Rautatiet sotilaskäytössä ja huoltovarmuudessa
- Viestiketjun aloittaja Samovarius
- Aloitus PVM
Saa maksaa, mutta ei mitä tahansa. Riittää kun henki pihisee, eli pohjoisen NATO radat ja sitten tarkan harkinnan mukaan joku yksittäinen yhteys etelään olemassa olevan rinnalle, hiukan optimoiden reittiä.
Arvelisin, että juuri näin se tulee menemään. Kaikkien ratojen vaihtaminen ei ole realistinen vaihtoehto.
Rataverkkoa pitää myös ajatella seuraavan sadan vuoden ajalle. Me ollaan silloinkin lähes saarivaltio ystäviimme nähden. Oletan, että suomen ja muiden maiden välisestä rakkaudesta raideliikenteestä on seuraavankin 100 vuoden aikana yli 90% itärajan yli. Siellä tuskin vaihdetaan rataleveyttä eurooppalaiseksi.
Omasta mielestäni ruotsin ja ehkä norjan rajan yli on syytä tehdä useampi pisto eurooppalaisella rataleveydellä. Pistot suomeen Kemi-Tornio alueelle ja muutamille logistiikkavarikoille pohjoisempana (rakennettava osin alusta asti). Edes Rovaniemelle asti en haluaisi maksaa tuplarataa. Suomen puolella radat taitaa nyt päättyä Kolariin ja Rovaniemelle. En tunne Ruotsin ja Norjan pohjoisinta rataverkkoa, mutta jos siellä ratoja on edes 20 km päässä Suomesta, niin 1-2 pistoa Suomen puolelle myös Kolaria pohjoisemmaksi, kiitos.
Omasta mielestäni ruotsin ja ehkä norjan rajan yli on syytä tehdä useampi pisto eurooppalaisella rataleveydellä. Pistot suomeen Kemi-Tornio alueelle ja muutamille logistiikkavarikoille pohjoisempana (rakennettava osin alusta asti). Edes Rovaniemelle asti en haluaisi maksaa tuplarataa. Suomen puolella radat taitaa nyt päättyä Kolariin ja Rovaniemelle. En tunne Ruotsin ja Norjan pohjoisinta rataverkkoa, mutta jos siellä ratoja on edes 20 km päässä Suomesta, niin 1-2 pistoa Suomen puolelle myös Kolaria pohjoisemmaksi, kiitos.
Minusta on sinällään strateginen etu tulevaisuudessa jos meillä on rinnakkain asennettuna joillekin osuuksille ainakin zenäläinen leveys ja normaali-ihmisten käyttämä eurooppalainen leveys. Perustelen tätä sillä että kunhan tuo idän uhka on taas pistetty hetkeksi nuolemaan haavojaan useampi vuosikymmen niin Suomella on mahdollisuus toimia kaupallisesti kannattavana rahtihubina kun zenäjä varmasti keksii jotain myytävää länteen kehitysmaana joka ei kykene muuhun kuin alkutuottajana sivistyneelle maailmalle. Ja jos zenäjä ei kykene tekemään jotain mikä Eurooppaa kiinnostaisi niin maarahti Kiinasta tulee silti siten että itänaapurimme on kauttakulkumaana. Eli voimme tuon sotilaallisesti strategisen välttämättömyyden ottaa myös kaupallisena etuna maamme infrastruktuurille. Halvin se ei ole, mutta toisaalta jos vaihteeksi saadaan EU:sta tukea infraan sen antamisen sijaan niin senkin puoleen näen tässä positiivisia puolia myös talouden saralla ja onhan taloudellinen voima myös sotilaallista voimaa kuten näemme nytkin käynnissä olevassa konfliktissa miten raha ohjaa kykyä projisoida voimaa konfliktin kaikilla osapuolilla.
Viimeksi muokattu:
rukkaskikka
Majuri
Trafikverketin kartta Ruotsin liikenneyhteyksistä: satamat, lentokentät, lauttayhteydet, rautatiet, maantiet.
Viimeksi muokattu:
Minusta jotakuin tuon kuvan mukainen suunnitelma alkuun olisi paras. Arktinen rata ensisijaisena kohteena sekä Haaparannan ja Tornion kautta Kemiin sekä Rovaniemelle jollakin tapaa standardi leveys käyttöön suomen raideleveyden rinnalle.
Myöhemmin vois standardirataa jatkaa Oulun kautta etelämmäksi ja ehkä Kolarista Sromsaan
Mistä tuonne saataas radan käyttäjät. Jos Venäjä ei hyökkää, niin meillä on tehty 18 000 ihmiselle kahdella eri raideleveydellä ikiomaa rataa 150 kilsaa. Hintalappu noin 8 miljardia.
Benelli
Respected Leader
Turismin ja rahdin määrä tulee kasvamaan ilmaston lämmetessä ennemmin tai myöhemmin.
Mikä olisi peruste noin isolle hintalapulle? Tuskin tuonne mitään suurnopeusrataa tehtäisiin, vaan joku 100 km/h riittäisi aivan hyvin. Päätarkoitus olisi tavaraliikenne, vaikka toki mm. lasketteluturisteja varten kannattaisi yöjuniakin ajaa tuonne.
Rakuska
Alikersantti
Omasta mielestäni aika skeidaa
Olisiko kuitenkin parasta vain panostaa kunnolla kaikki sillalta näyttävät ja jysäyttää maantasalle, jos nyt sitten oikeasti siltä vaikuttaa ? Rysyt osaavat rakentaa raiteita eikä se ole vaikeaa, jos on jo rautatien penkka olemassa. Jos jokainen silta on räjäytetty, joo, kyllähän ne hiljalleen korjavat myös ne, mutta tämä edellyllää ylivataa tai rauhaa. Jos on aikaa korjailla kaikki sillat, on varmaan aikaa vaihtaa myös kiskot leveämmälle.
No, jos EU maksaisi kaikki viulut, mahtaisiko hommalla olla väliä. Mutta kun minä tiedän, että EU ei maksa. Kyllä se on suomipoika aina joka tämmöiset maksaa selkänahastaan ja EU saattaa ehkä vähän "jelpata tai tukea" jos kovin raskaasti painostaa jossakin hommassa.
Olisiko kuitenkin parasta vain panostaa kunnolla kaikki sillalta näyttävät ja jysäyttää maantasalle, jos nyt sitten oikeasti siltä vaikuttaa ? Rysyt osaavat rakentaa raiteita eikä se ole vaikeaa, jos on jo rautatien penkka olemassa. Jos jokainen silta on räjäytetty, joo, kyllähän ne hiljalleen korjavat myös ne, mutta tämä edellyllää ylivataa tai rauhaa. Jos on aikaa korjailla kaikki sillat, on varmaan aikaa vaihtaa myös kiskot leveämmälle.
No, jos EU maksaisi kaikki viulut, mahtaisiko hommalla olla väliä. Mutta kun minä tiedän, että EU ei maksa. Kyllä se on suomipoika aina joka tämmöiset maksaa selkänahastaan ja EU saattaa ehkä vähän "jelpata tai tukea" jos kovin raskaasti painostaa jossakin hommassa.
Jos Suomi olisi Baltian maa, niin EU epäilemättä maksaisi suuremmitta mutinoitta 80%. Mutta kun olemme ns. rikas maa, niin jo 30 prosentin maksuosuus olisi merkittävä saavutus.
Junamatkoja aiotaan nopeuttaa valtavalla summalla – ratojen hinnalla saisi uudet hävittäjät
Ratayhteyksien suunnittelukulut ovat satoja miljoonia ja riskinä on, että ne valuvat hukkaan.
yle.fi
Jäämeren radan rakentamista selvitetään Norjan Kirkkoniemeen – hinta-arvio 2,9 miljardia euroa
Jäämeren radan kokonaiskustannukset olisivat Suomen puolella arviolta 2 miljardia ja Norjan puolella 0,9 miljardia euroa. Ennustetuilla kuljetusmäärillä ratahanketta pidetään kuitenkin kannattamattomana.
Viimeksi muokattu:
Onneksi Kirkkoniemi on poissa laskuista nykyään. Mutta tuo Kiirunasta (tai Jällivaarasta) Kolarin-Kittilän-Sodankylän kautta Rovaniemelle tai Kemijärvelle olis kyllä kannattava jos kaivostoiminta laajenee, samoin huoltovarmuuden kannalta ja NATO joukkojen siirtojen puolesta rakentamisen arvoinen.Vuonna 2018 laskettiin näin:
Junamatkoja aiotaan nopeuttaa valtavalla summalla – ratojen hinnalla saisi uudet hävittäjät
Ratayhteyksien suunnittelukulut ovat satoja miljoonia ja riskinä on, että ne valuvat hukkaan.
Jäämeren radan rakentamista selvitetään Norjan Kirkkoniemeen – hinta-arvio 2,9 miljardia euroa
Jäämeren radan kokonaiskustannukset olisivat Suomen puolella arviolta 2 miljardia ja Norjan puolella 0,9 miljardia euroa. Ennustetuilla kuljetusmäärillä ratahanketta pidetään kuitenkin kannattamattomana.
Tossa oli vähän hinta-arviota, mitä rata voi maksaa. 3 miljardilla saisi esim. 25 kpl Lockheed Martin C-130J Super Herculesta.
Mikfin70
Ylipäällikkö
Mihin ihmeeseen Suomi tarvitsisi tuollaista määrää kuljetuskoneita? Ja mallilla ei tee strategisissa kuljetuksissa yhtään mitään.
Kyllä tuo hanke on fiksumpi, kuin tunnin juna Turkuun, joka palvelee vain pääministeriä.
Vuonna 2018 laskettiin näin:Junamatkoja aiotaan nopeuttaa valtavalla summalla – ratojen hinnalla saisi uudet hävittäjät
Ratayhteyksien suunnittelukulut ovat satoja miljoonia ja riskinä on, että ne valuvat hukkaan.
Jäämeren radan rakentamista selvitetään Norjan Kirkkoniemeen – hinta-arvio 2,9 miljardia euroa
Jäämeren radan kokonaiskustannukset olisivat Suomen puolella arviolta 2 miljardia ja Norjan puolella 0,9 miljardia euroa. Ennustetuilla kuljetusmäärillä ratahanketta pidetään kuitenkin kannattamattomana.
Jos toisiin ratoihin verrataan, niin esiin voisi nostaa vaikkapa 25 km pitkän Talvivaaran radan joka vuonna 2009 maksoi 40 miljoonaa euroa. Jos tuolla hinnalla lasketaan, niin esimerkiksi 500 kilometriä uutta rataa maksaisi 800 miljoonaa, ja vaikka mukaan laskettaisiin maanrakennusindeksin kallistumista yms, niin tuskin hinta yli 1,5 miljardin menisi.
Toisaalta ei asia ole läheskään noin suoraviivainen. Esimerkiksi maasto vaikuttaa myös asiaan paljon. Jäämeren ratahankkeissa suhteessa isoimmat kustannukset tulisivat tosiaan Norjan puolelta koska maasto siellä on todella vaikeaa.
Yhteistyö on kyseessä, Ruotsi ja Norja hoitakoot oman osansa, Suomi sitten tuon suomenpuoleisen pätkän Arktisesta radasta. Sodankylästä kai kannattaa tuoda tuo standartilevyinen rata Rovaniemelle enneminkin kuin Kemijärvelle.
On kyllä hankalareitti Lapin kautta etelä-suomea huoltaa, siihen pitäs keksii toinen ratkaisu.