä 7,62x39 tukiampujan asetta 7,62x51 Sako M23:lla.

Todennäköisesti PV on silmittänyt 7,62x51 konekiväärejä jo PKM:n korvaajaksi kärkijoukoilla. Järkevältä veikkaukselta tarjokkaista lienevät IWI Negev NG7 ja FN Mk 48, miksei varauksin myös KAC AMG tai jopa FN Evolys (etenkin jälkimmäinen vahvoin varauksin, kun piippu ei ole vaihdettava; KAC AMG näyttää paperilla taas oikeinkin hyvältä, ellei jopa parhaalta, mutta todellisuutta on vaikea paperilta arvioida). Tai miksei myös uuden SIG XM250:n 7,62x51 versio, mutta siihen suhtaudun sen 8 MOA tarkkuusrajan takia aika varauksella.

6,8x51 vaikuttaa aika lailla ratkaisulta ilman ongelmaa, johon sitä tarvittaisiin. Periaatteessa tilausta olisi enemmänkin 6,5-6,8 mm jalkaväen perusaseelle keskipitkällä/rynnäkkökiväärin patruunalla sen ballististen etujen kannalta (ja sekin on kyseenalaista), mutta 6,8x51 täyspitkänä ja korkeapaineisena patruunana on vain kuin pieni, tarpeeton parannus 7,62x51:een, joka on logistisesti ja kustannusnäkökohdasta lähinnä ongelmallinen.

KAC AMG on muuten tässä, siitä en muistakaan vielä täällä isommin keskustellun:

AMG - Knight's Armament

The Assault Machine Gun provides highly controllable 7.62mm NATO effect with significant weight savings over comparable competitors.

www.knightarmco.com

 

[Sako]

Käytännön kenttätestiä ja valaisee sitä, että miksi 7.62x39 tai 566 Nato on sekä aseen että patruunan osalta turhaa painoa taistelukentällä. Se on ihan sama, jos hyödytöntä patruunaa saa kannettua vähän enemmän mukana...

https://twitter.com/x/status/1582900801231781888

 

[OTL]

Käytännön kenttätestiä ja valaisee sitä, että miksi 7.62x39 tai 566 Nato on sekä aseen että patruunan osalta turhaa painoa taistelukentällä. Se on ihan sama, jos hyödytöntä patruunaa saa kannettua vähän enemmän mukana...

Kiva juttu. Vaan kuinka monelta noita levyjä sitten löytyy? Ei meinaan löydy esimerkiksi venäläisiltä, eikä meiltäkään kuin muutamalle prosentille joukoista.

 

[Huhta]

Kiva juttu. Vaan kuinka monelta noita levyjä sitten löytyy? Ei meinaan löydy esimerkiksi venäläisiltä, eikä meiltäkään kuin muutamalle prosentille joukoista.

M/17-liivien myötä luulisi jatkossa löytyvän yhä useammalta. Tai mistä sitä SA-INT:stä ikinä tietää, mutta minusta levynkantolaite pehmeillä paneeleilla on lähinnä vitsi.

 

[Huhta]

Sinänsä ne tosiasiat, että levy peittää varsin pienen osan taistelijasta ja että osumat syntyvät pääasiassa massamaisesta tulenkäytöstä, tukevat toki pieniä kalibereja. Enemmän patruunaa kannossa, enemmän patruunaa varikoilla, riittävästi ampumaharjoittelua, riittävä vaikutus muualla kuin levyn alueella...

 

[Pzgnrl]

PV on kuitenkin omissa analyyseissään päätynyt aivan päinvastaiseen kehitykseen, ja siksi jääkäriryhmissä siirryttiin 7,62x39 KVKK:sta 7,62x54R KK:iin, itse asiassa kahteen per ryhmä. Samoin ollaan korvaamassa ersatz-henkistä 7,62x39 tukiampujan asetta 7,62x51 Sako M23:lla.

Johtuen luultavasti siitä, että PKM nyt sattuu olemaan maailman parhaimpia kevyitä konekivääreitä, eikä yhtä hyvää asemallia x39 -kaliiberissa ollut tarjolla, saati että oltaisiin menty RPK-linjalle.

Huomautan vain, että niin entisessä neukkulassa kuin myös jenkeissä vielä lähivuosiin saakka ryhmän aseistus oli yhtenevässä kaliiberissa. Pitkää kutia ampuvat konekiväärit olivat sitten ylempänä joukkue/komppaniatasoilla (myös kolmijaloilla). Jenkeillä asenne muuttui lähinnä vuoristosotien ja Irakin aavikoiden takia - mikä johti myös lanseerattuun uuteen kaliiberiin. Mielekkyydestä voidaan aina keskustella.

No, PV:llä on ammattilaiset tekemässä päätöksiä. Me amatöörit lähinnä louskutamme leukojamme Dunning-Krugerin voimalla.

 

[J0h1F]

Johtuen luultavasti siitä, että PKM nyt sattuu olemaan maailman parhaimpia kevyitä konekivääreitä, eikä yhtä hyvää asemallia x39 -kaliiberissa ollut tarjolla, saati että oltaisiin menty RPK-linjalle.

Huomautan vain, että niin entisessä neukkulassa kuin myös jenkeissä vielä lähivuosiin saakka ryhmän aseistus oli yhtenevässä kaliiberissa. Pitkää kutia ampuvat konekiväärit olivat sitten ylempänä joukkue/komppaniatasoilla (myös kolmijaloilla). Jenkeillä asenne muuttui lähinnä vuoristosotien ja Irakin aavikoiden takia - mikä johti myös lanseerattuun uuteen kaliiberiin. Mielekkyydestä voidaan aina keskustella.

No, PV:llä on ammattilaiset tekemässä päätöksiä. Me amatöörit lähinnä louskutamme leukojamme Dunning-Krugerin voimalla.

No olisihan mahdollista ollut siirtyä jo silloin (2013, kun PKM:iä hankittiin merkittävästi lisää) 5,56x45-kevytkonekivääriin jos sitä olisi pidetty täyspitkää patruunaa ampuvaa parempana, sillä 7,62x53R/54R oli meillä jo kauan sitten poistunut suurimmasta osasta kokoonpanoja ryhmä- ja joukkuetasalla käytetyistä kaliipereista, eikä enää vanhat 53R-ampumatarvikevarastotkaan olleet merkittävän kokoiset.

 

[Sako]

No, PV:llä on ammattilaiset tekemässä päätöksiä. Me amatöörit lähinnä louskutamme leukojamme Dunning-Krugerin voimalla.

Niinpä. Mä luulen, että uuden rynkyn kaliberi olisi jo tiedossa, jos valinta olisi helppo 566 Nato tai vanha 762 -> leukailuun on aikaa.

 

[-TripleX-]

Missä meinasit sotia noille matkoille jalkaväellä?

DMR ajatus lienee siinä että mukana on yksi jv-mies (ei tarkka-ampuja vaan tukiampuja) jolla on hieman parempi optiikka ja ampumataito osua jv:n tyypillisille osumaetäisyyksille. Kuten nykyään (RK95+ACOG).

Asutuskeskuksissa jo 2 ja 3 kerroksesta näkee yleensä reilusti puoli kilometriä.
Lähes kaikkien suurien teiden ja rautateiden alueella on yli kilometrin vapaita etäisyyksiä. Ei tarvitse olla kummoinen vesistö jonka yli on matkaa 300-800 m, niitä Suomessa riittää.
Kaikki Pohjois - ja Itä-Suomen erämaat, tunturit ja suot, saaristo ja koko rannikkoalue tarjoaa näkyvyyttä kilometritolkulla.
Lentokentät ja tykistön avoimiksi iskemät puuttomat alueet. On noita avoimia maastoja jos vähänkään miettii ja sodassa niitä muodostuu äkkiä lisää kun metsä palaa sekä pirstaloituu.

Tuohon jälkimmäiseen tarkoitukseen mitä mainitsit, niin niillä on jo tarkoituksen mukainen kalusto. RK95 + optinen tähtäin riittää hyvän ampujan käsissä 400 m ainakin. Ei .223 tuo siihen kuin sen satametriä lisää ja menee koko kalusto uusiksi. Mieluummin näkisin niin, että korvataan niitä harppisaksan aseita kotimaisella laatutuotannolla M23:n ja jonkun muun suorituskykyisen RK:n muodossa niin suorituskyky nousee merkittävästi.

 

[Jorde]

Tuohon jälkimmäiseen tarkoitukseen mitä mainitsit, niin niillä on jo tarkoituksen mukainen kalusto. RK95 + optinen tähtäin riittää hyvän ampujan käsissä 400 m ainakin. Ei .223 tuo siihen kuin sen satametriä lisää ja menee koko kalusto uusiksi. Mieluummin näkisin niin, että korvataan niitä harppisaksan aseita kotimaisella laatutuotannolla M23:n ja jonkun muun suorituskykyisen RK:n muodossa niin suorituskyky nousee merkittävästi.

Niin mutta .223:lla on helpompi ampua niitä osumi tuon matkan sisällä, mistäs meinasit hommata varaosia nyt käytössä oleviin sakolaisiin?

 

[-TripleX-]

Niin mutta .223:lla on helpompi ampua niitä osumi tuon matkan sisällä, mistäs meinasit hommata varaosia nyt käytössä oleviin sakolaisiin?

Tottakai on, mutta ei mitenkään järisyttävällä erolla. Isoisät sai aivan hyvin osumia pitkällä patruunalla ja harvalla tulella aseella, jonka ergonomia sopi hyvin sulkeishommiin. Tähdättyjä ja kylmillä hermoilla matkaan saatettuja laukauksia. Pysäyttivät miljoonien miesten armeijan, joka ryntäsi aalloissa.

Koko uusi taistelijan ase konsepti lienee tulilla siitä syystä, että tarvitaan niille kuluneille korvaajat (+suorituskyky uudelle tasolle), mutta ei kai RK95 (näin mainittu postissa johon vastasin) ole sieltä huonoimmasta päästä vaan ne alkusarjan, keskisarjan ja loppusarjan RK62:t, jotka ovat kulkeneet jo satojen ja tuhansien varusmiesten käsipuolessa?

 

[Pzgnrl]

Asutuskeskuksissa jo 2 ja 3 kerroksesta näkee yleensä reilusti puoli kilometriä.
Lähes kaikkien suurien teiden ja rautateiden alueella on yli kilometrin vapaita etäisyyksiä. Ei tarvitse olla kummoinen vesistö jonka yli on matkaa 300-800 m, niitä Suomessa riittää.
Kaikki Pohjois - ja Itä-Suomen erämaat, tunturit ja suot, saaristo ja koko rannikkoalue tarjoaa näkyvyyttä kilometritolkulla.
Lentokentät ja tykistön avoimiksi iskemät puuttomat alueet. On noita avoimia maastoja jos vähänkään miettii ja sodassa niitä muodostuu äkkiä lisää kun metsä palaa sekä pirstaloituu.

Tuohon jälkimmäiseen tarkoitukseen mitä mainitsit, niin niillä on jo tarkoituksen mukainen kalusto. RK95 + optinen tähtäin riittää hyvän ampujan käsissä 400 m ainakin. Ei .223 tuo siihen kuin sen satametriä lisää ja menee koko kalusto uusiksi. Mieluummin näkisin niin, että korvataan niitä harppisaksan aseita kotimaisella laatutuotannolla M23:n ja jonkun muun suorituskykyisen RK:n muodossa niin suorituskyky nousee merkittävästi.

Miksi sitten tyytyä pelkkään 7,62 Natoon? Otetaan saman tien koko ryhmälle .338 Lapuat, voi posotella 1 km:iin. Konekivääritkin samaan kaliiperiin, jenkeiltä löytyy valmis ase. TAMP:lle vähintään .50 BMG Barret. Jos oikein varakkaalta tuntuu, niin 20 mm antimateriakivääri, alkaa aukenemaan ällitkin ihan eri tavalla. /s

Kyllähän 1. MS:n kivääreissäkin oletettiin, että porukka ampuu vähintään 1 km tähtäämällä ja siitä eteenpäin aluevaikutusta. Potkua niissä ainakin riitti. Se pieni ongelma on se, että tavallinen ampuja ei kauhean kauas osu. Konekivääriampuja vähän kauemmas, tarkka-ampuja taas vielä vähän.

Eri asia on, kannattaako mekanisoitua vihollista ruiluttaa 500-800 m päästä jv-aseilla. JV:n rooli tuntuu olevan Ukrainassa olla epäsuoran tiedustelijoita. Vihollista ei juuri kukaan näe vaikka ammutaan niin perkeleesti, ellei kyseessä ole < 100 m väijytys.

 

[Pzgnrl]

Tottakai on, mutta ei mitenkään järisyttävällä erolla. Isoisät sai aivan hyvin osumia pitkällä patruunalla ja harvalla tulella aseella, jonka ergonomia sopi hyvin sulkeishommiin. Tähdättyjä ja kylmillä hermoilla matkaan saatettuja laukauksia. Pysäyttivät miljoonien miesten armeijan, joka ryntäsi aalloissa.

Ei sitä aaltoa taidettu tavallisen kiväärimiehen vintovkalla pysäyttää, ei silloin eikä nykypäivänä. Olisi kasakkatanssi soinut Helsingissä -44 jos se olisi pelkästään tavallisen kiväärin varassa ollut. Konekiväärit + epäsuora. Jopa kp. Ei sota ole tähdättyjen kertalaukausten ampumista näkyviin maaleihin, se on todettu useimpien suusta tälläkin foorumilla.

 

[ip]

Asutuskeskuksissa jo 2 ja 3 kerroksesta näkee yleensä reilusti puoli kilometriä.
Lähes kaikkien suurien teiden ja rautateiden alueella on yli kilometrin vapaita etäisyyksiä. Ei tarvitse olla kummoinen vesistö jonka yli on matkaa 300-800 m, niitä Suomessa riittää.
Kaikki Pohjois - ja Itä-Suomen erämaat, tunturit ja suot, saaristo ja koko rannikkoalue tarjoaa näkyvyyttä kilometritolkulla.
Lentokentät ja tykistön avoimiksi iskemät puuttomat alueet. On noita avoimia maastoja jos vähänkään miettii ja sodassa niitä muodostuu äkkiä lisää kun metsä palaa sekä pirstaloituu.

Jos jv taistelija päätyy paikkaan, jossa on noin näkyvyyttä, niin hänen on, jos suinkin mahdollista, ensisijaisesti syytä siirtyä jonnekin muualle. Oletuksena vastustaja on kuitenkin mekanisoitu ja tulenkäytön massalta ja ulottuvuudelta hyökkäyskohdassaan ylivoimainen.

Parempi jättää suuren näköalan tarjoavat kohteet ta&tj vastuulle ja välttää jv joukkojen sijaintia paljastavaa tulenkäyttöä.

Joskus joutuu toki olemaan aukeella paikalla, mutta tst tulee tuolloin perustua muuhun kuin rivimiehen kivääriaseistukseen. Jv itsenäinen tst kyky heikkenee ratkaisevasti, jos etäisyydet menevät kvkes&rk tehokkaan käyttöalueen ulkopuolelle.

Etäisyyden kasvaessa tst perustuu aseisiin, joita käyttäessä taistelijan mukana kulkevan kiväärin on hyvä olla mahdollisimman kevyt ja vähän toimintaa haittaava. Mielestäni ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä kasvattamaan jv kiväärin ulottuvuutta .223 tehokasta käyttöetäisyyttä pidemmälle. Kiväärin funktio on enemmän asejärjestelmien lähipuolustus, tuliasemanvaihtojen ja siirtymisten suojaus jne. Kevyimmässä päässä: ta:n spotteri spottaa ja suojaa, tj partiolla aseet on omasuojaksi, pkm ampujaa suojataan, pst ohjuspartioiden omasuoja, jne

 

[TheRomanRuler]

Käytännön kenttätestiä ja valaisee sitä, että miksi 7.62x39 tai 566 Nato on sekä aseen että patruunan osalta turhaa painoa taistelukentällä. Se on ihan sama, jos hyödytöntä patruunaa saa kannettua vähän enemmän mukana...

https://twitter.com/x/status/1582900801231781888

Ohho, yllättävä video. Olisin arvannut että nuo levyt olisivat lopulta menneet rikki... Tämä ja Prättälän diplomityön luettuna, muuttavat omaa kantaa uudesta patruunasta. 6.8 tai muu kuuden millin patruuna on tulevaisuus. Mikäli tänään pitäisi aseet ostaa, pitäisi silti ostaa 5.56 rynkkyjä ja loput 7.62 naton kiväärissä.
Mutta koska RK pärjää vielä kymmeniä vuosia, pitää niiden patruunavarastot täydentää ja alkaa ostamaan vuosittain pieni määrä (kenties 100-500 kpl) 6.8 rynnäkkökiväärejä ja niihin sekä perinteisiä että polymeeri/muita uusia ammuksia, ja samaa aseperhettä konekivääri ja tarkka-ammunta setillä, jotta näistä saadaan mahdollisimman hyvä kuva ennen lopullisen päätöksen tekemistä. 7.6 nato:sta onkin jo kokemusta, ja ainakin 2 eri konekivääriä ja 1 kivääri jo palveluksessa.
(eli omaan edelliseen mielipiteeseen verrattuna, jätetään vuosittainen 1 000 kpl 5.56 rynkkyjä ostamatta ja käytetään tämä raha 6.8 aseisiin)

Eli vaikka nykypäivää onkin 5.56 rynkyt ja 7.62 tukiaseet, tulevaisuus on omasta mielestäni jokin 6mm aseperhe, tai 6mm rynkky ja 7.62 tukiaseet.

Kiva juttu. Vaan kuinka monelta noita levyjä sitten löytyy? Ei meinaan löydy esimerkiksi venäläisiltä, eikä meiltäkään kuin muutamalle prosentille joukoista.

No siis täytyy ottaa huomioon että Ukrainaa vastaan taisteleva nykyinen Venäjä ei ole uhka Suomelle. Venäjän pitäisi tietää tämä. Todennäköisesti seuraavan kerran kun Suomen tarvitsee Venäjää vastaan taistella on Venäjä ihan oikea uhka, ja oikealta uhkalta saattaa näitä levyjä löytyä.
Isompikaliiperinen luoti ei ole ideaali nyky-Venäjää vastaan, mutta silläkin pärjäisi nyky-Venäjälle.
Turhaa siis optimoida tulevaisuuden aseet nyky-Venäjää vastaan.


Joo ei pidä liikaa mennä hifistelemään ja mennä kaikessa uusimpaan mahdolliseen. Ja jenkkien pitää antaa tehdä ne kalleimmat testit, joiden kaikki tarkat tulokset ja tiedot varmasti saadaan kun päästään NATO:on. Siksi vain pieni määrä noita uusia aseita, ja mikäli ne eivät onnistu, voidaan niitä silti käyttää perinteisesti rakennetussa kaliiperissa, ellei sitten myydä pois. Eikä 6mm oli mitään uutta, sitä jo 70 luvulla alun perin kehitettiin, testattiin ja todettiin hyväksi, mutta aikana ennen luodinkestäviä levyjä ei sitä kukaan tarvinnut, ja 5.56 oli silloin tulossa uusi luoti. Ja näyttäähän tuon muota myös hieman epäoptimaaliselta lippaisiin ladattavaksi, mutta ehkä silmä hämää.



Tarkennetaan vielä että ei Suomen pidä ainoana maana siirtyä eri kaliiperiin. Mutta sitä pitää mielestäni harkita ensisijaisena vaihtoehtona. Päätös patruunasta pitää kuitenkin tehdä aikaisintaan seuraavalla vuosikymmenellä, ja silloin katsotaan uudestaan mikä NATO maiden tilanne on kaliiperien kanssa.