baikal kirjoitti:Toistan: pusikoihin ja suonlaitoihin ahdettu mekanisoitu voima oikein odottaa kevyen jalkaväen sinkomiehiä. Jos ripotatte noita komppanioita kyläteille puolen kilsan välein niin se on oikea onnenpotku puolustajan kannalta. Ei tapahtu. Ei tapahu.
Tulivoiman käyttö, vauhti ja häikäilemätön puskeminen tavoitteisiin, se on SE juttu. Ei siinä ripotella vaan Kaisaniemen suihkulähde siintää mielessä just sillä hetkellä, kun Vaalimaan Kriha-puomi rusentuu möyryävän rautatoosan alle....matkaa ei ole saateri kuin päivän veto ja siihen saa pitää työehtosopimuksen mukaiset tauotkin ja vauhdiksi riittää kolonnavauhti.
Se mistä itse olen eniten huolissani tässä uudessa taistelutavassa, on juurikin tuo Baikalin mainitsema fakta, että matkaa ei ole kuin päivän vedon verran. Uudessa tst-tavassa on hieno ajatus tuottaa mahdollisimman paljon tappioita, mutta riittääkö se jos vihollinen pääsee tavoitteisiinsa ennen kuin tappiot muodostuvat kestämättömiksi? Kuka tai mikä pysäyttää vihollisen kärjen etenemisen? Sinänsä uudistus on ehdottomasti paikallaan, mutta kyllä edelleenkin tarvitaan ihan raakaa tulivoimaa vihollisen pysäyttämiseen, jotta hit-and-run -tyyppisiä iskuja päästään tehokkaasti toteuttamaan...
Keltaisen A2:en panssariprikaatien pysäyttämiseen ei pelkillä jv-aseilla pystytä, ollaan sitten miten ovelia ja liikkuvia tahansa. Vaikka tilannekuva olisi sen kuuluisan "kristallipallon" luokkaa, niin se ei paljoa lämmitä, jos viholliseen ei pystytä tehokkaasti vaikuttamaan...