Rauhanturvaajat turhan varovaisia

Jos olen oikein ymmärtänyt herrat ovat PV,n nuorempaa palkattua henkilöstöä. Kirjoituksissanne huokuu jotain joka saa minut epäilemään kirjoituksiani PV,n henkilöstö virakamiesmäistymisestä, ainakin kokonaisuudessaan.

Itse asiassa jo kolmas vuosikymmen menossa intin hommissa. Henkilökunnan, etenkin upseerien "virkamiesmäistyminen" on ihan aito huoli. Valintaprosessi kitkee ihan tutkimustenkin mukaan pois äärilaukauksia ja suosii keskitientallaajia jotka eivät keikuta venettä liikaa. Jotenkin pitäisi pitää huolta että ne "soturityypit" ei putoa kokonaan pois "tutkijatyyppien" sisään saamiseksi. Pakollinen ulkomaanpalvelus voisi olla yksi keino tähän.
 
Itse asiassa jo kolmas vuosikymmen menossa intin hommissa. Henkilökunnan, etenkin upseerien "virkamiesmäistyminen" on ihan aito huoli. Valintaprosessi kitkee ihan tutkimustenkin mukaan pois äärilaukauksia ja suosii keskitientallaajia jotka eivät keikuta venettä liikaa. Jotenkin pitäisi pitää huolta että ne "soturityypit" ei putoa kokonaan pois "tutkijatyyppien" sisään saamiseksi. Pakollinen ulkomaanpalvelus voisi olla yksi keino tähän.

Antaisin 80 tykkäystä, jos osaisin. Olikohan toinen kerta minun muistiini, kun joku kantasotilas heittää kylmästi framille tämän faktan. Upseerijoukko on käsittääkseni liian homogeeninen. Se tuottaa pitkässä juoksussa paljon sellaista, joka ei ole eduksi.
 
Antaisin 80 tykkäystä, jos osaisin. Olikohan toinen kerta minun muistiini, kun joku kantasotilas heittää kylmästi framille tämän faktan. Upseerijoukko on käsittääkseni liian homogeeninen. Se tuottaa pitkässä juoksussa paljon sellaista, joka ei ole eduksi.

Voi olla, että valinta- ja koulutusprosessi karsii ns. "Marokon kauhuja" ja "Törnejä", jotka eivät välttämättä sopeudu rauhanajan touhuihin. Eli heppuja, jotka pitää laittaa lasikaappiin rauhan aikana tarralla "Sodan sattuessa riko lasi!" :D
 
Voi olla, että valinta- ja koulutusprosessi karsii ns. "Marokon kauhuja" ja "Törnejä", jotka eivät välttämättä sopeudu rauhanajan touhuihin. Eli heppuja, jotka pitää laittaa lasikaappiin rauhan aikana tarralla "Sodan sattuessa riko lasi!" :D

Sinun kotimaassasi käsittääkseni näillä hepuilla on ihan vasittu roolinsa ja uramallinsa, heidän arvonsa tiedostetaan?
 
Sinun kotimaassasi käsittääkseni näillä hepuilla on ihan vasittu roolinsa ja uramallinsa, heidän arvonsa tiedostetaan?

Israelissa on perinteisesti ollut, että jokaista uutta ongelmaa varten perustetaan oma yksikkö. :D Joten erikoisempienkin persoonien on helppo löytää sopiva paikka itselleen kaikenlaisten erikois- ja muiden eliittiyksiköiden joukosta. Tai ihan tavallisessakin yksikössä. IDF on aika hyvä ns. "lateraalisessa" siirrossa, eli kattotaan kaverille sopiva homma. Ja ehken sekin kertoo jotain, että täällä hyvin arvostettu Orde Wingate ei välttämättä ollut ihan tavallinen persoona (esim. myöhemmin mainetta Chindit-joukkojen komentajana), täällä tunnettu Jewish Special Night Squadsin perustajana: http://en.wikipedia.org/wiki/Special_Night_Squads

Miestä ei hyvällä tahdollakaan voisi sanoa ihan normaaliksi tai edes täyspäiseksi...sopiva sana kai olisi "erikoinen"..ja sama sopii moniin värvääminsä paikallisiin... :D Eli perinteitä tuolla saralla kyllä löytyy.

Esim. hyvä tuttu aikoinaan valittiin ilmavoimiin pilottikurssille, halusi lentää taisteluhelikopteria ja päätyi lopulta panssarikomentajaksi. Byrokratia tuntuu olevan pienempi este kuin monissa muissa asevoimissa tuollaiseen.
 
Israelissa on perinteisesti ollut, että jokaista uutta ongelmaa varten perustetaan oma yksikkö. :D Joten erikoisempienkin persoonien on helppo löytää sopiva paikka itselleen kaikenlaisten erikois- ja muiden eliittiyksiköiden joukosta. Tai ihan tavallisessakin yksikössä. IDF on aika hyvä ns. "lateraalisessa" siirrossa, eli kattotaan kaverille sopiva homma. Ja ehken sekin kertoo jotain, että täällä hyvin arvostettu Orde Wingate ei välttämättä ollut ihan tavallinen persoona (esim. myöhemmin mainetta Chindit-joukkojen komentajana), täällä tunnettu Jewish Special Night Squadsin perustajana: http://en.wikipedia.org/wiki/Special_Night_Squads

Miestä ei hyvällä tahdollakaan voisi sanoa ihan normaaliksi tai edes täyspäiseksi...sopiva sana kai olisi "erikoinen"..ja sama sopii moniin värvääminsä paikallisiin... :D Eli perinteitä tuolla saralla kyllä löytyy.

Esim. hyvä tuttu aikoinaan valittiin ilmavoimiin pilottikurssille, halusi lentää taisteluhelikopteria ja päätyi lopulta panssarikomentajaksi. Byrokratia tuntuu olevan pienempi este kuin monissa muissa asevoimissa tuollaiseen.

Tuota luovuutta tehtävien järjestelyssä olen seurannut ihaillen. Homma ei pysähdy kaavamaisiin esteisiin, ja kaikille löytyy tarvittaessa sopiva homma.

Kahdeksanmiljoonaisen kansan asevoimien vakinaisessa palveluksessa on noin 176 500 sotilasta, joista noin 110 000 on asevelvollisia. Kun reservissä olevat sotilaat lasketaan mukaan, asevoimien kokonaisvahvuus on noin 621 500 sotilasta. Rajavalvontaan osallistuu noin 8 000 rajapoliisia, jotka toimivat yhteistyössä asevoimien kanssa.
Asepalveluksen päätyttyä reserviläiset suorittavat korkeintaan 39 päivää palvelusta vuosittain. Tätä aikaa voidaan kriisitilanteissa pidentää.

Miksihän Israel ei pidä miesmääräisesti pineikokoista NATO-konseptia parhaana ratkaisuna? :)

Eikö 90 000:lla miehellä voisi sanoakaan 50 miljoonalle vihamieliselle arabille, että "täällä tulee turpaan"?
 
Itse asiassa IDF on kriisissä:

http://www.timesofisrael.com/all-israeli-army-reserve-training-canceled-for-2014/
http://www.jpost.com/Defense/IDF-scaling-back-due-to-budget-crisis-354420

Palkka- ja eläkemenot, varuskuntien kiinteistöverot, arvonlisäverot ja sosiaalikulut ylittävät jo kalustobudjetin....kuulostaako tutulta?

Onhan tätä liikkeellä. Itse kutsun sitä huonoksi taloudenpidoksi, jossa kaikki instanssit yrittävät niistää sopasta jonkin katteen. Ja sitten supistetaan ja kaikki kärsivät. Mitä kiinteistöä enää kuppaat, kun se suljetaan? Verotatko työntekijöitä, joita ei ole? Kenelle myyt sähkön, ruoan, vaatteet?

Hiiri se kissalle takkia ompeli. Loppuikin kangas, teki housut. Loppuikin kangas, teki paidan. Loppuikin kangas, tekikin sukat...

Kissa hermostui ja söi hiiren.
 
Ihan sama onko operatiivista tai ei. On kielletty kertomasta. Sen minusta pitäisi riittää. Arvostan itse sitä että myös reserviläiset ovat pitäneet monet asiat omana tietonaan, vaikka niistä osa vois ollakin "raflaavaa" Iltapulu kamaa. Kertoo myös mielestäni SKJA:n hyvästä sisäisestä ryhmäkurista ja "taisteluhengestä" joka joukkoihin on syntynyt. Mutta ai niin nämäKIN asiathan ovat merkityksettömiä kotimaan puolustuksen kannalta!


Aikanaan rotaatiokoulutuksessa eräs jokusen mission kiertänyt iäkkäämpi kantaluutnantti veti tupakkipaikalla körssiä ja totesi näin. "Kuulkaas pojat. Kunmä lopetan nää hommat, niin aattelin kirjoittaa tästä vielä kirjan."

Muutama imaisu myöhemmin.

"Mutta eipä sitä kyllä kukaan uskoisi."

Afganistanista ei ole kokemuksia, mutta kaikenlaista sattumusta tuli vartiojääkärinä nähtyä ja joskus hevosmiesten tietotoimistokin on tiedottanut. Kyllähän ihan Kosovostakin saati muutamasta aiemmasta keikasta olisi kaikenlaista jutuntynkää saanut aikaan, varsinkin jos vähän revittelisi ja irroittelisi kontekstistaan. Silloin joskus - entisenä lehden kesäsenttarina - ihmettelin itsekin, että ihmeen vähän näistä kotomaassa kirjoitellaan. Mutta varmaan hyvä niin.

Kattellaan sitten joskus 2040-luvulla, muistikirjassa on pari mahdollisesti kiinnostavaa yksikön päiväkirjaa jotka ehkä kaivan esille kun eläkkeellä olen. Olettaen että ovat päätyneet Sota-arkistoon tjsp. eivätkä saunan sytykkeiksi.
 
http://www.hs.fi/kotimaa/Vammautuneet+rauhanturvaajat+taistelevat+hoidosta/a1401681619924

Vammautuneet rauhanturvaajat taistelevat hoidosta


Neljä vammautunutta rauhanturvaajaa aloittaa historiallisen ryhmäkuntoutuksen ilman valtion rahoitusta Laitilassa
3.6.2014 5:00 29

Toni Lehtinen

HELSINGIN SANOMAT



Helikopteriturma muutti rauhanturvaaja Timo Heikkisen elämän Namibiassa. Vuosien uurastuksen jälkeen neljä rauhanturvatehtävissä vammautunutta saa nyt yksityisin varoin kuntoutusta varsinaissuomalaisessa laitoksessa. Pilottihankkeen puuhaajat toivovat, että muutkin noin parikymmentä kriisinhallinnassa vammautunutta saisivat apua - valtiolta, joka heidät vaarallisiin tehtäviin lähetti. Toimittaja, kuvaus ja leikkaus: Kalle Koponen



Tältä pohjalta ketjun avaus "liian varovaisista rauhaturvaajista" asettuu kyllä toiseen valoon.
 
Tehtävissä on palvellut maailmanlaajuisesti kaikkiaan 800 000 henkilöä. Kypros on ollut suomalaisille kohtalokkain, surmansa sai 13 rauhanturvaajaa. Siinailla suomalaisia kuoli seitsemän ja Golanin operaatiossa Undofissa viisi.

Kaikkiaan suomalaisa on kuollut viitisenkymmentä, mutta vihamielisen toiminnan tuloksena vähemmistö.

Kansakunnista noin sata uhria ovat antaneet Kanada, Britannia, Ranska ja Ghana. Kanadalle vaarallisia olivat Siinai ja Kypros, 53 ja 28 kuollutta. Kyproksella on menehtynyt myös 57 brittiä, 24 tanskalaista sekä 17 ruotsalaista.

Totta kai vammautuneita pitää kuntouttaa. Määräkään ei ole suuren suuri. Nyt sitä tehdään yksityisin varoin aivan kuten sotaveteraanejakin on kuntoutettu keräysvaroin.

Poliitikot...

Kari_16.10.08.jpg
 
Afganistanista ei ole kokemuksia, mutta kaikenlaista sattumusta tuli vartiojääkärinä nähtyä ja joskus hevosmiesten tietotoimistokin on tiedottanut. Kyllähän ihan Kosovostakin saati muutamasta aiemmasta keikasta olisi kaikenlaista jutuntynkää saanut aikaan, varsinkin jos vähän revittelisi ja irroittelisi kontekstistaan. Silloin joskus - entisenä lehden kesäsenttarina - ihmettelin itsekin, että ihmeen vähän näistä kotomaassa kirjoitellaan. Mutta varmaan hyvä niin.

Tulilinjalla - Ajankuvia Finnbatt/UNIFILin taipaleelta 1982-1994
https://dl.dropboxusercontent.com/u/65938056/Tulilinjalla osa I.pdf
https://dl.dropboxusercontent.com/u/65938056/Tulilinjalla osa II liitteet.pdf
 

Itse olen ihmetellyt, että joistakin UNIFILin helteisistä viikoista (helteisin viikko varmaan oli Counter Responsibility 1993) ylipäänsä on selvitty ilman tappioita. On siinä tuuriakin ollut. Tosin miehitettyyn shelteriin ei tullut 150-millisen täysosumaa. Ihan viereen tuli usein, etäisyys 20-30 metriä. Veljeni oli mukana evakuoimassa porukkaa ja kriittisessä paikassa olevaan shelteriin tuli täysosuma, kun olivat saaneet väen Pasiin ja ajaneet muutaman metrin. Ne olisivat menneet kaikki. Pitäisi kaivaa broidin jäämistöstä fotoja, kyllä niissä aika kalpeita nassuja näkyy ainakin nuoremmilla parikymppisillä pojilla.

YK:n rooli on hankala juuri noissa "operaatioissa". Käkit shelterissä, kun Israel leikkii isäntää ja ampuu kohti ja muuna aikana yrität estää aseellisten pörräämistä valvotuilla alueilla tarkasti rajatuin valtuuksin. Muutenhan se on tosiaan chilliä verrattuna johonkin A-maahan ja kyllähän joku Kosovo lopulta oli rauhallinen paikka verrattuna Lipskeihin. Libanon on turhauttava ja omalla tavallaan vaarallinen hetkittäin.

Nämä on niin erilaisia juttuja, ei kannata ehkä puhua samassa aiheessakaan. Afganistanista, jossa joukot ovat talipanien vihollisia, jossa tienvarsipommit ja vihamieliset iskut vaanivat, pitäisi puhua omassa operaatioketjussa. Ei ole rauhanturvaoperaatio.
 
http://www.hs.fi/kotimaa/Vammautuneet rauhanturvaajat taistelevat hoidosta/a1401681619924

Vammautuneet rauhanturvaajat taistelevat hoidosta


Neljä vammautunutta rauhanturvaajaa aloittaa historiallisen ryhmäkuntoutuksen ilman valtion rahoitusta Laitilassa
3.6.2014 5:00 29

Toni Lehtinen

HELSINGIN SANOMAT



Helikopteriturma muutti rauhanturvaaja Timo Heikkisen elämän Namibiassa. Vuosien uurastuksen jälkeen neljä rauhanturvatehtävissä vammautunutta saa nyt yksityisin varoin kuntoutusta varsinaissuomalaisessa laitoksessa. Pilottihankkeen puuhaajat toivovat, että muutkin noin parikymmentä kriisinhallinnassa vammautunutta saisivat apua - valtiolta, joka heidät vaarallisiin tehtäviin lähetti. Toimittaja, kuvaus ja leikkaus: Kalle Koponen



Tältä pohjalta ketjun avaus "liian varovaisista rauhaturvaajista" asettuu kyllä toiseen valoon.

Käsittääkseni näitä "työssään" vammautuneita on kohdeltu kutakuinkin samoin kuin muitakin "työssään" vammautuneita. Yhteiskunta pyrkii lähtemään siitä, että jokainen saa tasamitoin samaa. Tunnen hlökoht. erään kv-toimissa henkisesti vammautuneen eks-sotilaan. Ilman toimivaa läheisverkostoa hän olisi omien sanojensa mukaan jo ammoin siirtynyt ikuisuusmatkalle. Monesti olen miettinyt tämän hlön tilannetta, ja olen sitä mieltä, että nämä hlöt, joiden mieli ja henkinen tasapaino on ottanut pahasti osumaa, ovat kaikkein avuttomimpia ja lopulta rihaisimpia.

Tarkoitus ei ole vähätellä kenenkään onnettomuuden vakavuutta tai arvioida näitä tasoja. Ehkä yritän sanoa, että meidän ihmisten on yritettävä ottaa enemmän vastuuta niistä, jotka ovat elämässään ottaneet osumaa, oli kyse sitten kv-sotilaista tai telineiltä tippuneista raksamiehistä.
 
Olen ennenkin kirjoittanut ja kirjoitan nytkin: kansainvälisissä sotilasoperaatioissa vammautuvien tulisi saada erityisen hyvä kohtelu valtiolta. Miksi? Koska kotimaassa, mukaan lukien kotimaan asepalvelus, on mahdollista normittaa työturvallisuus hyvälle tasolle. Toimittaessa poikkeusolojen keskellä ei vihamielisten ulkoisten toimijoiden vaikutusta pystytä sulkemaan pois, eikä kaikesta palvelusturvallisuuden huomioimisesta huolimatta pystytä työsuojelutarkastajalle kelpaavaa onnelaa polkaisemaan pystyyn niillä voimavaroilla joita asiaan varataan.

Erityisen selvää tuon pitäisi olla silloin, kun taistelija vammautuu asevaikutuksen tai muun vihollisen toiminnan johdosta. Väitän kuitenkin, että osa muustakin fyysisestä ja ilman muuta henkisestä vammautumisesta juontaa juurensa olosuhderasitukseen.

Ja tuosta vapaaehtoisuudesta... Kannattaa miettiä huvikseen mitä riskejä on vaikkapa omassa elämässään valmis hyväksymään niin että niitä ei hallita mitenkään. Voisi olla missioille hankala lähteä jos ei ole lähtijöitä.
 
Ja tuosta vapaaehtoisuudesta... Kannattaa miettiä huvikseen mitä riskejä on vaikkapa omassa elämässään valmis hyväksymään niin että niitä ei hallita mitenkään. Voisi olla missioille hankala lähteä jos ei ole lähtijöitä.

Jaa-a. Tietääkseni tilastollisesti RT-kavereiden työ on aika turvallista. Että en näe syytä alkaa sotilaita tässä suhteessa hyysäämään kun ei sitä tehdä oikein muillekkaan, etenkin kun vapaaehtoispohjalta he sinne lähtevät. Sitten jos joskus tulee lähtö käskettynä niin sitten voi miettiä asiaa vähän toisin.
 
Jaa-a. Tietääkseni tilastollisesti RT-kavereiden työ on aika turvallista. Että en näe syytä alkaa sotilaita tässä suhteessa hyysäämään kun ei sitä tehdä oikein muillekkaan, etenkin kun vapaaehtoispohjalta he sinne lähtevät. Sitten jos joskus tulee lähtö käskettynä niin sitten voi miettiä asiaa vähän toisin.

Jokainen voi myös kotimaassa valita onko työnantajansa hommissa vai ei. Oletan vakuutuksen korvaavan tarvittavan hoidon myös siviilityönantajani työtapaturmiin liittyen. Miksi kriisinhallintahommat olisivat mikään poikkeus? Mistään hyysäämisestä ei todellakaan ole kyse.

Kun valtio kerran sotilailleen painottaa palveluksessa tapahtuneiden tapaturmien hoidon korvausta jo ennen reissua, niin voisi sitten myös toteuttaa ne lupauksensa niille vammautuneille.
 
Oma valinta on myös hyväksyykö työnantajakseen lurjuksen, joka on hoitanut asiat niin että kunnon hoitoa ja kuntoutusta ei saa. Tässä vaiheessa ainakin kaikille rauhanturvaajille ja kriisinhallitsijoille pitäisi olla selvää että jos vammaudut niin et välttämättä saa kunnon hoitoa, korvausta ja joudut tappelemaan eri valitusteiden kautta oikeuksistasi. Hakijoita riittää kyllä... Kukas muuten näillä reissuilla on työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies jne.? On tärkeää olla tietoinen voimassaolevasta lainsäädännöstä koskien työturvallisuutta.
 
Back
Top