PV:ssa tapahtuneita onnettomuuksia ja läheltä piti-tilanteita

Kieltämättä erikoista tekstiä. Joko kirjoittaja on shokissa tai muuten vaan tottumaton sanankäyttäjä.

Ei yleensä pruukata jakaa terveystietoja, ei edes varusesineiden osalta. Siis sitä, että kuljetettiin tajuttomana jonnekin.

Lukijoita jää varmaankin vaivaamaan, että oliko varusmies? Omaisille ilmoittaminen viittaa siihen suuntaan.
Sama proseduuri on myös henkilökunnan tai reserviläisten tai kriha hommien kanssa, ei pelkästään varusmiesten.
 
Onpas teknisesti selostettu että hukkunut... :( Toivottavasti selviää.

Selviää tai "selviää". Kooma tai vakava aivovamma kun noin kirjoittavat?

Kieltämättä erikoista tekstiä. Joko kirjoittaja on shokissa tai muuten vaan tottumaton sanankäyttäjä.

Ei yleensä pruukata jakaa terveystietoja, ei edes varusesineiden osalta. Siis sitä, että kuljetettiin tajuttomana jonnekin.

Lukijoita jää varmaankin vaivaamaan, että oliko varusmies? Omaisille ilmoittaminen viittaa siihen suuntaan.

Lakimiesten kirjoittamalta kuulosti paremminkin... ei paranna ennustetta henkilölle, valitettavasti.

"Pintapelastaja" ei kyllä haiskahda varusmieheltä lainkaan. Omaisille ilmoittaminen tässä yhteydessä enemmän kielii siitä, että vammat ovat odotetusti hyvin vakavia.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikenlaista voi sattua ilman lippojakin. Itse olin kerran alokkaiden ensimmäisellä metsäyöpymisellä maaliosastossa, tarkoitus oli esittää sissejä, paukutella vähän räkäpäitä tunnelman kohottamiseksi ja ehkä kiinnittää ilkeileviä viestejä morttien telttoihin. Oltiin siinä sitten jonossa talsimassa pimeässä kun yhtäkkiä aivan polun vieressä paukahtaa laukaus ja välähdys tietysti sokaisee hetkeksi, olihan juuri yön pimein hetki. Lyhyen hämmennyksen jälkeen tajuttiin mitä oli käynyt. Meitä johtanut alikersantti (!) oli unohtanut varmistaa kiväärinsä, ja sen roikkuessa sivulla joku polunvarren risu oli mennyt liipasinkaaren sisään ja laukaisut aseen. Onneksi sysärin vieressä ei ollut mitään herkkää (tai muutakaan) paikkaa ottamassa kipeää. Kuulokin minulla oli jo valmiiksi huono, eikä lopputarkastuksessakaan ilmennyt mitään heikentymistä.

Juuri mm. tällaisten tapausten takia pitäisin kyllä aseet aina varmistettuina ellei olla juuri ajautumassa välittömään taistelukosketukseen.
 
Juuri mm. tällaisten tapausten takia pitäisin kyllä aseet aina varmistettuina ellei olla juuri ajautumassa välittömään taistelukosketukseen.
Eikö se ole aivan vakiotoimintatapa, että marssiessa ja partiossa liikutaan ase ladattuna ja varmistettuna, mutta heti kosketuksessa varmistin putoaa pois eikä sitä apinoida eestaas? Siinä sitten varmistaa sormi ja sektori ja tietty jos pitää käsitellä jotain, niin sitten varmistin, mutta pääsääntönä näin? Tätä vartenhan se varmistin oikeastaan aseessa on.

Ei muuten ollut tämä se tapa mitä opetettiin omana varusmiesaikanani, mutta kuitenkin.
 
Tarpeeksi hyvät lipat ottaa ja ase tulla tärähtää tonttiin, niin vaihdin voi siirtyä kohtaan missä ase laukeaa. Tähän yhdistettynä, että tiedostamatta puristetaan kahvaa ja liipaisinta, niin syntyy vahingon laukaus. Tai liipaisin voi myös osua samalla johonkin.
 
Eikö se ole aivan vakiotoimintatapa, että marssiessa ja partiossa liikutaan ase ladattuna ja varmistettuna, mutta heti kosketuksessa varmistin putoaa pois eikä sitä apinoida eestaas? Siinä sitten varmistaa sormi ja sektori ja tietty jos pitää käsitellä jotain, niin sitten varmistin, mutta pääsääntönä näin? Tätä vartenhan se varmistin oikeastaan aseessa on.

Ei muuten ollut tämä se tapa mitä opetettiin omana varusmiesaikanani, mutta kuitenkin.

Näihin varmistimen käyttöihin jne on tasan niin monta tapaa, kuin on kouluttajiakin. Oma suosikkini oli, että jollekkin porukalle oli koulutettu, että ase tuodaan teltaan lipas kiinni aseessa. Ja tämä ei ollut mikään yhden taistelijan väärinymmärrys, vaan kaikkien sen yksikön ukkeleiden mielestä tämä oli se oikea(tm) tapa tehdä asia.

AK:n varmistin on tunnetusti melko herkkä vaihtamaan tilaa, kun sen kanssa tekee asioita.
Tässä yksi esimerkki:
 
Tarpeeksi hyvät lipat ottaa ja ase tulla tärähtää tonttiin, niin vaihdin voi siirtyä kohtaan missä ase laukeaa. Tähän yhdistettynä, että tiedostamatta puristetaan kahvaa ja liipaisinta, niin syntyy vahingon laukaus. Tai liipaisin voi myös osua samalla johonkin.
Kaikki tietysti on mahdollista, mutta juuri siihenhän se aseenkäsittelykoulutus tähtää (heh), että tällainen olisi mahdollisimman epätodennäköistä. Varsinkin RK:n vaihtimet ovat niin jäykkiä (ellei varusmies itse ole taivuttanut sitä helpommin liikkuvaksi), etten voi välttyä päätelmältä että kolme neljästä tapauksesta, missä varmistin on mukkeloidessa mennyt pois päältä, sitä ei todellisuudessa ole koskaan ole päälle laitettukaan.
 
Ei ole kyllä minkäänlaista muistikuvaa, mitä RK:n ja muiden käsiaseiden käsittelystä intissä opetettiin, mutta isän opit on vielä mielessä. Yhtään vahinkoa ei ole käsiaseiden kanssa tapahtunut. Isä kun oli innokas metsästäjä ja ampuja niin sain pienoiskiväärin käsiini jo joskus ekaluokkalaisena. Isä kyllä piti huolen, että sitä käsiteltiin turvallisesti.
 
Tarpeeksi hyvät lipat ottaa ja ase tulla tärähtää tonttiin, niin vaihdin voi siirtyä kohtaan missä ase laukeaa. Tähän yhdistettynä, että tiedostamatta puristetaan kahvaa ja liipaisinta, niin syntyy vahingon laukaus. Tai liipaisin voi myös osua samalla johonkin.
Itse harjoittelen sormivarmistusta koiran hihnan kanssakin, sekä monissa muissa tilanteissa, jotka eivät liity aseisiin mitenkään. Yritän iskostaa siis todella vahvasti selkärankaan, ettei se perkeleen etusormi liiku sinne kaaren sisään kuin tositarkoituksella. :)
 
Itse harjoittelen sormivarmistusta koiran hihnan kanssakin, sekä monissa muissa tilanteissa, jotka eivät liity aseisiin mitenkään. Yritän iskostaa siis todella vahvasti selkärankaan, ettei se perkeleen etusormi liiku sinne kaaren sisään kuin tositarkoituksella. :)
Tämä on ihan hyvä tapa, ei siitä ole siviilissä mitään haittaa, että etusormi sojottaa. Seuraavasta ulokkeesta on tullut sanomista.
 
Oli vähän pahempi kuin pelkkä olkapäävamma.

 
Oli vähän pahempi kuin pelkkä olkapäävamma.

Tämä minua sylettää PV:ssä: jos ilman omaa syytä ammutaan jalat alta palveluksessa, semminkin MPKK:ssa, niin vaatimuksissa lukee yhä Cooperin testi 2600 m. Jumalauta joissain armeijoissa laitettiin puujalkamiehiä panssarivaunuihin. Ja jos sovit sopivaan väestösegmenttiin, niin Poliisi-AMK tulee vastaan vaikka kuinka paljon, ettei tule ”huonoa julkisuutta”.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä minua sylettää PV:ssä: jos ilman omaa syytä ammutaan jalat alta palveluksessa, semminkin MPKK:ssa, niin vaatimuksissa lukee yhä Cooperin testi 2600 m. Jumalauta joissain armeijoissa laitettiin puujalkamiehiä panssarivaunuihin. Ja jos sovit sopivaan väestösegmenttiin, niin Poliisi-AMK tulee vastaan vaikka kuinka paljon, ettei tule ”huonoa julkisuutta”.

Ei se Pol-AMK tule yhtään enempää vastaan, fyysisen kunnon rajat on asetettu ja niistä pidetään kiinni, samoin kuin MPKK:saa.
 
Ei se Pol-AMK tule yhtään enempää vastaan, fyysisen kunnon rajat on asetettu ja niistä pidetään kiinni, samoin kuin MPKK:saa.
No eikä.

Hyvinkäällä ammutuksi joutunut nuorempi konstaapelikin sai hiljattain opinnot loppuun, vaikka istuu ampumisen seurauksena pyörätuolissa. Uskallan veikata, ettei täyttänyt poliisikoulun kuntovaatimuksia ainakaan kaikilta osin.


Joo, ei takaa virkaa Herwoodista valmistuminen. En tiedä onko siinä sitten noussut tie pystyyn. Poliisissa on aina ollut ihan riittävästi konttorihommia, joissa varmasti pärjää pyörätuolissakin.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä minua sylettää PV:ssä: jos ilman omaa syytä ammutaan jalat alta palveluksessa, semminkin MPKK:ssa, niin vaatimuksissa lukee yhä Cooperin testi 2600 m. .
Niinpä. Eikös tämä Joona jo ollut kadiksessa, joten eikun jatkamaan opintoja. Varsinkin jos oletettavaa että kunto palautumassa. Varmasti vaatii erityishuomiota, että ei voi aivan heti tehdä samaa samassa järjestyksessä. Mutta joku roti ja vastuu PV:lläkin oltava.
 
Back
Top