"Kun kuulin radiosta syytteen nostamisesta varusmieskuljettajaa vastaan, olin todella raivoissani.
Voi olla, että tämä tarkoittaa jutun uutta tutkimista ja syyllisten löytämista, mutta kyllä tuo kuljettajan syyttäminen on melko kohtuutonta. Onhan hän toki viime kädessä vastuussa, mutta millaisissa olosuhteissa? Kaiken lisäksi, hänellä on melkoinen taakka lopun elämäänsä, joka tapauksessa.
Kokemukseni mukaan Pv:n convoissa käytetään vaarallisissa risteyksissä tiedustelijoita.
Miksi näin ei ollut? Keli oli huono, siis näkyvyys. Mukana oli käsittääkseni henkilökunnan ajoneuvo, oliko pysyväisohjeet vai ohjeistettiinko lähteissä mitenkään? Rataliikenneväki on sanonut, että 120 km/t on aivan liikaa sillä paikalla, pitäisi olla max. 80. En kannata jälkiviisastelua, jälkiviisautta kuitenkin.
Onnettomuudet johtuvat usein tai melkeimpä aina, monesta tekijästä ja silloin napsahtaa.
Kohtuullisuutta kuljettajalle, hänen syyttäjillään ei ole realistisia kokemuksia sotaharjoituksista tai sotaväen hierarkiasta. Eri asia on jos hän on esim. rikkonut juuri annettuja määräyksiä, siksi kai oikeudenkäynti on paikallaan.
Summana voitaisiin sanoa: En sanonut yhtään mitään"
^Lainasin omaa kirjoitusta, joka oli muistaakseni ensimmäinen kirjoitukseni MP-foorumille (3/19).
Olen sitä mieltä edelleen, että jos ei kuljettaja ole rikkonut juuri erityisesti hänelle annettuja ohjeita, on syyllisiä haettava koulutuksesta, harjoituksen johdosta, harjoituksen-ja kuljetuksen suunnittelusta, tien ja rautatien ylläpitäjistä, mukana olleista kouluttajista, jotka käsittääkseni ovat ajaneet onnettomuusauton perässä.
Vasta tämän jälkeen on tämän pojan vuoro ja hänenkin pitää syyttää koiranpentua, joka on lomilla valvottanut häntä ja huomiointi on siitä syystä kärsinyt. Tämä, koska paska valuu alaspäin.
Tasoristeysonnettomuuksissa on aina käytetty tarmo ja voimavarat syyllisen löytämiseen ja näitä mahdottomia risteyksiä aina vaan on jäljellä.
Jos kaveri tuomitaan, varusmiesten kannattaa jättää nycklat kaappiin ja värvätyt ajamaan, prkl.
