kimmo.j kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Rynnäkkövaunujen käyttöä hyökkäyksen kärjessä tai tiedustelussa pidän mielettömänä Suomen etäisyydet huomioiden. Vähänkin osaavampi vastustaja laskee vaunut pussiin ja avaa tulen läheltä. Parhaassakin tilanteessa kohdataan uralla nokikkain, jolloin menee ainakin kärkivaunu. Joukkojen ja kaluston tuhlausta kummassakin tapauksessa.
Tiedusteluun kärjen edessä tulisi käyttää lennokkeja, moottoripyöriä ja moottorikelkkoja, sekä alueella majailevia sissejä. Aukealla hyökkäykset pelkillä panssarivaunuilla. Aukean loppuessa isku epäsuoralla metsään ja kuljetusvaunuilla jalkaväki panssarivaunujen tasalle, josta hyökkäys jatkuu jalan. Panssarivaunut tukevat hyökkäävää jalkaväkeä. Jalkaväki suojaa panssarivaunujen sivustat ja panssarit avaavat tulella uraa. Kuljetusvaunut taaemmaksi suojaan.
Tuota jos rynnäkkövaunu on liian heikosti suojattu, eikö moottorikelkka, tai moottoripyörä ole sitä? Majailevat sissit saavat olla kovia poikia juoksemaan/hiihtämään jotta vauhti riittäisi.
Näitä JOKOn ajatuksia on jo kokeiltu käytännössä. Panssareita ei saa hidastaa jalkaväen vauhtiin, se on nähty tuhon tie.
Sotaa ei voiteta ilman tavallista tossuväkeä, mutta se ei kykene hyökkäämään kuin paikallisesti. Siihen kaikki voimat kokoavaan vastahyökkäykseen, kootaan parhaat voimat. Niiden tulee olla tulivoimaisia, hyvin suojattuja, nopeita ja hyvin johdettavisssa olevia joukkoja. Ainoa joka meillä täyttää nämä kriteerit on mekanisoitu taisteluosasto, sen takana tulee sitten joku valmiusyhtymä.
Yksikään JOKOn ajatuksista ei ole saanut kansainvälistä kannatusta. Muissakin maissa maanpuolustuksen määrärahat ovat tiukassa. Silti niissä on katsottu rynnäkkövaunut rahanarvoisiksi. erityisesti niissä joissa on kokemusta sotimisesta. Eikä etelä-suomen maasto ole erityisen huonoa maastoa panssareille. Historia on monesti näyttänyt kuinka panssareilla on hyökätty menestyksellisesti maastossa joka on ollut "ei panssareille" sopivaa.
Edit. Siinä JOKO on oikeassa, että tappioita kyllä tulee ja paljon.
Moottorikelkka ja moottoripyörä ovat heppoisia vehkeitä. Niiden hyvänä puolena on halpa hinta ja vähäinen määrä miehiä. Pari moottoripyörää kuskeineen on pieni tappio. Yksi bemari miehistön ja matkustajien kera on jo verraten suuri. Lähtö tulee kuitenkin ajettaessa pahki vihollisen panssarikärkeä.
Sissien osalta lasken tiedustelun valmiiksi alueella olevien miesten varaan. He voivat lähettää tiedon vihollisesta vapaasta alueesta, jolloin alueen läpi voidaan rynnistää tietä pitkin. Tiedustelijat kärkeen tilanteen muuttuessa epäselväksi.
Aroilla ja aavikolla panssarit voivat taistella ilman jalkaväen tukea. Kaupungissa ja metsässä on pakko edetä jalkaväen kanssa tai vaunut loppuvat hetkessä. Salamasota loppuu aukean reunaan, on se sitten oikeaoppista vaunujen käyttöä tai ei.
Moni maa kieltämättä käyttää rynnäkkövaunuja. Tosin ainoa kunnolla panssaritaisteluista kokemusta saanut maa -eli Israel- ei käytä. Vuoden 2006 sota Libanonissa näyttää vain vahvistaneen heidän käsitystään, kun jo pelkistä kuljetusvaunuista on ruvettu tekemään panssarivaunujen painoisia versioita. En sinällään ihmettele, kun muutaman kilometrin etenemisen aikana panssarivaunut saivat lukuisia osumia pst-ohjuksista ja singoista. He eivät olisi voineet käyttää rynnäkkövaunuja tuossa kahinassa. Tappiot olisivat muodostuneet kohtuuttomiksi.
Mielestäni bemarien modaus on hyvin kyseenalainen, jos hinta on edes lähellä tilattujen protojen hintaa. Kehitysmaasodat antavat täysin väärän kuvan rynnäkkövaunujen käytettävyydestä. Jos me joskus tulemme iivanaa vastaan tappelemaan, tulee jokaisella vihulaisella olemaan kessi kannossa. Tällaisessa tilanteessa kevyesti panssaroiduilla ajoneuvoilla ei ole mitään edellytyksiä tukea jalkaväkeä tulella lähitaistelussa vihollisen kanssa. Oman jalkaväen taakse ei taas voi jättäytyä tai sitten ryntövaunu on suurempi uhka omalle jalkaväelle.
Olen käsittänyt ettei venäläisillä ole Suomen suunnalla olevissa yhtymissä bemareita. Mahtaako pitää paikkansa?
