Raketinheittimet

Itse ymmärsin tästä, että GMRLS:llä ei ole hakupäätä tai muutakaan keinoa tunnistaa kohdettaan, vaan ainoastaan kyky ohjautua annettuun karttapisteeseen? Tällöinhän se on tavallaan kuin GPS-ohjattu lentopommi, kun taas ohjus joko itse tai ampujan tähtäinkomennoilla seuraa maalia?
 
Itse ymmärsin tästä, että GMRLS:llä ei ole hakupäätä tai muutakaan keinoa tunnistaa kohdettaan, vaan ainoastaan kyky ohjautua annettuun karttapisteeseen? Tällöinhän se on tavallaan kuin GPS-ohjattu lentopommi, kun taas ohjus joko itse tai ampujan tähtäinkomennoilla seuraa maalia?

Koko GMLRS-nimitys on /c:stä. Guided Multiple Launch Rocket System. Kun ammutte GMLRS:siä, ammutte kokonaisia heittimiä.

Kuten lainaamassasi tekstissäkin luki, tokihan G tuossa GMLRS:ssä viittaa Guided-sanaan, eli ohjautuvuutta löytyy.
Inertiaohjauksen lisäksi noissa Himarsin GMLRS-raketeissa on myös GPS-navigaatio.

Ja mitä terminologiaan tulee, niin kyllähän Guided Rocket = Missile pätee yleisellä tasolla - ilmeisesti Guided etuliitett käytetään rakettien yhteydessä eritoten silloin, kun on tapahtunut evoluutioa tavallisesta raketista (tässä tapauksessa MLRS-järjestelmästä) ohjautuvaan, eli GMLRS:än. Ja erikseen kehitetyt (rakettimotttorilla varustetut) ovat sitten englanniksi Missile-termillä. Toki esim. Cruise missile -käsitteen alle mahtuu sitten muitakin propulsiotapoja kuin rakettimoottorit, eli "All Guided rockets are missiles, but not all missiles are guided rockets".

(tässä tietoisesti käytin englanninkielisiä termejä, kun suomen kielessä ei taida esim. Guided rocket-termille olla muuta vastinetta kuin ohjus)

Ehdotan, että käytetään sanaa täsmäraketti. Vrt. täsmäpommi, guided bomb.
 
Itse ymmärsin tästä, että GMRLS:llä ei ole hakupäätä tai muutakaan keinoa tunnistaa kohdettaan, vaan ainoastaan kyky ohjautua annettuun karttapisteeseen? Tällöinhän se on tavallaan kuin GPS-ohjattu lentopommi, kun taas ohjus joko itse tai ampujan tähtäinkomennoilla seuraa maalia?
Aivan. Lisäksi GMLRS:ssä on huomioitava se, että sitä ei ohjata ohjaussiivekkeillä tekemään varsinaisia ohjausliikkeitä, vaan se vain aktiivisesti korjaa siivekkeillä rataansa, jotta se osuu annettuun maalipisteeseen.
 
Ohjautuva raketti on mun mielestä ihan hyvä suomennos GMLRS:lle.
Lentopommien kohdalla puhutaan älypommista, joten kai älyraketti samaa logiikkaa noudattaen toimisi? Periaatehan on jokseenkin sama. Jos etuliite äly- kuulostaa hoopolta, voisi kait puhua myös aktiiviraketista? Sehän aktiivisesti säätää lentorataansa.
 
Lentopommien kohdalla puhutaan älypommista, joten kai älyraketti samaa logiikkaa noudattaen toimisi? Periaatehan on jokseenkin sama. Jos etuliite äly- kuulostaa hoopolta, voisi kait puhua myös aktiiviraketista? Sehän aktiivisesti säätää lentorataansa.

Älyraketti-termiä käyttäisin mieluummin raketeista missä on aitoa "älyä", joku hakupää tms. mikä vaikuttaa raketin ohjautuvuuteen eikä vain tietty maalipiste mihin raketti on ohjelmoitu osumaan.
 
Itse ymmärsin tästä, että GMRLS:llä ei ole hakupäätä tai muutakaan keinoa tunnistaa kohdettaan, vaan ainoastaan kyky ohjautua annettuun karttapisteeseen? Tällöinhän se on tavallaan kuin GPS-ohjattu lentopommi, kun taas ohjus joko itse tai ampujan tähtäinkomennoilla seuraa maalia?
Toisaalta oliko esim. ensimmäisen sukupolven mannertenvälisillä ohjuksissa hakupäätä, vaan ainoastaan kyky ohjautua annettuun karttapisteeseen?
 
Toisaalta oliko esim. ensimmäisen sukupolven mannertenvälisillä ohjuksissa hakupäätä, vaan ainoastaan kyky ohjautua annettuun karttapisteeseen?
Eipä nuo lentokoneilla toimitettavat ydinpommitkaan liene täsmäaseita. Puute korvataan riittävällä vaikutuksella maalissa.

Yksiselitteiset ja samalla lyhyet määritelmät ovat aina haasteellisia jos liikkuvia osia on paljon.
 
Lentopommien kohdalla puhutaan älypommista, joten kai älyraketti samaa logiikkaa noudattaen toimisi? Periaatehan on jokseenkin sama. Jos etuliite äly- kuulostaa hoopolta, voisi kait puhua myös aktiiviraketista? Sehän aktiivisesti säätää lentorataansa.

Älypommi on typeränkuuloinen anglismi ("smart bomb"). Täsmäpommi on mielestäni vakiintuneempi ilmaus.
 
Älypommi on typeränkuuloinen anglismi ("smart bomb"). Täsmäpommi on mielestäni vakiintuneempi ilmaus.
Totta, lähinnä hain tapoja ilmaista itseohjautuvaa rakettia, joka kuitenkaan ei ole ohjus.
 
Toisaalta oliko esim. ensimmäisen sukupolven mannertenvälisillä ohjuksissa hakupäätä, vaan ainoastaan kyky ohjautua annettuun karttapisteeseen?
Ballistinen ohjus on vähän erikoistapaus, sen syntyessä ohjattavat ammukset olivat yhtä uusi keksintö kuin se itse, itseohjautuvat taas vielä uudempia. Erotuksena aikakautensa muista raketeista, ballistisissa ohjuksissa oli sentään jonkinlainen ohjausjärjestelmä. Siksi sen terminologiaa ehkä määräävät eri määreet, ohjattavuus nykyään ymmärrettävässä muodossa on syntynyt vasta paljon myöhemmin. Muistelen jo 50-luvun kirjallisuudessa käytetyn termejä "guided missile" ja "ballistic missile" tarkoittaen täysin eri asioita, vaikka kyllähän jälkimmäinenkin säätää lentorataansa. Käsitys itse itseään kohteeseensa ohjaavasta ohjuksesta on levinnyt varmaan vasta 60-luvulla?

En mä kyllä yöuniani menettäisi, vaikka GRLMS-ampumatarviketta puhuteltaisiinkin ohjukseksi. Ihmettelin vain terminologiaa, ja että onko funktioissa jokin ero. Ilmeisesti on.

Toveri @Huhta taisi aiemmin esittää hyvän pointin. Jos käytämme ilmaisua ohjattu GMRLS-järjestelmä, sanomme ohjattu ohjattu moniputkinen raketinheitinjärjestelmä -järjestelmä. Ei ehkä loogista sekään.
 
Ukraina-ketjussa (ainakin) toistellaan minunkin täällä mainitsemaa lukua 2400 Suomen ostamien uusien ohjusten lukumääränä. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä oli vain myyntilupa enintään niin monelle ohjukselle. Yhtään ei ole vielä ostettu ja lopullinen määrä on hyvin usein pienempi kuin myyntiluvan maksimi
 
Ukraina-ketjussa (ainakin) toistellaan minunkin täällä mainitsemaa lukua 2400 Suomen ostamien uusien ohjusten lukumääränä. Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä oli vain myyntilupa enintään niin monelle ohjukselle. Yhtään ei ole vielä ostettu ja lopullinen määrä on hyvin usein pienempi kuin myyntiluvan maksimi
Tällä kertaa voitaisiin olla tyytyväisiä vaikka saataisiin vain puolet luvan määrästä.
 
En mä kyllä yöuniani menettäisi, vaikka GRLMS-ampumatarviketta puhuteltaisiinkin ohjukseksi. Ihmettelin vain terminologiaa, ja että onko funktioissa jokin ero. Ilmeisesti on.

Toveri @Huhta taisi aiemmin esittää hyvän pointin. Jos käytämme ilmaisua ohjattu GMRLS-järjestelmä, sanomme ohjattu ohjattu moniputkinen raketinheitinjärjestelmä -järjestelmä. Ei ehkä loogista sekään.
GMLRS. Guided Multiple Launch Rocket System. Pahoittelen pilkunnusintaani, pisti vain silmiini nuo virheelliset akronyymit. Mikäli ne olivat tarkoituksellisia enkä vain ymmärtänyt pointtia niiden takana, niin pahoittelen vielä uudelleen potenssiin kaksi.
 
Koko GMLRS-nimitys on /c:stä. Guided Multiple Launch Rocket System. Kun ammutte GMLRS:siä, ammutte kokonaisia heittimiä.
Näyttäisi siltä, että englanninkielisessä materiaalissa GMLRS-nimityksellä viitataan aina vain ampumatarvikkeeseen ja itse alusta on MLRS (M270) tai HIMARS.

Oma näkemykseni termeistä:

Laukaisualusta Suomessa 298 RSRAKH 06 on "MLRS"

Ampumatarvikkeina tuohon voivat olla mm.
MLRS-raketit, mm AT2 (miinaraketti), M26 (a.k.a. kuorma-ammus, rypälepommi), M28 (harjoitusraketti)
GMLRS-raketit eri variantteina, M30, M31xx, M32xx ("GMLRS-raketti" on pv:n käyttämä termi, a.k.a. täsmäraketti)
ER GMLRS-raketit (+UNITARY/AW) (modernimmat, pitkän kantaman versiot edellisistä)
ATACMS (M39, M48, M57) ja tuleva PrSM (a.k.a. tykistöohjus, lyhyen kantaman ballistinen ohjus)
 
Viimeksi muokattu:
GMLRS. Guided Multiple Launch Rocket System. Pahoittelen pilkunnusintaani, pisti vain silmiini nuo virheelliset akronyymit. Mikäli ne olivat tarkoituksellisia enkä vain ymmärtänyt pointtia niiden takana, niin pahoittelen vielä uudelleen potenssiin kaksi.
Pitäisivät jotain rotia noissa lyhenteissään. Ainoa tapa kirjoittaa ne on kaataa aakkosia internettiin, saavat perillä sitten järjestelllä ne.
 

Viro ostaa Himars-raketinheitinjärjestelmiä Yhdysvalloista yli 200 miljoonalla dollarilla​

Himars-lavettien osto on Viron historian suurin asekauppa.

Himars-raketinheitinjärjestelmä sotaharjoituksessa Latviassa syyskuussa 2022.

Himars-raketinheitinjärjestelmä sotaharjoituksessa Latviassa syyskuussa 2022. KUVA: INTS KALNINS / REUTERS
Johannes Pulkkinen HS

14:50
VIRO on sopinut kuuden Himars-raketinheitinjärjestelmän ostamisesta Yhdysvalloista, kertoo uutistoimisto AFP.

Kaupan arvoksi kerrottiin yli 200 miljoonaa dollaria eli yli 190 miljoonaa euroa. Kyseessä on Viron historian suurin asekauppa.

Viron puolustusinvestoinneista vastaavan laitoksen johtaja Magnus-Valdemar Saar allekirjoitti sopimuksen hankinnasta Yhdysvaltain puolustusministeriön alaisen viraston kanssa perjantaina.

Viro kertoo aikovansa hankkia myös muun muassa ammuksia, koulutusta ja logistiikkaa.

Virolaisviranomaiset eivät kertoneet tilattujen rakettien määriä, mutta ostojen sanottiin sisältävän sekä 300 kilometrin päähän yltäviä että lyhyemmän kantaman raketteja.

Ensimmäisten toimitusten on määrä saapua vuonna 2024.

HIMARS-LAVETTIEN valmistaja on yhdysvaltalainen aseteollisuusyhtiö Lockheed Martin.

Kuorma-auton alustalle rakennettu Himars-raketinheitinjärjestelmä on tullut tunnetuksi Ukrainan käytössä sen puolustautuessa Venäjän hyökkäystä vastaan.

Himarseja on laajasti pidetty yhtenä tehokkaimmista Ukrainan käytössä olevista aseista, AFP toteaa.

Viime kuussa Liettua kertoi ostavansa kahdeksan Himars-järjestelmää 495 miljoonalla dollarilla eli noin 470 miljoonalla eurolla.
 

Näitä sopis tulla kans meille. Nyt kun on rahhaa ku fyrkkaa hankintoihin, niin 1000 kpl alkuun.

Ei välttämättä kannata hirveästi panostaa, kun se -ER malli taitaa kantaa sen saman 150km kuin tuo. Ellei sitten uutta tietoa ole saatavilla? Mutta voi olla että tuo SDB esim. läpäisee enemmän kuin ER.
 
Back
Top