PV:n sodanajan kokoonpano 2022?

Suomessa kaikki on paskaa paitsi kusi... Aivan turha muuta selittää!

Huhta: Jotenkin epäilen, että tälläkin vuosikymmenellä on voinut käydä niin, kun leikkuri iski hankintoihin. Ainakin julkisuuteen tulleet viestikaluston hankinnat ovat olleet vähäarvoisia (ennemmin miljoonia tai pari kymppimiljoonaa kuin satojen miljoonien suurhankintoja), ja foorumilla on pitkään jauhettu viestikaluston kalleudesta. Eli miten se nyt on?
=> tee yhteenlasku vaikka 20 vuoden aikana hankitusta maavoimien viestimateriaalista. Puutteita on varmasti, mutta saatat yllättyä kokonaissummista...


Muita kohtia en jaksa edes kommentoida, kaikki on samaa virttä. :facepalm:

Ja voi voi, että suomalaiset tukikohtien suojausjoukot ovat sinusta nolot. Kuinka monen joukon varustustason oikeasti tiedät?

Onneksi Veli venäläinen on varustanut kaikki joukkonsa viimeisen päälle timantististi ja heillä ei ole varustelussa puutteita. Ne jyrää meidät justiinsa, kun täällä ei mitään osata...

Oliko tuo paras mihin pystyt?

Optimismi on iloinen asia, mutta se kuuluu yksityiselämään eikä suomalaiseen yhteiskuntaan ja katukuvaan.
 
Oliko tuo paras mihin pystyt?

Optimismi on iloinen asia, mutta se kuuluu yksityiselämään eikä suomalaiseen yhteiskuntaan ja katukuvaan.
Yritin kuvata alueellisten joukkojen varustelutilannetta siltä osin, mitä julkisista lähtesitä on mahdollista ja siltä osin voin sanoa, että se oli paras mihin pystyin. Siihen kommenttisi oli jotain ihmeellistä mussutusta Irakin tossupataljoonista, Volksturmeista jne sekä vähäisistä viestivälineistä. Keskustelu on aika hedelmätöntä tältä osin.
 
Oliko tuo paras mihin pystyt?

Optimismi on iloinen asia, mutta se kuuluu yksityiselämään eikä suomalaiseen yhteiskuntaan ja katukuvaan.
Aloita nyt sillä, että teet yhteenlaskun viimeisen 20 vuoden aikana hankitusta viestimateriaalista ja palaa sitten asiaan...
 
50 tuhannen lisäukon kalustamisen tasoon antaa perspektiiviä hankkeeseen käytetty summa: 0 euroa. Kirjanpidollista kikkailua. Peruskalua löytyy varastoista riittämiin isommallekin porukalle mutta hienouksia ei ole hommattu.
Heikentääkö puolustusvoimien sodan ajan toimintakykyä, että vahvuudessa on mukana 20+ tuhatta varusmiestä, n. 10 tuhatta RVL:n joukkoa ja naavapartoja n. 30 tuhatta ukkoa enemmän kuin aikaisemmin?

Näiden lisäjoukkojen varustustamiseen ei ole varattu erillistä julkisuudessa avattua momenttia, mutta samalla kun pv hankkii vaikka pimeätähtäimiä, ajoneuvoja tai NLAW:ja, osa kamoista on jyvitetty näille joukoille.
 
Heikentääkö puolustusvoimien sodan ajan toimintakykyä, että vahvuudessa on mukana 20+ tuhatta varusmiestä, n. 10 tuhatta RVL:n joukkoa ja naavapartoja n. 30 tuhatta ukkoa enemmän kuin aikaisemmin?

Näiden lisäjoukkojen varustustamiseen ei ole varattu erillistä julkisuudessa avattua momenttia, mutta samalla kun pv hankkii vaikka pimeätähtäimiä, ajoneuvoja tai NLAW:ja, osa kamoista on jyvitetty näille joukoille.

Jos sulla on tuopissa nelosolutta, ei siis kovin vahvaa alkoholijuomaa, ja lisäät sinne vettä, niin et tule yhtään vahvempaan humalaan. Pikemminkin olut laimenee keskariksi ja alkoholin imeytyminen elimistöön hidastuu.
 
Jos sulla on tuopissa nelosolutta, ei siis kovin vahvaa alkoholijuomaa, ja lisäät sinne vettä, niin et tule yhtään vahvempaan humalaan. Pikemminkin olut laimenee keskariksi ja alkoholin imeytyminen elimistöön hidastuu.
Joo, mutta ainetta riittää enemmän juotavaksi ja sitä voi antaa vaikka kavereille.

Sotilaspuolella vartiokomppanioita ja vastaavia löytyy enemmän, valmiusyksiköt on saatu perustettua varusmiespohjaisesti, joukkoja voidaan rotatoida, kun löytyy esimerkiksi valmis komppania B, joka voi ottaa A-komppanian aseet ja varusteet, kun A-komppania lähtee lepoon. Totta kai nämä ovat kaikki huonoja asioita!
 
Heikentääkö puolustusvoimien sodan ajan toimintakykyä, että vahvuudessa on mukana 20+ tuhatta varusmiestä, n. 10 tuhatta RVL:n joukkoa ja naavapartoja n. 30 tuhatta ukkoa enemmän kuin aikaisemmin?

Näiden lisäjoukkojen varustustamiseen ei ole varattu erillistä julkisuudessa avattua momenttia, mutta samalla kun pv hankkii vaikka pimeätähtäimiä, ajoneuvoja tai NLAW:ja, osa kamoista on jyvitetty näille joukoille.

Miksi minulta tuollaista kysyt?

Aseistettavissa oleva sodan ajan vahvuutemmehan lienee käytännössä jossain 400.000 ukon vaiheilla ja ylikin. Sillä ei ole juurikaan merkitystä onko pahnanpohjimmaisista muodostettu valmiita kokonaisuuksia joille olisi varattu myös kalusto. Ei ollut ennenkään. Ei ainakaan kalustoa. Tuon porukan muokkaaminen minkäänlaisiksi toimiviksi joukoiksi vie joka tapauksessa reilusti aikaa. Vahvuuden ilmoittaminen on poliittinen valinta eikä näin vaikuta elävään todellisuuteen ellei samalla panosteta rahaa tai muita resursseja. Joskus poliittiset signaalit ovat tärkeitä enkä nytkään lähtisi sitä väheksymään.

Mitä viimeaikaisiin muutoksiin yleisesti tulee niin peruspositiivinen luonteeni nostaa aina hymyä huulille valmiusyksikköihin yms. tutustuessa. Hyvälle näyttää ;)
 
Aloita nyt sillä, että teet yhteenlaskun viimeisen 20 vuoden aikana hankitusta viestimateriaalista ja palaa sitten asiaan...

Okei. Puolustusministeriö auttoi minua ystävällisesti. Käytettyjä hakusanoja olivat "Tadiran", "Elbit", "Bittium", "kenttäradio", "ohjelmistoradio", "viestiasema" ja "M18". Noista päädyin alle 200 miljoonan euron hankintoihin.

Erityisen huolestuttava on tuoreimmassa hankinnassa oleva yksityiskohta. Hankintaa lähdetään tekemään 13 miljoonalla eurolla, mutta optioita siihen kuuluu 257 miljoonan euron arvosta. Jos tarve on tuo ja rahaa on käyttää 13 miljoonaa, niin se kertoo karua kieltä todellisuudesta.

05.12.2001 16:47
2.10.2000 Puolustusvoimien hankintoja

Puolustusministeriö on tehnyt päätöksen hankkia puolustusvoimille kenttäradioita tanskalaiselta Terma Elektronik AS:lta, jonka alihankkija on Tadiran Communications-yritys Israelista.

Hankinnan kohteena on VHF- ja HF-alueen digitaaliset kenttäradiot, joita tullaan käyttämään sekä puhe- että dataliikenteeseen.

Hankinnan kokonaisarvo on noin 200 mmk. Hankintapäätös tehtiin testien ja vertailujen perusteella valitsemalla puolustusvoimille kokonaistaloudellisin vaihtoehto.

Hankinta on osa valmiusyhtymien varustamisen hankkeita ja eduskunta on myöntänyt siihen varat (valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuus).

Hankintaan sisältyy myös vastaostovelvoite.

Lisätietoja antaa: Pääesikunnan viestiosasto, viestitarkastaja, p. 09 181 23600.



01.11.2002 16:00
1.11.2002 Puolustusministeriö päätti puolustusvoimien kenttäradio-hankinnasta

Puolustusministeriö on tehnyt 1.11.2002 päätöksen hankkia puolustusvoimille lisää kenttäradioita.

Radiot toimittaa puolustusvoimille tanskalainen Terma Elektronik AS ja ne valmistaa Tadiran Communications -yritys Israelista. Hankinta kohdistuu VHF- ja HF-alueen digitaalisiin kenttäradioihin, joita tullaan käyttämään sekä puhe- että dataliikenteeseen. Hanke on jatkoa vuonna 2000 tehdylle hankinnalle.

Hankinnan kokonaisarvo on arvonlisäveroineen hieman yli 30 miljoonaa euroa. Nyt hankittavat radiot ovat samaa radioperhettä vuonna 2000 hankittujen laitteiden kanssa. Hankinnalla täydennetään keskenjääneitä maavoimien valmiusyhtymien johtamisjärjestelmiä ja uudistetaan merivoimien johtamisjärjestelmää. Hankittavat laitteet soveltuvat parhaiten Suomen tarpeisiin. Ne tarjoavat huomattavia huoltoon ja ylläpitoon liittyviä synergiaetuja ja ovat teknisesti korkealaatuisia.

Eduskunta on myöntänyt varat käytettäviin tilausvaltuuksiin. Hankintaan sisältyy myös vastaostovelvoite.

Tarkempia tietoja asiasta antavat pääesikunnan viestitarkastaja eversti Simo Alho puh. (09) 181 23600 ja viestintäjohtaja Jyrki Iivonen puh. (09) 160 88200 tai 050 568 0553.


12.12.2014 15:00
Puolustusvoimat hankkii viestiasemaperävaunuja




Puolustusministeri Carl Haglund on valtuuttanut Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnan solmimaan hankintasopimuksen viestiasemaperävaunujen rakentamisesta ja varustelusta Oricopa Oy:n kanssa. Oricopa Oy voitti tarjouskilpailun, jossa valintaperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta.

Hankinta liittyy Maavoimien tiedonsiirron sekä alueellisten joukkojen huollon kehittämishankkeisiin. Sen kokonaisarvo ilman arvonlisäveroa on noin 7,1 miljoonaa euroa. Toimitukset ajoittuvat vuosille 2015-2016.

Hankinnan työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 15 henkilötyövuotta.

Lisätietoa hankintapäätöksestä antaa puolustusministeriössä vanhempi hallitussihteeri Juha Sepponen, puh. 0295 140 026. Hankintasopimuksesta lisätietoa antavat Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunnasta kaupallinen sihteeri Hanna Kemiläinen, puh. 0299 460 542 sekä teknisistä yksityiskohdista insinöörimajuri Jari Viuho, puh. 0299 460 255.


25.05.2015 14:07
Puolustusvoimat hankkii kenttäradioita alueellisten joukkojen käyttöön


Puolustusministeriö on tehnyt hankintapäätöksen 21.5.2015 kenttäradioiden hankinnasta maa- ja merivoimille. Kenttäradiot toimittaa israelilainen Elbit Systems Land and C4I Ltd. Nyt toteutettavan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 38,18 miljoonaa euroa. Kenttäradiot toimitetaan puolustusvoimille vuosina 2015-2017.
Hankinnalla varustetaan ensisijaisesti alueellisia joukkoja. Kenttäradioilla parannetaan joukkojen taktista johtamista sekä luodaan kyky tulenjohdon tarpeisiin. Hankittavat laitteet ovat yhteensopivia jo aiemmin hankittujen maavoimien käytössä olevien Tadiran-radioiden kanssa. Hankinnalla korvataan joukkojen vanhentuvaa analogista kenttäradiokalustoa.

Nyt toteutettava hankinta on osa puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmaa ja se sisältyy puolustusvoimien budjettikehykseen.

Lisätietoja antaa puolustusministeriössä hallitusneuvos Jouko Tuloisela 0295140 412 ja Maavoimien esikunnassa eversti Yrjö Sairanen puh. 0299 800 (vaihde).


14.10.2015 13:00
Puolustusvoimat hankkii viestiasemalaitesuojia




Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen solmimaan hankintasopimuksen Conlog Oy:n kanssa viestiasemalaitesuojien hankinnasta.

Hankinta sisältää maapuolustuksen viestijärjestelmän viestiasemalaitesuojien A ja C suunnittelun ja toteutuksen. Hankinta on osa puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelmaa ja liittyy maapuolustuksen infrastruktuuri -hankkeessa käynnissä olevaan alueellisten joukkojen varusteluun.

Viestiasemalaitesuojien toimitukset ajoittuvat vuosille 2015-2017. Hankinnan kokonaisarvo on noin 10 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 81 henkilötyövuotta.

Lisätietoja antavat puolustusministeriössä erityisasiantuntija Riikka Pitkänen, puh. 0295 140421 ja Maavoimien esikunnassa viestitarkastaja eversti Yrjö Sairanen puh. 0299 800 (vaihde).


06.07.2017 09:00
Puolustusvoimat hankkii kotimaisen ohjelmistoradion radio-osia ja reitittimiä




Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimat tekemään puitesopimuksen kotimaisen ohjelmistoradion radio-osien ja reitittimien hankinnasta Bittium Wireless Oy:n kanssa.




Puolustusvoimissa ohjelmistoradiota käytetään turvalliseen tiedonsiirtoon. Hankittavien laitteiden radioteknisiä ominaisuuksia voidaan kehittää ohjelmistojen avulla muuttamatta itse radiolaitteen osia. Radio-osilla ja reitittimillä laajennetaan taktista tiedonsiirtoverkkoa niin maa-, meri- kuin ilmavoimissakin. Puolustusvoimissa ohjelmistoradioteknologiaa ollaan ottamassa asteittain käyttöön.




Ohjelmistoradioteknologiaa alettiin kehittämään Merivoimissa 1990-luvulla. Suomella on merkittävää kansallista alan osaamista sekä tutkimuksen että teollisuuden parissa.




Puitesopimus kattaa toimitukset vuosille 2018?2020. Sopimuksen arvonlisäverollinen enimmäisarvo on noin 37 miljoonaa euroa ja sen työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 50 henkilötyövuotta.




Lisätietoja antavat puolustusministeriössä hallitusneuvos Jouko Tuloisela, puh. 0295 140412 ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa sektorijohtaja Jari Viuho, puh. 0299 800 (vaihde).


03.10.2018 09:29
Puolustusvoimille uusia kotimaisia kenttäpuhelimia




Puolustusministeri Niinistö päätti 02.10.2018 kotimaisten kenttäpuhelimien hankinnasta ja valtuutti Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään puitesopimuksen oululaisen Bittium Wireless Oy:n kanssa.



Puitesopimus kattaa toimitusvuodet 2018–2022. Kenttäpuhelimet tulevat kaikkien kolmen puolustushaaran käyttöön.

Hankintavaltuutuksen arvonlisäveroton enimmäisarvo on 8,3 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus kotimaassa on yli 100 henkilötyövuotta. Kenttäpuhelimien kehittämistyö on aloitettu vuonna 2015.

Bittium Wireless Oy on oululainen yritys, jonka toiminta liittyy turvallisten viestintä- ja liitettävyysratkaisujen kehittämiseen. Se on Bittium Oyj:n tytäryhtiö.

Lisätietoja antavat puolustusministeriössä hallitusneuvos Jouko Tuloisela p. 0295 140 412 ja Maavoimien esikunnassa viestitarkastaja, eversti Eero Valkola puh. 0299 800 (puolustusvoimien vaihde).


11.12.2018 08:59
Puolustusvoimat hankkii uusia kotimaisia kenttäradioita




Puolustusministeri Jussi Niinistö on valtuuttanut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tekemään hankintasopimuksen kotimaisten kenttäradioiden hankinnasta Bittium Wireless Oy:ltä.


Hankinta sisältää lähi- ja ajoneuvoradioita ja niiden varusteita, akkuvaraajia, käyttökoulutusta ja sovelluskehitysympäristön.

Kenttäradiot tulevat ensivaiheessa Maavoimien käyttöön. Maavoimat aloittaa kyseisellä hankinnalla vaiheittaisen analogisten kenttäradioiden korvaamisen. Uudet ohjelmistoteknologiaan perustuvat kenttäradiot toimitetaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Ohjelmistoradioissa osa suorituskyvystä luodaan radiossa käytettävän ohjelmiston avulla. Näin radioiden suorituskykyä kyetään kehittämään koko niiden elinkaaren ajan ohjelmistokehityksen avulla.


Hankintasopimuksen arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 13 miljoonaa euroa ja sen suora työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 19 henkilötyövuotta. Sopimukseen sisältyy lisähankintavaraus, jonka mukaisesti Puolustusvoimilla on mahdollisuus hankkia lisää kenttäradioita ja niiden varusteita, koulutusta sekä järjestelmähallintaa Maa-, Ilma- ja Merivoimien käyttöön. Lisähankintavarauksen arvonlisäverollinen arvo on enintään 257 miljoonaa euroa.


Hankintavalmiuden edistämiseksi Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Bittium Wireless Oy solmivat 8.8.2017 aiesopimuksen kenttäradioiden toimittamisesta, ja hankintasopimus on tämän aiesopimuksen luontainen jatke.

Lisätietoja antavat puolustusministeriöstä hallitusneuvos Jouko Tuloisela p. 0295 140 412 ja Maavoimien esikunnasta viestitarkastaja, eversti Eero Valkola, puh. 0299 800 (vaihde).

 
Heikentääkö puolustusvoimien sodan ajan toimintakykyä, että vahvuudessa on mukana 20+ tuhatta varusmiestä, n. 10 tuhatta RVL:n joukkoa ja naavapartoja n. 30 tuhatta ukkoa enemmän kuin aikaisemmin?
Et ilmeisesti älynnyt? Nämä miehet oli jo mukana. Niitä numeroita siirrettiin vain kirjasta toiseen, niin sanotusti. Mitään fyysistä muutosta sodanajan vahvuuteen ei tapahtunut. Kyse oli puhtaasti kirjanpidollinen toimenpide.
 
Miksi minulta tuollaista kysyt?

Aseistettavissa oleva sodan ajan vahvuutemmehan lienee käytännössä jossain 400.000 ukon vaiheilla ja ylikin. Sillä ei ole juurikaan merkitystä onko pahnanpohjimmaisista muodostettu valmiita kokonaisuuksia joille olisi varattu myös kalusto. Ei ollut ennenkään. Ei ainakaan kalustoa. Tuon porukan muokkaaminen minkäänlaisiksi toimiviksi joukoiksi vie joka tapauksessa reilusti aikaa. Vahvuuden ilmoittaminen on poliittinen valinta eikä näin vaikuta elävään todellisuuteen ellei samalla panosteta rahaa tai muita resursseja. Joskus poliittiset signaalit ovat tärkeitä enkä nytkään lähtisi sitä väheksymään.

Mitä viimeaikaisiin muutoksiin yleisesti tulee niin peruspositiivinen luonteeni nostaa aina hymyä huulille valmiusyksikköihin yms. tutustuessa. Hyvälle näyttää ;)
Kysyin sinulta vastakysymyksenä tähän: "50 tuhannen lisäukon kalustamisen tasoon antaa perspektiiviä hankkeeseen käytetty summa: 0 euroa. Kirjanpidollista kikkailua. Peruskalua löytyy varastoista riittämiin isommallekin porukalle mutta hienouksia ei ole hommattu."

Panostuksia voi olla monenlaisia, joita ei äkkiseltään mieti...
  • nämä lisäjoukot ovat määrämuutoksen jälkeen oikeasti joukko, ei ainoastaan noin 50 000 nimeä jossain henkilörekisterissä. Näistä henkilöistä muodostettavat joukkotyypit ja niiden organisaatio on määritetty, joukkojen henkilöstö sijoitettu sekä tarvittava materiaali listattu ja olemassa oleva kartoitettu. Tämä on pv:n henkilöstön arkityötä, mutta rahalliselta arvoltaan voi olla kohtalainenkin panostus.
  • joukkojen sa-käyttö on suunniteltu ja joltain osin harjoiteltu
  • kuten jo yllä kirjoitin, emme tiedä aidosti joukoille jo hankittua tai hankinnassa olevaa varustusta. Selvää on, että nämä 50k lisäjoukot käyttävät samoja varusteita kuin muutkin joukot. Varustus tapahtuu osittain julkisuudelta piilossa, ennen esimerkiksi tarvittiin 200 000 lusikkahaarukkaa ja nyt joukkolisäyksen myötä tavoitemäärä onkin 250 000 lusikkahaarukkaa, jotka on laskettu hankittavan vaikka seuraavan 15 vuoden aikana. Sama pätee kaikkeen muuhunkin varustukseen.
 
Et ilmeisesti älynnyt? Nämä miehet oli jo mukana. Niitä numeroita siirrettiin vain kirjasta toiseen, niin sanotusti. Mitään fyysistä muutosta sodanajan vahvuuteen ei tapahtunut. Kyse oli puhtaasti kirjanpidollinen toimenpide.
En ilmeisesti älynnyt... Varusmiehiä ei oltu laskettu sodan ajan vahvuuteen enää mukaan 1990-luvulta lähtien. Nyt ne on laskettu mukaan ja niille on suunniteltu sodan ajan tehtävät. Naavapartoja on lisätty noin 30 000, nämä ovat selkeä lisäys. RVL:n osalta en osaa sanoa, miksei niitä joukkoja oltu ennen laskettu kokonaisvahvuuteen.
 
@Huhta Näin se tieto lisääntyy...
Käsittääkseni kirjallisuudessa on todettu, että jääkäriprikaatien viestivarustus jäi jokseenkin vajavaiseksi. Jotenkin epäilen, että tälläkin vuosikymmenellä on voinut käydä niin, kun leikkuri iski hankintoihin. Ainakin julkisuuteen tulleet viestikaluston hankinnat ovat olleet vähäarvoisia (ennemmin miljoonia tai pari kymppimiljoonaa kuin satojen miljoonien suurhankintoja), ja foorumilla on pitkään jauhettu viestikaluston kalleudesta. Eli miten se nyt on?
Okei. Puolustusministeriö auttoi minua ystävällisesti. Käytettyjä hakusanoja olivat "Tadiran", "Elbit", "Bittium", "kenttäradio", "ohjelmistoradio", "viestiasema" ja "M18". Noista päädyin alle 200 miljoonan euron hankintoihin.

Erityisen huolestuttava on tuoreimmassa hankinnassa oleva yksityiskohta. Hankintaa lähdetään tekemään 13 miljoonalla eurolla, mutta optioita siihen kuuluu 257 miljoonan euron arvosta. Jos tarve on tuo ja rahaa on käyttää 13 miljoonaa, niin se kertoo karua kieltä todellisuudesta.

Eli olit aluksi sitä mieltä, että viestijärjestelmiä oli hankittu miljoonilla tai korkeintaan kymppimiljoonilla. Todellisuus olikin alla 200 miljoonaa... Onko tällä mitään vaikutusta joukkojen varustamiseen?

Hakusanoista puuttuvat ainakin antenni, ALVI, kenttäpuhelin, johtamisjärjestelmä (viestijärjestelmiä koskettavilta osin). Oma tuntumani on, että viestijärjestelmiä olisi hankittu n. reilun 200 miljoonan edestä, voi olla enemmänkin.

Ihmetellä täytyy kyllä logiikkaa, että sopimuksiin neuvoteltu optio-osuuskin on huono asia! Oletko koskaan tehnyt järjestelmähankintoja???? Puolustusvoimat on kiinnittänyt sopimuksiin optio-oikeuden ostaa samoilla ehdoilla ja hinnoilla jotain tuotetta X vuoden ajan. Ilman optio-oikeutta pv olisi nyt ostanut tuon 13 miljoonan bumtsin kyseistä tuotetta ja muutaman vuoden kuluttua olisi neuvotellut uudelleen uusilla ehdoilla ja hinnoilla uuden sopimuksen. Mitään takeita sopimusehdoista tai hinnoista ei olisi ollut, olisiko tämä siis parempi tilanne?
 
Kysyin sinulta vastakysymyksenä tähän: "50 tuhannen lisäukon kalustamisen tasoon antaa perspektiiviä hankkeeseen käytetty summa: 0 euroa. Kirjanpidollista kikkailua. Peruskalua löytyy varastoista riittämiin isommallekin porukalle mutta hienouksia ei ole hommattu."

Panostuksia voi olla monenlaisia, joita ei äkkiseltään mieti...
  • nämä lisäjoukot ovat määrämuutoksen jälkeen oikeasti joukko, ei ainoastaan noin 50 000 nimeä jossain henkilörekisterissä. Näistä henkilöistä muodostettavat joukkotyypit ja niiden organisaatio on määritetty, joukkojen henkilöstö sijoitettu sekä tarvittava materiaali listattu ja olemassa oleva kartoitettu. Tämä on pv:n henkilöstön arkityötä, mutta rahalliselta arvoltaan voi olla kohtalainenkin panostus.
  • joukkojen sa-käyttö on suunniteltu ja joltain osin harjoiteltu
  • kuten jo yllä kirjoitin, emme tiedä aidosti joukoille jo hankittua tai hankinnassa olevaa varustusta. Selvää on, että nämä 50k lisäjoukot käyttävät samoja varusteita kuin muutkin joukot. Varustus tapahtuu osittain julkisuudelta piilossa, ennen esimerkiksi tarvittiin 200 000 lusikkahaarukkaa ja nyt joukkolisäyksen myötä tavoitemäärä onkin 250 000 lusikkahaarukkaa, jotka on laskettu hankittavan vaikka seuraavan 15 vuoden aikana. Sama pätee kaikkeen muuhunkin varustukseen.

Aivan. Mitään ei hankittu vaan pyöräytettiin palikoita uuteen asentoon ja siirrettiin olemassa muutenkin olleita porukoita näkyville myös tilastojen puolelle. Annettiin poliittinen signaali. Kaluja voi olla mutta ne pitää ensin ottaa joltain toiselta pois eli nollasummapeliä pelataan. Puhutaan perustamisorganisaatiosta ja varusmiespalveluksessa olevista sekä kevyesti varustetuista paikallisjoukoista. Rajajoukothan ovat olleet koko ajan olemassa mutta nyt ne alettiin laskea mukaan vahvuuksiin.

Uudelleen järjestelemälläkin voi saada hyvääkin aikaan ilman rahan polttamista. Toivottavasti näin kävi. Ei missään tapauksessa huono kuvio muttei nähtävästi myöskään erityisen merkittävä.
 
Aivan. Mitään ei hankittu vaan pyöräytettiin palikoita uuteen asentoon ja siirrettiin olemassa muutenkin olleita porukoita näkyville myös tilastojen puolelle. Annettiin poliittinen signaali. Kaluja voi olla mutta ne pitää ensin ottaa joltain toiselta pois eli nollasummapeliä pelataan. Puhutaan perustamisorganisaatiosta ja varusmiespalveluksessa olevista sekä kevyesti varustetuista paikallisjoukoista. Rajajoukothan ovat olleet koko ajan olemassa mutta nyt ne alettiin laskea mukaan vahvuuksiin.

Uudelleen järjestelemälläkin voi saada hyvääkin aikaan ilman rahan polttamista. Toivottavasti näin kävi. Ei missään tapauksessa huono kuvio muttei nähtävästi myöskään erityisen merkittävä.
Luepa postaukseni uudelleen. Ennen 50 000 nimen lista yksittäisistä henkilöistä on koottu joukoiksi, joilla on sodan ajan tehtävä. Joukolle joko jaetaan tai hankitaan varustus eli kuten kirjoitin, ennen hankittiin 200 k lusikkahaarukkaa, jatkossa 250 k lusikkahaarukkaa kärjistettynä esimerkkinä.

Joukot ovat valtaosin kevyesti varustettuja ja sijoitus on paikallisjoukoissa. Onko tämä huono asia? Esimerkki: ennen sotilasalueen käytössä oli vaikkapa 5 vartiokomppaniaa, nyt 10. Kumpi on parempi tilanne?

EDIT vielä: Jotenkin taitaa aikaperspektiivi tässä hämätä ihmisiä. Päätös vahvuuden kasvattamisesta tehtiin 2017 tai 2018, jolloin noiden vuosien hankinnat oli kiinnitetty ja seuraavan vuoden budjetti neuvoteltu. Päätös on kuitenkin tehty ja sen myötä varuspuutteita aletaan korjata tulevina vuosina. Aluksi tämä 50000 ukkoa toimii sillä varustuksella, mitä laareista löytyy. Vuoden kuluttua on hankittu jotain uutta, kolmen vuoden kuluttua taas jotain ja vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua huomataan yllättäin, että Suomellahan onkin yllättävän kovat paikallisjoukot! Maavoimien varustaminen on aina pitkäkestoinen prosessi.
 
Luepa postaukseni uudelleen. Ennen 50 000 nimen lista yksittäisistä henkilöistä on koottu joukoiksi, joilla on sodan ajan tehtävä. Joukolle joko jaetaan tai hankitaan varustus eli kuten kirjoitin, ennen hankittiin 200 k lusikkahaarukkaa, jatkossa 250 k lusikkahaarukkaa kärjistettynä esimerkkinä.

Joukot ovat valtaosin kevyesti varustettuja ja sijoitus on paikallisjoukoissa. Onko tämä huono asia? Esimerkki: ennen sotilasalueen käytössä oli vaikkapa 5 vartiokomppaniaa, nyt 10. Kumpi on parempi tilanne?

Lainaan sanatarkasti omaa edellistä viestiäni: "Ei missään tapauksessa huono kuvio".

Jotta etupyörä ei lähde liikaa kohoilemaan niin siitä 50.000 hengestä pitää rehellisyyden nimissä ensin vähentää ne lukuihin mukaan otetut jo olemassa olleet rajajoukot ja perustamisorganisaatiot sekä varusmiehet ennen kuin päästään muodostamaan kokonaan uusia kokoonpanoja. Muutaman paikallispataljoonan vahvuutta vastaavasta uusien kokoonpanojen vahvuuksista tässä puhutaan. Muutos oli varmaan karkeasti kymmenisen tuhatta ukkoa.

Mitä vartiokomppanioihin tulee niin niitä oli aikaisemminkin juuri niin monta kuin tarvittiin. Tuollaisia pumppujahan voi ilman vaikeuksia perustaa lähes määrättömästi. Tässä suhteessa en näe muutosta. Paikallispataljoonia yms. olen tervehtinyt ilolla. Ehdottomasti oikean suuntaista kehitystä. Tuollaista ruohonjuuritason organisaatiota meille varmasti tarvitaan. Jos siihen saadaan liitettyä myös vapaaehtoistoiminta ja viranomaisyhteistyö niin aina parempi.
 
Eikös täällä jossain ollut ketju pitäjän erkeistä, sellaset kun pistää ranttaliksi....ei tässä mitään hätää ole, tulkoon kuka vaan
 
Lainaan sanatarkasti omaa edellistä viestiäni: "Ei missään tapauksessa huono kuvio".

Jotta etupyörä ei lähde liikaa kohoilemaan niin siitä 50.000 hengestä pitää rehellisyyden nimissä ensin vähentää ne lukuihin mukaan otetut jo olemassa olleet rajajoukot ja perustamisorganisaatiot sekä varusmiehet ennen kuin päästään muodostamaan kokonaan uusia kokoonpanoja. Muutaman paikallispataljoonan vahvuutta vastaavasta uusien kokoonpanojen vahvuuksista tässä puhutaan. Muutos oli varmaan karkeasti kymmenisen tuhatta ukkoa.

Mitä vartiokomppanioihin tulee niin niitä oli aikaisemminkin juuri niin monta kuin tarvittiin. Tuollaisia pumppujahan voi ilman vaikeuksia perustaa lähes määrättömästi. Tässä suhteessa en näe muutosta. Paikallispataljoonia yms. olen tervehtinyt ilolla. Ehdottomasti oikean suuntaista kehitystä. Tuollaista ruohonjuuritason organisaatiota meille varmasti tarvitaan. Jos siihen saadaan liitettyä myös vapaaehtoistoiminta ja viranomaisyhteistyö niin aina parempi.
Varusmiehet eivät olleet aikaisemmin sodanajan joukoissa mukana. Sodan syttyessä niille olisi varmasti keksitty pikaisesti tehtävät, organisoitu ja pikakoulutettu niihin. Nyt varusmiehet on huomioitu sa-suunnitelmissa, joukoilla on valmiit tehtävät, joukot on organisoitu ja ne myös harjoittelevat sa-tehtäviään. Minusta ero merkittävä ja nykyinen tilanne on huomattavasti parempi kuin vaikkapa 2000-2010.

Perustamisorganisaatiot eivät ennen olleet mukana vahvuuksissa. Näiden osalta en ota kantaa muutoksiin.

Vartiokomppanioita ja vastaavia ei ilmeisesti ollut ennen sitä määrää, mitä tarvittiin, koska määrä lisääntyi. Joukkoja voi perustaa ilman vaikeuksia lähes määrättömästi, mutta aika paljon helpompi tilanne on perustaa joukot rauhan aikana, suunnitella käyttökohteet ja tarvittavat varustukset, kuin tehdä kaikki sodan aikana.
 
Varusmiehet eivät olleet aikaisemmin sodanajan joukoissa mukana. Sodan syttyessä niille olisi varmasti keksitty pikaisesti tehtävät, organisoitu ja pikakoulutettu niihin. Nyt varusmiehet on huomioitu sa-suunnitelmissa, joukoilla on valmiit tehtävät, joukot on organisoitu ja ne myös harjoittelevat sa-tehtäviään. Minusta ero merkittävä ja nykyinen tilanne on huomattavasti parempi kuin vaikkapa 2000-2010.

Perustamisorganisaatiot eivät ennen olleet mukana vahvuuksissa. Näiden osalta en ota kantaa muutoksiin.

Vartiokomppanioita ja vastaavia ei ilmeisesti ollut ennen sitä määrää, mitä tarvittiin, koska määrä lisääntyi. Joukkoja voi perustaa ilman vaikeuksia lähes määrättömästi, mutta aika paljon helpompi tilanne on perustaa joukot rauhan aikana, suunnitella käyttökohteet ja tarvittavat varustukset, kuin tehdä kaikki sodan aikana.

Hyvä. Minunkaan ei tarvitse enää murehtia miten mökkitien strategisten siltarumpujen käy kriisin tullen ;)

Varusmiesten osalta näkisin suurimpana parannuksena kuitenkin valmiusyksiköiden tuoman koulutustason noston. Nyt on vuosien varrella puolihuomaamatta saatu käyttöön reippaasti valikoiva asevelvollisuus ennakkokarsintoineen ja toisaalta palvelusajan pidennys osalle porukkaa. Järjestelmä muokkautuu tarpeen mukaan ja hyvä niin. Nuo kokoonpanojen muodostamiset ja sa-tehtävien harjoittelut taipuvat varmaan luonnikaasti osaksi joukkotuotantoa joten mitään ei tarvinnut edes isommin muuttaa.
 
Joukot ovat valtaosin kevyesti varustettuja ja sijoitus on paikallisjoukoissa. Onko tämä huono asia? Esimerkki: ennen sotilasalueen käytössä oli vaikkapa 5 vartiokomppaniaa, nyt 10. Kumpi on parempi tilanne?

Tätä ei reservikenttä kyllä pysty todennäköisesti koskaan sisäistämään. Kv-vertailussa ehdoton pääosa meidän joukoistamme on kevyttä jalkaväkeä, jonka liikkuvuus perustuu johonkin muuhun kuin intin ajoneuvoihin ja jonka orgaaninen tulivoima on kevyen kevyen jalkaväen tasoa.

Jokainen voi siitä sitten vetää ajatuksia mihin näitä joukkoja voidaan käyttää? No, mihin sitä kevyttä jalkaväkeä maailmalla käytetään, kun katsotaan asioita ilman suodattimia.
 
Toisaalta Irak ei ole mikään hyvä esimerkki, koska varustuksesta huolimatta he olisivat ottaneet pataan, koska heidän taistelutaidot, moraali ja yleensäkin kaikenlainen aloitteen ottaminen ja itsenäinen toiminta arabiarmeijoiden tapaan on persiistä. Jos korvaisit irakilaiset suomalaisilla sotilailla, olisi Persianlahden sota ollut Amerikalle paljon vaikeampi pala purtavaksi.

Niinpä.

Saudeilla ja monilla muilla arabeilla on viimeisen päälle modernia kalustoa ja ovat ottaneet pataan aika monta kertaa.
 
Back
Top