Raittiustopiikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Muistan toki kaukaa ajan, jolloin oli hetken sellainen 24 karaatin nousu. Kuten Sakari Tuomisen näyttelemä Melander sanoi: "Asiat tuntuvat luistavan." Se ei kestä kauan eikä siinä voi pysyä.

Sitten on se yksi vaihe, jossa ekan illan jälkeen on se seuraavan päivän nousu vielä mukamas mielekäs. Kolmas on liikaa, mutta sekin tulee ohjelmaan. Ja neljäs...

Varttuneella prolla alkavat toleranssit olla jo sellaiset, ettei vapaudu dopamiinia.

Surullista on ainakin, jos kaikki jää pystyyn. Oletetaan että juoppo on suunnitellut kalareissun. Vähän ennen sitä hän tempaisee muutaman. Lopulta hän on mökissä monta päivää kännissä eikä nauti koko puuhasta yhtään millään tasolla. Tätä tapahtuu paljon.
 
Kannattaa kokeilla alkuun esim. puolisen vuotta ilman ryyppyä. Marraskuussa itse otin viimeksi, saa nähdä milloin kehtaa seuraavan kerran.
Raittiuslupauksia en ole tehnyt.

Olotila ainakin on tavanomaista virkeämpi ja töissäkin jaksaa.

Ainoat asiat jotka tuottavat nykyään dopamiinia ovat työ, liikunta ja vagina.
 
MementoMori kirjoitti:
Kannattaa kokeilla alkuun esim. puolisen vuotta ilman ryyppyä. Marraskuussa itse otin viimeksi, saa nähdä milloin kehtaa seuraavan kerran.
Raittiuslupauksia en ole tehnyt.

Olotila ainakin on tavanomaista virkeämpi ja töissäkin jaksaa.

Ainoat asiat jotka tuottavat nykyään dopamiinia ovat työ, liikunta ja vagina.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä combo, tupakki tuohon vielä niin eikun porskuttaa.
 
MementoMori kirjoitti:
Kannattaa kokeilla alkuun esim. puolisen vuotta ilman ryyppyä. Marraskuussa itse otin viimeksi, saa nähdä milloin kehtaa seuraavan kerran.
Raittiuslupauksia en ole tehnyt.

Olotila ainakin on tavanomaista virkeämpi ja töissäkin jaksaa.

Ainoat asiat jotka tuottavat nykyään dopamiinia ovat työ, liikunta ja vagina.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse olin kuukauden ilman ja nyt torstaina tuli muusikon keikka ja maistelin rommia. Nyt taas koitetaan koska krapulat ovat hirveitä. Vaikeaa se ei ole olla ilman paitsi kekkereissä ja kaikenmaailman juhlissa. Sosiaalinen juominen on ongelma.
 
Jokaisella löytyy oma pohjansa, viisaita ovat he jotka ymmärtävät asiat ennen pohjakosketusta. Juomaränneissä sattui ja tapahtui, nämä ikävät muistot seuraavat hautaan asti.
Raitistuin yhdeksän vuotta sitten, alkoholi on hieno keksintö jos sitä osaa käyttää.
Minä en osannut.
 
Vonka kirjoitti:
En minäkään, mutta on venähtänyt jo kymmeneen vuoteen tämä valkaisu. Ei ihan pienestä syystä enää viitsi kumauttaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mullakaan ei ole sellaista hätä että joisin ja tupakoisin. Bongasin riippuvuuden ihan alusta, jo 30 v sitten, aluksi ihmettelin, mitä tässä aina käy niin. Kaikki riippuvaiset eivät ole jästipäitä, toisen ovat hyviä refleksoimaan. Minä olin näköjään hyvä siinä. Asia onko huono viinapää, geneettinen taipuvuus yms - sillä ei ole merkitystä, se vain ei sovi minulle, tulin aika sairaaksi seuraavana päivänä, ja tupakoin aivan liika lasi kädessä. Ei minusta ollut hyvä enää olla humalassa eikä kännissä. Nyt ymmärrän että sain jonkun asteisen riippuvuuden, ja olin ihan kypsä siihen menoon, ymmärsin että ainoa tila missä minun on elettävä on raitis ja savuton tila. Savuttomuus tuli hieman myöhemmin. Sitäkin todella halusin.
Ei riippuvuudessa ole mitään hävettävä, harva tietää että monen absolutistin takana ihminen, joka tiedä miltä tuntuu kankkuset ja masennus. Tai nähnyt viinan kiroja lapsuudessa, lähisuhteessä. Toiset jostain syystä tulevat riippuvaiseksi ilman harjoittelua, eka huikasta. Toiset altistaa elimistöä pikkuhiljaa. Eikä näissä ihmisissä ole mitään vika..Tavallisia opiskelijoita tai työssä käyviä, heidän elimistö on vain tällainen, sitten asian on hyväksyttävä - ei se ole sun juttu ja piste. Allergiakin hyväksytään, kukaan ei hyppi seinille.
Nykyisin eletään informaation keskellä ja moni nuori tiedostaa riippuvuudet herkkästi. Ei tarvitse juoda tai narkata itseään ulalle. Aivot unohtaa sitten kokonaan koko juomisen, ne kiittää, koko kroppa myös, vaan on muistettava että sinne jää "muisti", joten ei kannatta herätellä sitä.
Elämä on kaikista huolimatta paljon parempaa ilman näitä pirun alkoholijuomia ja nikotiinia. Itse tunnen suurta vihaa ja inhoa erityisesti tupakan savulle.
Alkoholi on ihan yhdentekevä, mutta humalaisten kanssa en mielelläan olisi tekemisissä, rasittava, ihan kun hullun kanssa olisin tekemisissä ja kyllä paljon juova ihmistä näkee heti. Ei ole kovin miellyttävä näky, täytyy myöntää. Toiset kyllä osaa peitella taitavasti, sekin totta, vaikka ovat aika alkoholisoituneita. Alkoholisti voi olla hyvinkin taitava siinä, mutta ei niin taitava että tarkkasilmäinen näkisi.
Ja minulla on haave että joku päivä maapallolla ihmiset alkaa tosissaan tajuta ja kieltävät kaikki sikailun, hulluuden ja sekavuuden aiheuttavia aiheita, ihan elämisen kannalta täysin turhana.
Sitä paitsi punaviinin terveellisyyttä levittävät tahot maksavat näitä tutkimuksia. Pienetkin alkoholimäärät ovat epäterveellisiä. On tämä todettu tieteellisestikin. Ihmisiä huijataan eri tavalla.
 
Viimeksi muokattu:
aj77 kirjoitti:
Itse olin kuukauden ilman ja nyt torstaina tuli muusikon keikka ja maistelin rommia. Nyt taas koitetaan koska krapulat ovat hirveitä. Vaikeaa se ei ole olla ilman paitsi kekkereissä ja kaikenmaailman juhlissa. Sosiaalinen juominen on ongelma.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ongelma on siinä että sosialisuudesta tehty myös tapaamismuoto, jossa pitää juoda melkein pakkona. Se on niin voimakkasti iskostunut ihmisiin, kiitos myös mainoksille, jossa kaljaa, viini ja ruoka, iloinen porukka, tavataan/puhutaan, otetaan. Kuvataan aina hienosti. Ei loppupuolella, jolloin osa vähintäin sairaallollisen kiihtynyt ja äänekäs. Pahimmat kohdat ei kuvata. Kaikki menee kuten alkoholivalmistajat ovat suunnitelleetkin. Kukaan ei edes kyseenalaista. Lauma tottelee..
Jopa keksitty että "ilo ilman viina on teeskentelyä".Aivopestään ihmisiä, mutta harva osaa kyseenalaista. Miten niin teeskentelyä? Ihan varmasti aito!
Nyt näin uuden aivopesun: hiilihappo vapaiden mineraalivesien häviäminen kaupoista. Wärskä lopetti kysynnän puuteen takia, ei mennyt kaupaksi. Mutta hetkinen. Hiilihapotetut vedet ovat erittäin epäterveellisiä. Jos mineraaliveden pitää olla, niin paras se on "naturel". Mutta ei, ihmisiin iskostettu että pitää olla kuplia! Eli kaasua! En vitsi edes luetella mitä kaikkia sairauksia se kaasu aiheuttaa. No mutta "kuplat"! Lauma katsoo kupliin lumoutuneena, niitä näytetään läheltä ja poreilua nauhoitetaa, jotta upposi paremmin tajuntaan, että sampanjakin kuplii, tunnelmallista..hysterisimmat huutaa "kuplia pitää olla", vaikka näyttää mitä ne tekevät elimistossa. Pantoprazolin (lääke)) valmistajat kerää miljardit ja myhäilee kiitollisena idiotteille "kyllä, kuplia, ihania, enemmän kuplia, laitetaan maitoonkin kuplia!".


Mutta viinaan:
Viina tappaa aitouden, yksilollisyyden, jarruttaa kehitystä, kasvua. Tylsentää, tasapäistä, paljon juoville voi myydä mitä tahansa paskaa, luettelo liian pitkää. Ei tasan tarkka antaa mitään, paitsi lyhyen nousuhumalan, sitten se alkaa varastaa, vie kaiken hyvän ja arvokkaan.
Alkoholi on täyttä kusetusta. Joku kirjoitti tässä pakenemisestä todellisuudesta..totta kai traumoja oli mullakin, niitä tekisi mieli unohtaa, en tiedä olisiko auttanut terapia, kun en tiennyt sellaisesta, mutta tunteissahan ei ole mitään vika tai väärää, ne kaikki ovat ok. Mulla on esim.puuttunut teiniiästä viisas turvallinen aikuinen, näin vain kävi..Kaikki kätkenyt sisään, niin kun moni eksynyt nuori tekee. Kerran minulle sanottu "jos olet pärjännyt tähän asti, et tarvitse mitään terapiaa". Voi olla, mutta en suosittele kenellekään tälläistä. Jos oikein paha olo pitää hakea apua. Terapioissa roikkuu kuitenkin vuosikausia käsittelemassa huonoja välejä äidin tai sisaren kanssa, kun ei ole sen suurempia traumoja, joten etsitään niitä oikein suurennuslasin kanssa - tälläistä minä en ymmärrä. Puhumatta sitä että terapiassa samasta syystä melkein 20 v aina välillä, olisi muutto uudelle paikkakunnalle tai ei runoilu sujuu, joskus tavan takaa päästäkseen johonkin "tiedostamattomaan", muistamaan edellisiä elämiä. Oksettava että yhteiskunnan piikin tämäkin. Ja kuitenkin niin paljon oikeasti traumatisoituneita ihmisiä, paljon nuoria, jotka tarvitsevat oikeasti apua.
 
Viimeksi muokattu:
Hassua miten näin syysleskenä tekee mieli piipahtaa ensin kännitopiikissa peukuttamassa kavereita ja sitten tulla tänne muistuttamaan itseään siitä, mikä sitä oikeastaan onkaan. Ihan samanlainen edelleen, mutta korkki on kiinni.
 
Vonka kirjoitti:
Onko maanpuolustajalla liian usein kaamea kankkunen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämän aiheen pitkällisen seurannan jälkeen voin todeta : ei ole.
Siihen on menty että jos yhden/kaksi oluen illassa juo, niin ei siinä kova kankkunen tule. Niinä iltoina kun korkki sihahtaa, ei joka ilta toki.
Hyvä näin. Valmius on.

.
 
Vonka kirjoitti:
Hassua miten näin syysleskenä tekee mieli piipahtaa ensin kännitopiikissa peukuttamassa kavereita ja sitten tulla tänne muistuttamaan itseään siitä, mikä sitä oikeastaan onkaan. Ihan samanlainen edelleen, mutta korkki on kiinni.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hassua, kuinka sitkeästi elää ihmisissä "pienet määrät ovat hyväksi sydämelle" ja kuinka pitkään. Nyt WHO:kin myönsi vihdoinkin ettei ole turvallista alkoholimäärä.
Eli lasillinen puna- eikä valkoviinia vaikka joka päivä ei tee sydämelle ja verisuonistolle hyvää. Mutta alkoholin tuotanto on bisnestä, kyllä ne keksi keinot. Nyt levitetään että olut on hyvä naisten vaihdevuosi oireisiin..Tämä on tälläistä.
Rajan toisella puolella ollut pitkään tapana pitää kotona ns teesienen tai volgasienen.
Meilläkin kotona koko lapsuuden ajan oli sitä, eli kambuchaksi nyt kutsuttu juoma. Siellä se oli iljettävän näköinen olio isossa lasitölkissä, ja janoon meni varsinkin kesällä meni aika paljon. Ehkä talvellakin, se oli meillä aina.
Sientä ruokittiin" sokerilla ja teellä. Pestiin välillä, jaettiin ja taas ison lasitölkiin, oliko se 5 litran.
Kotitekoisessa kambuchassa alkoholipitoisuus voi olla vaikka mitä, kaupan kambucha valvotaan sentään. Moni arvelee siellä riippuvuuteen johti tämä sieni. Jos lapsesta asti altistaa itseään jatkuvasti.
Totta kai on tapauksia, niitä olen tavannut muutama sellaista, jolloin alkoholistiksi tultiin heti eka huikasta, se tuntui sellaiselta "tää on mun juttu". Ja sitten tuli meno, opiskelusta, työelämästä ja muusta onnellisesta avioelämästä huolimatta.
Toisilta taas vaatinut vaikka vuosien "harjoittelua",hienoa etikeetin mukaista juomista.
Mystinen sairaus tämä riippuvuus on, mutta yksi asia selvä: alkoholia ihminen ei tarvitse mihinkään elämässä.
 
Minulla ei ole pipo tiukalla alkoholin suhteen, ja luonani saa tarvitseva myös ryypyn. Saunakaljaa on, jos tiedän sellaisen vieraan tulevan, joka viihtyy paremmln, kun saa nesteyttää kylmällä hiivalla. Minulla on itselleni sitten nollakaljaa.

En oikein jaksa tutkia, mikä tässä maailmass on terveellistä ja mikä ei. Tiristän makkarat, paistan pihvit. Samaan sarjaan kai kaksi annosta alkoholia voi laskea.

Alkoholia en juo itseni vuoksi.

En ole myöskään alkoholipoliitikko. Olen ihminen, jolle alkoholi tuottaa persoonallisuuden muutoksen. Kerron vain ja ainoastaan kokemuksestani. Jos pystyisin juomaan silloin tällöin kaksi kaljaa homman repeämättä humalan hakuun, joisin varmasti.

Kenttäkokeet osoittavat kohdallani muuta.

Totta on, että medialla on ollut hyvin pitkään taipumus kirjoittaa, miten "lasi punaviiniä on hhväksi sydämelle" ja muuta tällaista. Olen niille hymähdellyt. Kyllä toimittajatätikin haluaa perjantaina ottaa viiniä. Hänkin on luonut suhteen pulloon, mutta se rajoittuu tiettyyn hetkeen, ehkä tiettyyn määrään. Se on hänelle tärkeää.

On niitäkin, jotka mielestään joivat "pari kaljaa" vaikka verikoe näytti törkeän ratin lukemia. Osa uskoi ihan vilpittömästi, ettei niin paljon juo. Mutta he ovat jo saaneet sinisen vyön Kuningas Alkoholilta.

Minulla on musta vyö.

Yhden lasillisen eduista tai haitoista keskusteleminen kohdallani on aivan naurettavaa. Jos juon sen lasin ja toisenkin, mikään kranaatti ei räjähdä. Saan osavoiton. Luultavasti menen kotiin ilman mitään suurempia mielenliikkeitä. Se kuuluu peliin.

Toisella, kolmannella tai viidennellä.kerralla sen toisen lasin jälkeen otan kolmannen ja neljännen ja tiedättekö, minua ei vittujakaan enää kiinnosta, sillä en tiedä, miten se meni mutta istun yökerhossa huora sylissä ja jossain välissä join Kontulassa baarissa, jossa oli mustalainen ellei se ollut harhakuva, ja viikon sisällä paskannan housuihini ja oikein hyvällä tuurilla pääsen Pasilaan, kun olen lyönyt joltakulta nenäluun aivoihin, mutta kun eivät ne sielläkään pidä, vaan laskevat ulos, ja niin seuraavat lasit kaatuvat lähimmässä krouvissa ja yöllä luultavasti laahustan rantaan miettien mistä hypätä mereen.

Rahaa on siinä vaiheessa mennyt nelinumeroinen luku eikä ala ykkösellä.

Niin että joisinko kaljan jos pystyisin? Totta helvetissä! Mutta eristän sen itsestäni kuiin allerginen sen allergisoivan elintarvikkeen. Kun ei ota ekaa huikkaa, asiat ovat vähän vähemmän sotkussa. Siitä on tullut elämäntapa.

Milloinkaan en arvostele muiden tapaa. 90 prosentilla homma sujuu ihan ok, ja he kykenevät valvomaan juomistaan. Uskoisin että suurkuluttajia/alkoholisteja on 10 prosenttia väestöstä, ja tästä kymmenestä prosentista viidennes on juodessaan myös pahapäisiä. Kutsun tätä leikillisesti Matti Nykänen -syndroomaksi.
 
Raittius ei ole oikeastaan edes tietoinen valintani, vaan jotenkin siitä on tullut tapa. Alkoholi ei enää anna niitä samoja mukavia fiiliksiä, mitä aikoinaan antoi. Olisihan se nousuhumalan hetki varmasti vieläkin ihan kiva, mutta kestää kovin lyhyen aikaa ja uskon, etten muutu yhtään sen fiksummaksi juodessani. En silti ole aivan 100% tea total, vaan saatan silloin tällöin yhä ottaa yhden pienen viskipaukun maun vuoksi, tai prossallisen oluen, jos nollaprossaista ei ole tarjolla, mutta kuten totesin, brenkku ei enää puhuttele samalla tavalla. Ei minua häiritse se, jos joku muu tenuttaa, jutut nyt voivat olla vähän hoopompia, mutta kun ei liian usein satu niihin piireihin, niin kyllä sen kestää.
 
Syvälle pimeyteen on veli Vonka itsensä menneisyydessä ajanut, vilpitöntä ja itseään säästämätöntä tekstiä tulkiten. Pidä pintasi jos perkele vielä korvaan ehdotuksiaan kuiskuttelee. Vapautusta lupaa, kahleet antaa.

Omasta dokaamisesta olen edelleen jonkinlaista kirjanpitoa tehnyt. Viimeisen kahden kuukauden saldo on 2xtuplapukki 0,5l ja 1,5x keskiolut 0,33l. Huomattavasti isompiakin määriä on mennyt viime vuoden syyskuusta alkaneesta muutoksesta lähtien, kokonaisuus kuitenkin tolkussa pysyen. Täysraittius ei ole tähtäimessä, mutta tuohonkin varautumista on jos meno entiseen kallistuisi.

Sitä ei käy kieltäminen, että kaipuuta menneeseen on jäljellä. Märät illanvietot hyvässä sakissa taitavat kuitenkin taaksejäänyttä olla. Ei noissa itsellä enää loppuvaiheissaan alkoholistin uraa minkäänlaisia jarruja löytynyt, vaan homma jatkui aina seuraavaan työvuoroon saakka. Ja duunithan olivat sellaisia, että säännöllisesti vapaat olivat 5-6 vrk:n mittaisia, pidempiäkin. Melkoisissa kohmeloissa tuli vuoroihin ryömittyä ja viimeistä yövuoroa puurtaessa, ajatus tiiviisti majaili helpotuksessa. Eli himassa odottavassa viinalastissa, mikä arjen kahleista irrotusta kuiskaili huutaen. Heti himaan päästyä, korkkia auki ja kohti kirkkautta.

Ja sitten hieman harmillisempaa havaintoa omasta kuupasta: Hyvin vahvasti, ilman yksityiskohtiin menemistä vaikuttaa siltä, että olen onnistunut vuosikymmenien kuluessa osan kognitiivisista kyvyistä peruuttamattomasti pois liuottamaan.

Aivo-Runo:

Hui Hai Hei

Etanoliko

Glia- sekä Hermosolun

Vei (naurua)

Menneeseen ei ole tervettä juuttua, itsesäälin kutittelemaa itkua tuhertaen. Mutta oppia ja ojennusta tuolta on hyvä yrittää rakennella.
 
Tuli tuossa keväällä lomaillessa tissuteltua itsensä vajaaksi kolmeksi viikoksi sairaalaan. Haimatulehduksen lykkäsi. Nyt kun tässä on ollut puolisen vuotta täysin raittiina, niin ei sitä alkoholia kaipaa enää yhtään. Saa viikonloppuisin kotonakin paljon enemmän aikaiseksi kun ei ole kaljatölkki toisessa kädessä. En usko että haluaisin enää palata vanhoihin tapoihin vaikka voisikin. Kyllä selvinpäin on mukavampaa. Senkin olisi vaan voinut tajuta vähän aikaisemmin.
 
Kortexx kirjoitti:
Tuli tuossa keväällä lomaillessa tissuteltua itsensä vajaaksi kolmeksi viikoksi sairaalaan. Haimatulehduksen lykkäsi. Nyt kun tässä on ollut puolisen vuotta täysin raittiina, niin ei sitä alkoholia kaipaa enää yhtään. Saa viikonloppuisin kotonakin paljon enemmän aikaiseksi kun ei ole kaljatölkki toisessa kädessä. En usko että haluaisin enää palata vanhoihin tapoihin vaikka voisikin. Kyllä selvinpäin on mukavampaa. Senkin olisi vaan voinut tajuta vähän aikaisemmin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos sellainen omakuva on muodostunut, ettei rajojen ylläpitäminen dokaamisessa tule onnistumaan. Niin jotakin muuta harkintaan.

Sellaista ihmisestä syntynyttä ei ole, kenellä alkoholismi ei tuhoa tekisi. Pahimmillaan, oppia tulee siihen että sairauden eteneminen ei itsestä riippuvaista ole. Mikä antaa vapauden käsitellä asiaa ikääkuin deterministisenä tapahtumana. Selittäjänä ilman omaa vastuuta.
 
Liuottimet on nimensä veroisia. Muuan tuttu meni tänä vuonna. Nousi aamulla vain kuollakseen siihen. Olihan sillä kilometrimittari jo ajettu yhden kerran ympäri, mutta ei oikein halunnut ajatella asiaa sen syvällisemmin.
 
Kortexx kirjoitti:
Tuli tuossa keväällä lomaillessa tissuteltua itsensä vajaaksi kolmeksi viikoksi sairaalaan. Haimatulehduksen lykkäsi. Nyt kun tässä on ollut puolisen vuotta täysin raittiina, niin ei sitä alkoholia kaipaa enää yhtään. Saa viikonloppuisin kotonakin paljon enemmän aikaiseksi kun ei ole kaljatölkki toisessa kädessä. En usko että haluaisin enää palata vanhoihin tapoihin vaikka voisikin. Kyllä selvinpäin on mukavampaa. Senkin olisi vaan voinut tajuta vähän aikaisemmin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tsemppiä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top