Rajavartiolaitos

YliKoo kirjoitti:
Tunnistin kyllä eteläviitaksi, itse arvelin että se on tuo nimenomainen jonka pohjoispuolella haveri sattui. Ajattelin että jos joku tunnisti paikan.
Klikkaa laajentaaksesi...
sitä vaan mietin, että ajoiko tosiaan takaa jotain tuo paatti, kun onnettomuus sattui? jos näin oli, niin aika pirullinen homma tuo on.
 
Näin Merivartioston partiovene muuttui hetkessä surmanloukuksi – vesi ryöppysi sisään kahden metrin repeämästä
www.is.fi

Näin Merivartioston partiovene muuttui hetkessä surmanloukuksi – vesi ryöppysi sisään kahden metrin repeämästä

Juhannuspäivänä uponneen veneen takaosaan syntyi kaksi metriä pitkä repeämä, josta vesi tulvi sisään nopeasti.
www.is.fi www.is.fi
Juhannuspäivänä uponneen veneen takaosaan syntyi kaksi metriä pitkä repeämä, josta vesi tulvi sisään nopeasti.

Loviisan edustalle juhannuspäivän iltana uponnut merivartioston vene nostettiin keskiviikkona ylös merestä. Nosto-operaatiota oli suorittamassa Rajavartiolaitoksen lisäksi pelastuslaitoksen ja poliisin yksikköjä.

Merivartioston vartiolaiva Turvan partiovene PV 183 ajoi karille ja upposi Keipsalon ja Lindholman saarien välissä. Veneessä oli kolmen hengen miehistö, joista kaksi onnistui pelastautumaan, mutta yksi merivartija jäi sisälle uppoavaan veneeseen.

Veneeseen jäänyt merivartija saatiin nopeasti pois veneestä ja kuljetettiin rajavartiolaitoksen helikopterilla Helsinkiin Meilahden sairaalaan. Siellä hänet todettiin kuitenkin kuolleeksi.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) aloitti sunnuntaina alustavan tutkinnan tapahtumista. Otkesin tutkinnanjohtaja Risto Haimila kertoo, että tekninen tutkinta päästiin aloittamaan heti hylyn noston jälkeen.


Partiovene nostettiin meren pohjasta sen emoaluksen, vartiolaiva Turvan, kyytiin keskiviikkona.
Kuva: Lassi Rinne / IS
Tässä vaiheessa on selvillä se, että uppoamisen aiheutti veneen peräosaan oikealle kyljelle pohjakosketuksen seurauksena syntynyt isohko repeämä. Repeämän koko on Haimilan mukaan noin kaksi metriä pitkä ja kymmenen senttimetriä leveä. Muita ulkoisia vaurioita veneessä ei havaittu.

Reiän sijainti aluksen takaosassa on aiheuttanut sen, että peräosaan on kertynyt vettä erittäin nopeasti, minkä seurauksena vene on uponnut.

– Siinä tämä nopeus on varmasti yllättänyt ja sen vuodon laajuus mikä siinä on ollut. Se on varmasti yllättänyt kaikki, Haimila avaa tapahtumien kulkua.

Hän ei kuitenkaan suostu vielä ottamaan kantaa siihen, kuinka nopeasti vene todellisuudessa upposi.

– En lähde vielä arvioimaan, koska se on meillä vasta selvittelyjen alla. Joudutaan repeämän koon avulla laskemaan virtausnopeuksia ja katsomaan tilavuuksia. Se selviää tutkinnan kuluessa.

”
Jos kaikki tapahtuu erittäin nopeasti, niin se saattaa yllättää ammattilaisenkin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Turmaan johtaneista syistä Haimila toteaa, että veneen jätössä on tapahtunut jotain, mikä on johtanut yhden henkilön menehtymiseen ja kahden pelastumiseen. Hänen mukaansa kuollut henkilö löytyi veneen sisätiloista, tarkempaan paikkaan hän ei ota kantaa.

Vielä ei ole tietoa siitä, miten ja miksi yksi miehistön jäsenistä jäi veneeseen loukkuun. Kaikki kolme henkilöä olivat ammattitaitoisia merivartijoita, ja alus oli heille ennestään tuttu.

– Jos kaikki tapahtuu erittäin nopeasti, niin se saattaa yllättää ammattilaisenkin. Sen jälkeen, kun vene on saavuttanut jonkinlaisen kriittisen kelluntatilanteen, voi olla, että yksikin litra aiheuttaa silmänräpäyksessä lopullisen uppoamisreaktion.


Veneen oikealla puolella on noin kaksi metriä pitkä repeämä, josta vesi tulvi sisään nopeasti.
Kuva: Onnettomuustutkintakeskus
Otkes on kuullut eloonjääneitä miehistön jäseniä turmaan johtaneista syistä. Tutkinnanjohtaja Haimilan mukaan on liian varhaista sanoa, mitkä syyt johtivat aluksen pohjakosketukseen ja yhden henkilön kuolemaan. Hän ei suostu kertomaan, mitä kuulemisista on toistaiseksi saatu selville.

– Se on luottamuksellista tietoa, mitä me kuulemisesta saadaan. Se selviää sitten aikanaan meidän tutkintaselostuksesta, Haimila toteaa.

Haimila ei kommentoi myöskään sitä, epäilläänkö miehistön syyllistyneen johonkin virheeseen.

– Sitäkin selvitellään tässä parhaillaan.

Partioveneen hylky oli vielä tiistai-iltana sen emoaluksen, Vartiolaiva Turvan, kyydissä. Se kuljetetaan rajavartiolaitoksen varaamaan tilaan, jossa hylyn teknistä tutkintaa voidaan jatkaa hyvissä olosuhteissa. Otkes arvioi tutkinnan kestävän noin kahdeksan kuukautta.

– Joka tapauksessa alle 12 kuukautta, joka meillä on tällainen ehdoton perälauta näissä tutkinnoissa. Matkan varrella selviää, onko se sitten 7, 8, 9 vai 10 (kuukautta). Mutta suuruusluokka on tuo, Haimila kertoo.



Suuria avoimia kysymyksiä on Haimilan mukaan kaksi: miksi vene menetti vakavuutensa, ja miksi kaikki henkilöt eivät pelastuneet. Seuraavaksi Otkes perehtyy tarkemmin hylyn rakenteeseen ja vesimassan tunkeutumiseen veneen sisään.

– Lasketaan ja arvioidaan sisään päässeen veden määrä ja se, missä vaiheessa vene on menettänyt vakavuutensa ja käyttäytynyt niin kuin on käyttäytynyt, Haimila selostaa tutkinnan seuraavia vaiheita.

Tutkintaa tehdään yhdessä poliisin kanssa. Molemmat selvittävät tapahtumien kulkua, mutta painopisteet ovat erilaiset. Poliisin vastuulla on tehdä kuolemansyyntutkinta ja selvittää kuolemaan vaikuttaneet olosuhteet. Otkes taas selvittää onnettomuuteen johtaneita syitä ja seurauksia, pelastustoimia ja viranomaistoimintaa.

– Meillä selvitetään tätä koko tapahtumaketjua, ja olisiko siinä jotain opiksi opettavaa ja turvallisuussuositusten myötä annettavaa yleisen turvallisuuden parantamiseksi laajemminkin. Me ei etsitä syyllisiä ja korvausvelvollisia, vaan pyritään estämään tai vähentämään vastaavanlaisia tapahtumia tulevaisuudessa, Haimila kiteyttää.

Tämä onnettomuudesta tiedetään
Tavanomaisella partiointikierroksella ollut merivartioston partiovene PV 183 ajoi karille Keipsalon ja Lindholman saarien välissä juhannuspäivän iltana kello 22.07.
Pohjaan tulleesta repeämästä tulvi sisään runsaasti vettä, mikä sai veneen kallistumaan ja uppoamaan nopeasti.
Veneen kolmihenkisestä miehistöstä yksi merivartija menehtyi jäätyään sisälle vedestä täyttyvään veneeseen. Kaksi muuta pelastuivat.
Turmapaikalla veden syvyys oli vain 0,6 metriä. Veneen keula jäi pinnalle, kun perä kosketti meren pohjaa.
Meriveden korkeus oli tapahtumahetkellä keskimääräistä matalammalla, muttei varoitusrajoilla. Sää oli selkeä ja poutainen, ja keskituulennopeus varoitusrajan alapuolella.
Otkes käynnisti sunnuntaina tapahtumasta alustavan tutkimuksen. Tiistaina Otkes aloitti varsinaisen tutkinnan.
Hylky nostettiin ylös keskiviikkona Otkesin, Rajavartiolaitoksen ja poliisin toimesta.
Otkesin mukaan tutkinta kestää noin kahdeksan kuukautta. Ehdoton takaraja on yksi vuosi.
Kuolleen merivartijan osalta kuolemansyyntutkinnasta vastaa poliisi, eikä siitä tiedoteta enempää.
Klikkaa laajentaaksesi...

cc2b94c59dbb40808734fd9c926a0cf1.jpg
 
Rajamuseoon uudistuksena mm. filmitila, jossa nähdään täälläkin keskustelun aiheina olleita sissikoulutusfilmejä 60-luvulta...
 

Liitteet

  • 7711101D-40F7-4976-BECA-BE434E6E01BD.jpeg
    7711101D-40F7-4976-BECA-BE434E6E01BD.jpeg
    721.5 KB · Luettu: 15
Vartiolaiva Valppaan pienoismalli Merikeskus Vellamossa. Muuan tuttavani palveli aluksella sangen pitkään eri tehtävissä. Kysyin häneltä aluksen aseistuksesta.

laiva.jpg

20mm Madsen, ruumassa jokunen Rk ja muutamia käsisyvyyspommeja. Viimeksi mainitut olivat hernekeittopurkin kokoisia ja painoisia käsiranaatteja, joilla tarvittaessa kommunikoitiin sukellusveneiden kanssa. Tosin yleensä keulatykki pidettiin ammusruumassa kevyessä rasvassa ja keulakannella, pressun alla oli laudanpätkistä kyhätty rakennelma, joka kauempaa katsoen muistutti tykkiä.

Kerran eräs amiraali melkein nojasi rakennelmaan mutta viime hetkellä hänen mielenkiintonsa saatiin kohdistettua muualle. Laudanpätkäviritys johtui siitä, että oikea tykki olisi pitänyt säilyttää keulakannella merivesiroiskeiden takia hyvin tukevassa aserasvassa ja ampumakuntoon laitto olisi kestänyt monta tuntia. Nyt ase oli nostettavissa ammuskuilua myöten paikalleen sangen nopeasti.
Sota-ajan aseistuksena muistaakseni oli 40mm Bofors ja RBU 1200 syvyysraketinheittimet keulakannella. Peräkannelle olisi voitu asentaa syvyyspomminpudottimet mutta se olisi vaatinut pieniä muutostöitä reelinkiin.
 
tulikomento kirjoitti:
Vartiolaiva Valppaan pienoismalli Merikeskus Vellamossa. Muuan tuttavani palveli aluksella sangen pitkään eri tehtävissä. Kysyin häneltä aluksen aseistuksesta.

Katso liite: 42540

20mm Madsen, ruumassa jokunen Rk ja muutamia käsisyvyyspommeja. Viimeksi mainitut olivat hernekeittopurkin kokoisia ja painoisia käsiranaatteja, joilla tarvittaessa kommunikoitiin sukellusveneiden kanssa. Tosin yleensä keulatykki pidettiin ammusruumassa kevyessä rasvassa ja keulakannella, pressun alla oli laudanpätkistä kyhätty rakennelma, joka kauempaa katsoen muistutti tykkiä.

Kerran eräs amiraali melkein nojasi rakennelmaan mutta viime hetkellä hänen mielenkiintonsa saatiin kohdistettua muualle. Laudanpätkäviritys johtui siitä, että oikea tykki olisi pitänyt säilyttää keulakannella merivesiroiskeiden takia hyvin tukevassa aserasvassa ja ampumakuntoon laitto olisi kestänyt monta tuntia. Nyt ase oli nostettavissa ammuskuilua myöten paikalleen sangen nopeasti.
Sota-ajan aseistuksena muistaakseni oli 40mm Bofors ja RBU 1200 syvyysraketinheittimet keulakannella. Peräkannelle olisi voitu asentaa syvyyspomminpudottimet mutta se olisi vaatinut pieniä muutostöitä reelinkiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sota-ajan varustuksessa Sergei kaiketi korvasi jossain vaiheessa Boforsin.

MTV3: mikä ihme on käsisyvyyspommi?
 
mienkoiv kirjoitti:
Rajamuseoon uudistuksena mm. filmitila, jossa nähdään täälläkin keskustelun aiheina olleita sissikoulutusfilmejä 60-luvulta...
Klikkaa laajentaaksesi...

Erillinen filmitila, jossa pyörii luuppina muutama RVL-filmi. Oli 50-luvun itärajapartio, 60-luvun lentopelastusta Lapissa, 2000-luvun koiratoimintaa. Sitten oli namia, pari 50-luvun lopun sissikoulutusfilmiä. Talvi- ja kesäolosuhteissa. Näytettiin mitenkä tehdään asekätkö ja mitenkä ryssän autokolonna väijytetään oikeaoppisesti. Näitä filmejä on ilmeisesti viimeksi näytetty julkisesti joskus 70-luvulla koulutuskäytössä. Sen jälkeen niistä luovuttiin ja päätyivät arkistojen kätköihin.

Nippelitietona mainittakoon, että RVL:n osalta noiden koulutusfilmien neuvonantajana toimi Rajan Mannerheim-ristin ritari Leo Kojo, joka Immolassa palvellessaan kehitteli sissikoulutusta.
 
tulikomento kirjoitti:
Erillinen filmitila, jossa pyörii luuppina muutama RVL-filmi. Oli 50-luvun itärajapartio, 60-luvun lentopelastusta Lapissa, 2000-luvun koiratoimintaa. Sitten oli namia, pari 50-luvun lopun sissikoulutusfilmiä. Talvi- ja kesäolosuhteissa. Näytettiin mitenkä tehdään asekätkö ja mitenkä ryssän autokolonna väijytetään oikeaoppisesti. Näitä filmejä on ilmeisesti viimeksi näytetty julkisesti joskus 70-luvulla koulutuskäytössä. Sen jälkeen niistä luovuttiin ja päätyivät arkistojen kätköihin.

Nippelitietona mainittakoon, että RVL:n osalta noiden koulutusfilmien neuvonantajana toimi Rajan Mannerheim-ristin ritari Leo Kojo, joka Immolassa palvellessaan kehitteli sissikoulutusta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Oijoi!
Joko siellä auki paikat että pääsis?!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top